Rockvuosi 1967

Kuva: Unsplash / Eric Krull

Rockmusiikin historiaa vuosi kerrallaan esittelevä juttusarja palaa Nauhalaiseen pienen luovan tauon jälkeen. Aiemmat artikkelit käsittelivät vuosia 1965 ja 1966. Nyt aiheena on vuosi 1967, joka on rockin ja nuorisokulttuurin kannalta yksi aikakauden merkittävimmistä. Tapahtumia, ilmiöitä, levytyksiä ja artisteja alkaa olla niin suuri määrä, ettei kaikkia ole millään mahdollista käsitellä kovin perusteellisesti yhdessä jutussa.

Maailman tapahtumia 1967

Jo kahden edellisen vuoden jutuissa mainitut USA:n kansalaisoikeustaistelu ja siihen liittyvät yhteenotot jatkuivat yhä. Vietnamin sota laajeni edelleen ja sitä vastustavat mielenosoitukset lisääntyivät merkittävästi Yhdysvalloissa. Tähän liikehdintään limittyi osittain myös hippiliikkeen ja nuorison vastakulttuurin nousu, vaikka ne eivät olekaan sama asia.

Lähi-Idässä käytiin kuuden päivän sota Israelin ja arabivaltioiden (Egyptin, Syyrian ja Jordanian) välillä. Israel valloitti edelleen miehittämänsä Golanin kukkulat, Länsirannan ja Gazan, sekä myöhemmin takaisin Egyptille luovuttamansa Siinain niemimaan.

Iso-Britannia pyrki EU:n edeltäjän EEC:n jäseneksi, mutta sen blokkasi Ranskan presidentti Charles de Gaulle. Eteläamerikkalainen ammattivallankumouksellinen Che Guevara otettiin kiinni ja teloitettiin Boliviassa.

Suomessa ei tapahtunut suuria mullistuksia. Urho Kekkonen lupautui jälleen presidenttiehdokkaaksi tavoittelemaan kolmatta presidenttikautta ja sai tukea lähes kaikilta puolueilta Kokoomusta ja SMP:tä lukuun ottamatta. Merkittävää oli aiemmin Kekkosta vastustaneen SDP:n asettuminen hänen tuekseen.

Rock vuonna 1967: hipit ja psykedelia

Vuosi 1967 oli hyvin merkittävä vuosi nuorisokulttuurissa ja musiikissa. Tunnetuin ilmiö oli hippiliikkeen rakkauden kesä, summer of love. Kokonaisuuteen liittyy vahvasti muukin vastakulttuurin nousu ja mm. ensimmäiset rock-festivaalit järjestettiin Kalifornian Montereyssä.

Vuoden 1967 amerikkalaiset hipit olivat tyypillisesti taustaltaan keskiluokkaisia nuoria, jotka kapinoivat vanhempiensa (eli toisen maailmansodan sukupolven) elämäntyyliä ja arvoja vastaan. Tähän sisältyivät mm. tajunnan laajentaminen, töistä kieltäytyminen, nomadinen elämäntapa ja kommuunit, itämaiset uskonnot ja meditaatio, vapaa rakkaus, vanhat normit hylännyt pukeutumistyyli ja hiusten kasvattaminen, sekä muutenkin yhteiskunnassa tapetilla ollut Vietnamin sodan vastustus. Varsinkin nuorilla miehillä oli hyvin konkreettinen pelko värvätyksi tulemisesta ja sotimaan joutumisesta.

Musiikillinen kehitys ja tyylisuunnat kietoutuivat erottamattomasti yhteen näiden yhteiskunnallisten muutosten sekä taiteen ja muodin kanssa. Ylivoimaisesti merkittävin suuntaus vuonna 1967 oli psykedelia.

Psykedeliaa on on aika vaikea määritellä tyhjentävästi. Se oli laajasti eri taiteenlajeihin erityisesti vuosina 1967-1968, vaihtelevasti myöhemminkin, vaikuttanut kulttuuri-ilmiö. Alakulttuurina psykedelia liittyy vahvasti sekä hippi-ideologiaan että tajunnan laajentamiseen tai siihen pyrkimiseen mm. psykoaktiivisten aineiden käytöllä. Visuaalisessa ilmaisussa sille ovat tyypillisiä surrealistiset abstraktit kuviot, joissa käytetään runsaasti kirkkaita värejä.

