Rockvuosi 1965

(Tästä kehkeytyi juttusarja, linkit seuraaviin osiin: 1966, 1967, 1968, 1969)

Taannoisen musiikkivuosi 1991 -jutun  tiimoilta juolahti mieleen, että vastaavia voisi väsätä muiltakin vuosilta. Vuosi 1965 tuntui sopivalta aloituskohdalta, koska rockmusiikissa alkoi silloin jo tapahtua, mutta oli vielä tyyntä myrskyn edellä. Seuraavina vuosina tahti kiihtyi hurjasti ja monet merkittävät artistit ja yhtyeet aloittivat uransa.

Tämän ja tulevien juttujen painopiste on rockin eri lajeissa, mukaanlukien metalli, sitä mukaa kun tyylisuuntia ehditään keksiä. Formaatti muotoutunee ajan mittaan, mutta kokonaisia myynti-,  hitti- tai muitakaan listoja ei ole aikomuksena kopioida, vaan poimia joka vuodelta joitakin merkittäviä julkaisuja ja tapahtumia.

Tähän ensimmäiseen juttuun on koottuna lyhyesti muutakin maailmalla ja Suomessa tapahtunutta tuomaan kontekstia ja yleistä ajankuvaa. Näitä ei välttämättä jatkossa tule joka vuodelle, kun musiikkimaailman tapahtumia alkaa olla yhä enemmän käsiteltäväksi.

Artikkelit on tarkoitettu viihteeksi ja inspiraatioksi tarkemmalle aiheesen tutustumiselle. Tietoja on kerätty vaihtelevista lähteistä, eikä faktoja ole mitenkään perusteellisesti tarkistettu.

Maailma vuonna 1965

Vuonna 1965 kylmä sota länsi- ja itäblokkien välillä oli täydessä käynnissä. Vietnamin sota eskaloitui USA:n aloittaessa ilmapommitukset ja lähettäessä maajoukkoja paikalle. Avaruuden valloituksestakin kisattiin: neuvostoliittolainen kosmonautti suoritti ensimmäisenä avaruuskävelyn ja yhdysvaltalaisluotain puolestaan lähetti ensimmäiset kuvat Mars-planeetasta. Vuonna 1947 itsenäistyneet ja toisistaan irtautuneet Intia ja Pakistan kävivät lyhyen mutta intensiivisen sodan mm. Kashmirin alueella.

USA:n sisäpoliitikassa kuohui kansalaisoikeustaistelun ja -lainsäädännön tiimoilta, sisältäen mm. mellakoita ja väkivaltaisia yhteenottoja mielenosoittajien ja poliisien tai kansalliskaartin välillä. Malcolm X murhattiin.

Ensimmäisenä musiikkipoimintana on syytä mainita protestilaulu vuodelta 1965, Eve of Destruction, joka viittaa lähes kaikkiin ylläoleviin tapahtumiin. Sen kirjoitti P.F. Sloan, mutta tunnetuin levytys on Barry McGuiren tekemä.

Suomessa elettiin Kekkosen toista presidenttikautta. Pääministerinä toimi Johannes Virolainen, jonka puolue Maalaisliitto muutti nimensä Keskustapuolueeksi. Kirjailija Hannu Salama sai syytteen jumalanpilkasta edellisvuoden Juhannustanssit-teoksestaan. Suomen ensimmäinen jäähalli avattiin Tampereen Hakametsässä ja siellä järjestettiin heti jääkiekon MM-kisat.

Rockmusiikin tila

Rockin ensimmäisen aallon yhdysvaltalaiset pioneerit olivat suurelta osin häipyneet kuvasta 1960-luvulle tultaessa: Elvis Presley meni armeijaan ja keskittyi sitten elokuvauraansa, Buddy Holly ja Eddie Cochran menehtyivät, Little Richard tuli uskoon ja Jerry Lee Lewis sekä Chuck Berry joutuivat skandaalien keskiöön. Heistä ja bluesmuusikoista vaikutteita ottaneet seuraavan sukupolven tekijät, suurelta osin brittiläiset, aloittivat nyt rockin uuden nousun. Kaikki heistä olivat vuonna 1965 vielä aivan uransa alkutaipaleella, vaikka osa oli julkaissut levytyksiä pari-kolme vuotta.

Musiikkiteollisuus keskittyi tässä vaiheessa vielä vahvasti singleihin. Omiksi kokonaisuuksikseen suunniteltujen albumien kulta-aika oli vasta alkamassa. Sinkkuna hiteiksi nousseita kappaleita ei aina edes ollut mukana millään pitkäsoitolla. Julkaisutahti oli tyypillisesti erittäin kiivas nykypäivään verrattuna, samalta artistilta saattoi tulla vuoden aikana ulos pari-kolme albumia ja EP:t ja singlet päälle.