Rockmusiikissa 1960-luvun lopun psykedeeliseen soundiin kuuluvat mm. erilaisten ääniefektien yleistyminen (särökitarat, luupit, syntetisaattorit, jne.), intialaisen musiikin vaikutus, välillä pitkät ja toisteiset kappaleet/melodiat/improvisaatiot ja kappalerakenteiden sekä rytmien monimutkaistuminen. Pohjana oli silti usein tuttu ja turvallinen blues, folk tai rock.

Osin nämä psykedeliaelementit ovat päällekkäisiä muiden oraalla olleiden tyylisuuntien kanssa tai johtivat suoraan niihin, esim. proge, taiderock, elektroninen musiikki ja varhainen metalli. Teemallisesti psykedeliavaikutteinen musiikki oli enemmän “pään sisäistä” ja tarkoitettu enemmän kuunneltavaksi ja koettavaksi kuin taustamusiikiksi biletykselle. Lyriikoissa siirryttiin yleistäen aiempaa abstraktimpiin teemoihin, surrealististisiin mielikuviin ja tajunnanvirtamaiseen ilmaisuun.

Samaan aikaan sijoittuu myös studiolevyjen ja live-esiintymisten eritytyminen. Studiossa voitiin käyttää teknologiaa kaikenlaisiin efekteihin, joita ei pystytty toistamaan lavalla. Vastaavasti live-esiintymisiin tulivat mukaan pitkät improvisaatiot ja jamittelut, joita ei samassa mitassa studioäänityksillä harrastettu. Samalla artistit vaativat ja saivat suurempaa taiteellista vapautta ja kontrollia julkaisuistaan. Alettiin luoda mietittyjä albumikokonaisuuksia, joissa kaikki kappaleet, sanoitukset ja kansitaide koostettiin viestimään jotakin yhtenäistä teemaa tai sanomaa.

Keskeisiä vuoden 1967 rockjulkaisuja

The Beatles: Sgt. Pepper’s Lonely Hearts Club Band ja Magical Myster Tour
Biisit: Lucy in the Sky with Diamonds,  A Day in the Life, Strawberry Fields Forever, Penny Lane

On makuasia, pitääkö Sgt. Peppersiä Beatlesien parhaana levynä, tai jopa kaikkien aikojen parhaana albumina. Yksi vuoden 1967 merkittävimmistä se varmuudella on.

Jimi Hendrix: Are You Experienced ja Axis: Bold as Love
Biisit: Purple Haze, Foxy Lady, Fire, Little Wing, Spanish Castle Magic

Sähkökitaran kautta aikain tärkein innovaattori julkaisi kaksi ensimmäistä studiolevyään. Tässä vaiheessa Hendrix bändeineen majaili ja levytti vielä Lontoossa. Levyt ja singlet ovat kauttaaltaan klassikoita. Hendrixin tyylin, uran ja merkityksen läpikäynti tarvinnee oman artikkelinsa.

Love: Forever Changes
Biisit: Alone Again Or, A House Is Not a Motel, The Red Telephone

Loven kaksi ensimmäistä levyä edellisvuodelta olivat jo hyviä, mutta tämä kolmas muodostui bändin huippukohdaksi.

The Doors: The Doors ja Strange Days
Biisit: Light My Fire, The End, People Are Strange

Uransa aloittavat myös Doorsit. Yhtye ei asetu kovin selvästi osaksi mitään genreä tai skeneä, vaan heillä on oma juttunsa, vaikka ajassa leijuva psykedelian henki paikoin kuuluu. Hippien flower poweriin verrattuna Jim Morrisonin lyriikoissa on aimo annos enemmän synkkyyttä.

Big Brother and the Holding Company: Big Brother and the Holding Company
Biisit: Call on Me, Down on Me

Janis Joplinin ura alulle. Joplin oli yhtyeessä “vain” laulajana, mutta erottui nopeasti bändin starana.