Hämmentävää nykypäivän näkökulmasta oli sekin, että brittiartistien levyistä julkaistiin usein eri versioita kotisaarella ja Pohjois-Amerikassa. Ne saattoivat olla eri nimisiä pitkälti samalla sisällöllä, tai nimi oli sama mutta sisältö erosi oleellisesti. Tämä sai muutenkin kovan julkaisutahdin näyttämään vielä todellista tiheämmältä. Monen artistin diskografiat ovatkin näiltä vuosilta varsin sekavat, kunnes julkaisukäytännöt alkoivat selkeytyä tulevina vuosina. Myöhempien vuosikymmenten uudelleenjulkaisut yhdistelevät usein albumien alkuperäisiä versioita ja keräävät samaan pakettiin myös alun perin albumilla julkaisemattomia sinkkuja.

Rockin keskeisiä tekijöitä ja julkaisuja

Bob Dylan

Yksi kaikkien aikojen parhaista lauluntekijöistä oli aloittanut uransa muutamaa vuotta aiemmin ja julkaissut neljä albumillista akustista folkia ja bluesia. Niillä äänessä oli lähes pelkästään vain mies itse akustisen kitaran ja huuliharpun kanssa. Noilla levyillä oli jo monia klassikoiksi muodostuneita biisejä, kuten Blowin’ in the Wind, Masters of War ja The Times They Are a-Changin’.

Dylan oli uransa alkuvuosina näkyvä osa New Yorkin poliittisesti aktiivista folk-liikettä, jossakin mielessä sen ykkösnimikin. Hän ei kuitenkaan kantaaottavien laulujen tekemisestä huolimatta ollut kiinnostunut osallistumaan muuhun sosiaaliseen aktivismiin, mihin monet folkkarit olivat pettyneitä. Vuonna 1965 Dylanin musiikissa tapahtui merkittävä käänne, kun hän vaihtoi sähköisiin instrumentteihin ja rockiin. Tämä aiheutti folkpiireissä kovastikin pahennusta, ja Dylanille mm. buuattiin heinäkuussa 1965 Newport Folk Festivalin keikalla, kun hän esiintyi sähköisen rockbändin säestämänä — joskin tämä vuosikymmeniä toisteltu tarina on saanut ajan mittaan lisää sävyjä.

Dylan julkaisi vuonna 1965 kaksi LP:tä uudella rocktyylillä: Bringing It All Back Home ja Highway 61 Revisited. Molemmat esiintyvät usein korkealla kaikkien aikojen parhaiden levyjen listoilla. Jälkimmäisellä on mukana biisi Like a Rolling Stone, joka on puolestaan yleisesti kärkipäässä parhaiden biisien listauksissa. Rolling Stone -lehden 500 Greatest Songs of All Time -listalla biisi oli pitkään ykkösenä, vuoden 2024 päivitetyllä listalla se on sijalla 4.

The Beach Boys

Yhtye oli julkaissut kolmen edeltävän vuoden aikana jo seitsemän albumia. Niiden sisältö oli valtaosin hyväntuulista poppia ja rockia, jossa sanoitukset käsittelivät lähinnä surffausta, autolla kruisailua ja muuta rentoa kalifornialaisnuorten elämää.

Vuonna 1965 bändiltä ilmestyi kolme pitkäsoittoa: The Beach Boys Today, Summer Days (And Summer Nights) ja Beach Boys’ Party. Niillä yhtye alkoi Brian Wilsonin johdolla muuttaa ja monipuolistaa merkittävästi tyyliään, sävellyksiään ja sanoituksiaan. Vähintään vahvana osavaikuttajana tässä olivat The Beatlesin menestys ja kehittyvä tyyli sekä yhtyeiden välille kehkeytynyt kilpailutilanne, joka ajoi molempia eteenpäin. Kilvoittelu oli ihan ystävällismielistä ja Beach Boys’ Party -coverlevyllä bändi versioikin Beatleseja useamman biisin verran. Tämän vuoden omia Beach Boys -biisejä ovat mm. Help Me Rhonda ja California Girls.

The Beatles

Beatlesit olivat julkaisseet jo edeltävinä vuosina muutaman albumin. Parilla ensimmäisellä levyllä oli vielä reilusti covereita, mutta tässä vaiheessa Lennon ja McCartney olivat jo ottaneet sävellyspuolen haltuun ja kappaleet olivat lähes kokonaan omaa tuotantoa. Vuonna 1965 bändi julkaisi komediallisen elokuvan Help! ja sen soundtrackina samannimisen levyn, sekä toisen albumin, Rubber Soul. Molemmilla levyillä on mukana kosolti klassikkobiisejä, mm. Helpillä Yesterday ja Rubber Soulilla In My Life ja Norwegian Wood.

Bändi oli vuonna 1965 myös kiertueella Yhdysvalloissa ja soitti ensimmäiset stadionkonsertit. Shea Stadiumilla New Yorkissa oli paikalla n. 55600 henkeä, joka oli suurin keikkayleisö siihen mennessä. Kiertueen aikana yhtye myös esiintyi neljättä kertaa USA:n television suositussa Ed Sullivan Show:ssa. Suuri määrä tulevia amerikkalaisia rokkistaroja on myöhemmin kertonut noiden esiintymisten olleen heille lapsina aivan keskeisessä roolissa rockista innostumisessa ja ne herättivät kipinän ryhtyä tekemään sitä itse.

The Rolling Stones

Rollarit olivat aloittaneet uransa hieman Beatlesien jälkeen ja julkaisseet vasta ensimmäisen levynsä. Vuonna 1965 bändiltä  tuli levyjä ulos kasapäin: The Rolling Stones No. 2, The Rolling Stones Now, Out of Our Heads (kaksi versiota) ja December’s Children. Käsittämättöntä julkaisumäärää selittävät aiemmin mainitut britti- ja USA-versioiden erillisyys (levyjen sisältö on osittain päällekkäistä) sekä yleinen tavattoman nopea julkaisutahti.

Rollarit erotti tuolloin Beatleseista mm. se, että he eivät vielä olleet yhtä pitkällä kehityksessään säveltäjinä. Levyt koostuivat suureksi osaksi covereista yhdysvaltalaisten blues- ja R&B-artistien kappaleista. Vuoden 1965 ylivoimaisesti merkittävin rollaribiisi on kuitenkin omaa tekoa, eli (I Can’t Get No) Satisfaction, joka on edelleen yksi yhtyeen tunnetuimmista ja suosituimmista. Myös mm. Get Off of My Cloud lukeutuu rollariklassikoiden joukkoon.

Stonesien kokonaisvaikutus ei ollut ehkä aivan Beatlesien luokkaa, mutta yhdellä osa-alueella he olivat keskeisin yhtye: mustien amerikkalaisten artistien esittelemisessä valkoiselle jenkkiyleisölle, joka ei tuntenut heitä lainkaan. Rollarit mm. vaativat yhden tv-esiintymisen yhteydessä, että myös blueslegenda Howlin’ Wolf oli kutsuttava samaan ohjelmaan.

Bändi esiintyi vuonna 1965 myös Suomessa Yyterin juhannusjuhlilla n. 15000 hengelle. Keikan oli järjestänyt manageri Tappi Suojanen. Rockfestareitahan ei tuolloin vielä järjestetty missään päin maailmaa, jazzfestivaaleja kylläkin.

The Byrds

Kalifornialaisen folk- ja country rockin pioneeribändi The Byrds aloitti levytysuransa julkaisemalla albumit Mr. Tambourine Man  ja Turn! Turn! Turn! Molempien nimibiisit ovat yhtyeen käyntikorttikappaleita. Tamburiinimies on Dylanin tuotantoa saman vuoden Bringing It All Back Home -levyltä.

The Who

Mod-tyylin edelläkävijä The Who julkaisi ensimmäisen levynsä My Generation. Sen nimibiisi oli keskeinen nuorisokapinan ääniraita, jota symboloi mm. kappaleen tunnetuin sanoituspätkä “I hope I die before I get old”. Yhtyeestä tuli tärkeä vaikuttaja monella tavoin, mm. hurjien esiintymistensä myötä, joihin kuului instrumenttien tuhoamista keikkojen lopuksi ja reilusti kasvaneet volyymit.

The Yardbirds

For Your Love ja Having a Rave-up; biisejä mm. For Your Love ja Heart Full of Soul. Levyillä soittaa osalla biiseistä soolokitaraa vielä Eric Clapton, joka jätti bändin alkuvuodesta 1965. Hänet korvasi Jeff Beck.

The Kinks

Kinda Kinks ja The Kink Kontroversy, biisejä mm. Tired of Waiting for You ja Where Have All the Good Times Gone. Ray Daviesin kehitys biisintekijänä alkaa näkyä.

The Animals

The Animals on Tour ja Animal Tracks. Alkuperäisen bändin lyhyt ura lähestyi jo loppuaan.

The Pretty Things

The Pretty Things ja Get the Picture? “Kuin Rollarit, mutta vielä hurjempia.”

Them

The Angry Young Them, biisi Gloria. Laulaja Van Morrison uransa alussa.