The Velvet Underground: The Velvet Underground & Nico
Biisit: I’m Waiting for the Man, All Tomorrow’s Parties

Lou Reedin johtaman Velvet Undergroundin ensialbumi on kokeellista taiderockia, jolla on ollut merkittävä vaikutus useampaankin myöhemään musiikkityyliin:  alternative rock, punk ja post-punk, goottirock, indie, noise ja shoegaze. Debyyttilevyllä on mukana saksalainen laulajatar Nico, jonka saman vuoden soololevyä Chelsea Girl bändin jäsenet olivat myös tekemässä

Albumin toiseksi tuottajaksi on merkitty pop-taitelija Andy Warhol, joka toimi yhtyeen jonkinlaisena mentorina/managerina. Todellista musiikillista roolia hänellä ei kai ollut, mutta levyn kansikuva on hänen tekemänsä.

Jefferson Airplane: Surrealistic Pillow ja After Bathing at Baxter’s
Biisit: White Rabbit, Somebody to Love, The Ballad of You & Me & Pooneil

Lentsikka nousi täyteen lentokorkeuteen henkilöstönvaihdosten myötä, mm. laulajaksi vaihtui Grace Slick. Kalifornialaisen hippirockin kovimpia levytyksiä.

The Grateful Dead: The Grateful Dead
Biisi: The Golden Road

Hippibändien hippibändin debyytti. The Deadille studiolevyt olivat toissijaisia live-esiintymisiin verrattuna. Ns. jamibändikulttuurin edelläkävijän ympärille syntyi myös aivan omanlaisensa fanikulttuuri, deadheadit.

Pink Floyd: The Piper at the Gates of Dawn
Biisit: Interstellar Overdrive, See Emily Play

Ei vielä se Pink Floyd, joka nykyään parhaiten tunnetaan, mutta kiinnostavia ovat nämä alkuvaiheen psykedeeliset outoilutkin. David Gilmour ei vielä ollut mukana yhtyeessä, vaan sitä johti laulaja-kitaristi Syd Barrett.

The Rolling Stones: Between the Buttons ja Their Satanic Majesties Request
Biisit: Let’s Spend the Night Together, Ruby Tuesday

Virkavallan kanssa vaikeuksissa olleet Rollarit julkaisivat sekä erinomaisen “normaalin” levyn Between the Buttons että diskografiansa kummajaisen. Their Satanic Majesties Requestilla bändi heittäytyi ajankohtaisten psykedeelisten kokeilujen pariin ja lopputulos jakaa mielipiteitä.

The Who: The Who Sell Out
Biisit: I Can See for Miles, Armenia City in the Sky

Konseptialbumi, aiheenaan piraattiradio- ja mainosparodia. Biisit ovat oivallisia ja idea hauska, mutta mainospätkien skippaaminen on sallittua uudelleenkuuntelukerroilla.

Cream: Disraeli Gears
Biisit: Sunshine of Your Love, Strange Brew, Tales of Brave Ulysses

Creamin lyhyen uran kokonaisuutena vahvin ja myös ajan kuvana psykedeelisin albumi. Kalpeat brittipojat afrokampauksissa ja hippikuteissa oli näky, mutta soittaa he kiistatta osasivat.

Procol Harum: Procol Harum
Biisit: A Whiter Shade of Pale (sinkku, ei kaikilla albumiversioilla), Conquistador

Lisää progen esiastetta Britanniasta, mutta hieman Pink Floydin psykedeliapuuhia popimmalla tyylillä.

13th Floor Elevators: Easter Everywhere
Biisit: Slip Inside This House, It’s All Over Now Baby Blue

Teksasin psykedeliapioneerit edelleen kovassa vedossa.

John Mayall & The Bluesbreakers: A Hard Road ja Crusade
Biisi: The Stumble

Claptonin tilalle löytyi Peter Green, joka osoittautui päteväksi isojen saappaiden täyttäjäksi. Green lähti hänkin kuitenkin pikaisesti eteenpäin perustamaan omaa yhtyettään Fleetwood Macia ja korvaajaksi tuli Crusade-levylle Mick Taylor — joka päätyi kohtapuoliin Rollareihin. Mayallin bändi oli tuolloin melkoinen kitaristikasvattamo. Musiikillisesti tyyli ei juuri muuttunut ensimmäisestä levystä.

Rock Suomessa 1967

Kotimaisessa rockkentässä alkoi jytistä niin kirjaimellisesti kuin kuvaannollisestikin. Merkittävät suomalaiset tekijät alkavat päästä enemmän framille myös julkaisujen muodossa. Ulkomaisia staroja vierailee keikkailemassa ja tekemässä suuren vaikutuksen paikallisiin rokkarinalkuihin, tärkeimpinä Jimi Hendrix ja Cream.

Yksi albumi on syytä nostaa erikseen esille:

Blues Section: Blues Section

Biisit: Hey Hey Hey, Call Me on Your Telephone (molemmat alun perin singlejä, mutta mukana albumin myöhemmillä versioilla)

Yhtye oli toiminnassa vain vuoden-pari ja tämä on heidän ainoa varsinainen albuminsa. Kyseessä oli kolmas edellisenä vuonna perustetun Love Recordsin julkaisema LP. Nimestään huolimatta bändin musiikki ei ole pelkästään bluesia tai bluesrockia, vaan siinä on selviä psykedeelisiä, progehtavia ja jazzahtaviakin juonteita.

Vaikka bändin ura jäi lyhyeksi, käytännössä kaikki siinä vaikuttaneet muusikot tekivät merkittävän uran tulevina vuosina ja vuosikymmeninä, kuten laulajat Jim Pembroke ja Frank Robson, kitaristi Hasse Walli, saksofonisti Eero Koivistoinen, rumpali Ronnie Österberg ja basisti Måns Groundstroem. Monet heistä päätyivät suomalaisen progen eturintamaan Wigwamin ja Tasavallan Presidentin riveissä, joista lisää seuraavien vuosien jutuissa.

Muista mainittakoon mm. levytysuransa Hetki lyö -sinkulla aloittava Kirka Babitzin, Anki, Jormas (mm. Beatles-käännös Rööperiin) ja jo edellisvuosilta tutut Eero & Jussi Raittinen.

Muiden musiikkityylien parhaimmistoa

  • Miriam Makeba: Pata Pata — eteläafrikkalaissyntyisen “Mama African” tunnetuin levytys
  • Sly & The Family Stone: A Whole New Thing — soul-funkia, keskeinen vaikuttaja mm. Princelle
  • Albert King: Born Under a Bad Sign – blueskunkun uran oleellisin albumijulkaisu
  • Magic Sam: West Side Soul — hieman vähemmän tunnettu Chicago bluesin merkkiteos
  • Aretha Franklin: I Never Loved a Man the Way I Love You — soulin kuningattaren ura lähtee lentoon. Sis. biisit Respect ja (You Make Me Feel Like) A Natural Woman
  • Leonard Cohen: Songs of Leonard Cohen — legendaarisen laulaja-lauluntekijän debyytti on mies ja kitara -tyylistä akustista folkkia

Vuoden muuta ääniraitaa

Biisipoimintoja eri tyyleistä:

  • Marvin Gaye & Tammi Terrell: Ain’t No Mountain High Enough
  • The Moody Blues: Nights in White Satin
  • Louis Armstrong: What a Wonderful World
  • Scott McKenzie: San Francisco (Be Sure to Wear Flowers in Your Hair)
  • The Flower Pot Men: Let’s Go to San Francisco
  • The Spencer Davis Group: Gimme Some Lovin’
  • Neil Diamond: Girl, You’ll Be a Woman Soon
  • Nancy Sinatra: Bang Bang (My Baby Shot Me Down)
  • Sam & Dave: Soul Man
  • Lulu: To Sir with Love
  • Bobbie Gentry: Ode to Billie Joe
  • Van Morrison: Brown Eyed Girl
  • The Easybeats: Friday on My Mind
  • The Turtles: Happy Together
  • Gladys Knight & The Pips: I Heard It Through the Grapevine
  • Stevie Wonder: I Was Made to Love Her
  • Diana Ross and the Supremes: Reflections
  • Blues Magoos: (We Ain’t Got) Nothin’ Yet
  • Aaron Neville: Tell It Like It Is
  • Bee Gees: Massachusetts
  • Donovan: Mellow Yellow
  • Sonny and Cher: The Beat Goes On
  • Jackie Wilson: (Your Love Keeps Lifting Me) Higher and Higher
  • The Hollies: Carrie-Anne

Lähteitä

Osittainen lista, monia muitakin käytetty vähintään taustatietoina.

Ei kommentteja, oletko sinä ensimmäinen?

Vastaa