Bonus: The Sonics: Here Are the Sonics. Varhaista garage rockia, jopa punkin esiastetta. Mm. Kurt Cobain ja Jack White ovat fanittaneet.

Rock Suomessa

Rock oli rantautunut Suomeenkin 1950-luvulla. Amerikkalaisista biiseistä tehtiin jo silloin omia versioita, mutta lähinnä jazz- ja viihdeorkesterien toimesta, eikä niillä ollut juuri tekemistä rock’n’rollin kanssa. Vähitellen nuoret alkoivat kuitenkin itse tehdä rockia. Oleellinen kehitysvaihe oli 1960-luvun alun rautalankabuumi, joka oli The Shadowsin innoittamaa sähkökitaravetoista instrumentaalimusiikkia. The Soundsin single Emma kävi listakärjessäkin vuonna 1963.

Vuoteen 1965 tultaessa rautalangan kulta-aika alkoi olla ohi, pitkälti The Beatlesin nostattaman beatlemanian syrjäyttämänä. Rautalangasta siirryttiin laulettuun poppiin ja rokkiin ja tekijöitä oli jo merkittävä määrä, mutta listoilla kotimaista rockia ei vielä juuri näkynyt. Tärkein poikkeus olivat lajin suomalaiset pioneeriveljekset Jussi ja Eero Raittinen The Boys -yhtyeineen. Heidän sinkkunsa Kaunis nainen oli käännös Roy Orbisonin Oh, Pretty Womanista.

Myös Irwin Goodman julkaisi ensimmäiset singlensä vuonna 1965, joista Työmiehen lauantai päätyi heti soittokieltoon radiossa. Irwinin tyyli oli musiikillisesti folkahtavaa ja Vexi Salmen sanoitukset kuplettiperinteen jatkoa, mutta asenteessa oli kosolti rockia.

Erikoinen tämän ajan ilmiö oli myös brittiläinen rockyhtye The Renegades, joka oli kotimaassaan aivan tuntematon, mutta saavutti merkittävää suosiota keikkaillessaan ja levyttäessään Suomessa 1960-luvun puolivälissä parin vuoden ajan. Vuonna 1965 heiltä julkaistiin täällä pari pitkäsoittoa, ajalle tyypillisen hämmentävästi molemmat nimeltään The Renegades.

Mainittujen lisäksi Suomessa kuunneltiin mm. Rollareita ja muita brittiläisiä ja amerikkalaisia artisteja, mutta sinkkulistoilla juhlivat yhä pääasiassa perinteisemmän iskelmälinjan edustajat.

Bluesin, soulin ja jazzin kohokohtia

• B.B. King: Live at the Regal — blueskunkun parhaana pidetty levytys
• Junior Wells & Buddy Guy: Hoodoo Man Blues — huuliharppulegenda ja yksi kaikkien aikojen kovimmista blueskitaristeista
• Otis Redding: Sings Soul Ballads ja Otis Blue — soulin mestarin ura jäi hyvin lyhyeksi
• John Coltrane: A Love Supreme — jazzin suurimpia klassikoita

Vuoden muuta ääniraitaa

Biisipoimintoja eri tyyleistä, keskimäärin varsin popahtavaa/soulahtavaa:

• The Mamas and the Papas: California Dreamin’
• The Righteous Brothers: You’ve Lost That Lovin’ Feelin’
• Petula Clark: Downtown
• Simon and Garfunkel: The Sound of Silence
• James Brown: I Got You (I Feel Good)
• Wilson Pickett: In the Midnight Hour
• The Temptations: My Girl
• Tom Jones: It’s Not Unusual
• Sonny & Cher: I Got You Babe
• Smokey Robinson and the Miracles: The Tracks of My Tears
• The Impressions: People Get Ready
• The Supremes: Stop! In the Name of Love
• The Shangri-Las: Leader of the Pack
• The Four Tops: I Can’t Help Myself (Sugar Pie, Honey Bunch)

Lähteitä

Osittainen lista, paljon muitakin käytetty vähintään taustatietona.

• Seppo Bruun, Jukka Lindfors, Santtu Luoto & Markku Salo: Jee jee jee – suomalaisen rockin historia (1998)
• Wikipedia
• Rolling Stone: The 500 Greatest Songs of All Time
• Rolling Stone: The 500 Greatest Albums of All Time 
• Timo Pennasen Listablogi
• Rock Music Timeline
• Acclaimed Music
• Britannica: When Dylan “Went Electric”
• Dissent Magazine: The Political Bob Dylan
• Brooklyn Vegan: Beatles vs. Beach Boys
• The Rolling Stones Bring Howlin’ Wolf to U.S. TV