Suomen Pelimuseo

Suomalaista pelihistoriaa 1800-luvulta nykypäivään asti

Vapriikin pelimuseossa on 100 suomalaista video-, lauta-, kortti-, miniatyyri- ja roolipeliä nähtävissä, ja yli puolet näistä on pelattavissa.

On ilo huomata, kuinka moni viime vuosikymmenen merkittävimmistä videopeleistä on juuri suomalaisia. Näitä ovat mm. mobiilipelien jättiläiset Angry Birds ja Clash of Clans, pulmahyppely Trine, moottoripyöräpeli Trials sekä vanhan koulukunnan dungeon crawl-tyyppinen toimintaroolipeli Legend of Grimrock.

Suomalaisten tuorein menestystarina on rakennussimulaatiogenren pelastaja Cities: Skylines. Peli löysi markkinarakonsa, kun genren entinen kuningas SimCity onnistui suututtamaan koko fanikuntansa uusimmalla pelillään. Cities: Skylines teki kaiken sen oikein, mitä SimCity oli tehnyt väärin. Peliä on myyty jo miljoonia kappaleita.

Uusien pelien joukosta löytyi myös Game Jameissa luotuja erikoisempia tapauksia kuten Bro Fist Simulator ja Hyper Manly Rainbow Chesthair Shooter. Miksi kaikki nopeasti tehdyt pelit ovat aina jätkäläppäpainotteisia? Muistan kerran kun kaverit tekivät pelin, jossa peukutettiin per… no, parempi jättää kertomatta.

Ennen Angry Birdsia, mobiilipelejä dominoi toinen suomalainen ilmiö. Noina aikoina, kun Nokia vielä hallitsi maailmaa, oli heidän kaikissa puhelimissaan se yksi, se kuolematon, ikivihreä matopeli. Muistan vieläkin kuinka koulun välitunneilla vertailimme toistemme ysitason huippupisteitä.

Suomalaisen peliteollisuuden Graalin malja 2000-luvun alussa oli Max Payne, neo-noiria ja John Woon honkkaritoimintaleffoja yhdistelevä ammuntapeli. Pelin hidastusmekaniikat saivat merkittävää huomiota Matrixin vanavedessä. Kun Matrix-sarja itse siirtyi videopeleihin, se kopioi mekaniikan suoraan Max Paynestä. Eikä se tehnyt sitä edes yhtä hyvin. Pelin ensimmäinen jatko-osa oli vielä suomalaisten tekemä. Tämän jälkeen amerikkalaiset adoptoivat sarjan, ja jatkoivat sitä uudistaen sarjan estetiikkaa mutta kunnioittaen sen pelillisiä ja tarinallisia perinteitä. Hollywood teki peliin perustuen myös elokuvan, joka oli – totta kai – luokattoman huono.

Jos haluat digitaalisesti simuloida perinteisiä suomalaisia ajanvietteitä, kokeile Propilkkiä tai Suunnistussimulaattoria. Ehdottomasti omaperäisin suomalaisuuden simulointi on My Summer Car, joka kuvaa yksityiskohtaisesti teinipojan kesänviettoa suomalaisessa peräkylässä, jossa pääasiallisesti juodaan kaljaa ja rassataan Datsunia.

Lautapelien puolelta löytyy tietysti ne tyypilliset klassikot kuten Afrikan tähti ja Alias, mutta myös eräs historiallinen kuriositeetti: Punaisten ja valkoisten taistelu Suomessa 1918. Ensinnäkin se on yksi harvoista Suomen sisällissotaan perustuvista peleistä. Erityisen irvokkaan pelistä tekee kuitenkin se, että peli julkaistiin joulumarkkinoille 1918 vain muutama hassu kuukausi taisteluiden päättymisen jälkeen. Veri ei ollut vielä kerinnyt kuivua maahan, kun sen vuodatusta sai harjoittaa viihteellisessä muodossa. Keskitysleirejä ei sentään sisällytetty mukaan.

Yksi kiinnostavimpia ja harvinaisimpia pelejä on Suomen ensimmäinen elokuvalisenssipeli Uuno Turhapuro muuttaa maalle Commodore 64:lle vuodelta 1987. Enimmäkseen huomattavasta vaikeustasostaan tunnettu peli vaatii lähes pikselintarkkaa pelaamista, jotta pääsee edes ensimmäisestä kentästä läpi. Allekirjoittanut komppaa tätä itsekin.

UnReal World on suomalaisen pelikulttuurin legendoja. Vuodesta 1990 lähtien jatkuvasti kehityksessä oleva, Suomen rautakauteen sijoittuva selviytymisroolipeli, on Sami Maarasen ja Erkka Lehmuksen luoma ikuisuusprojekti. Vaikka peli alunperin julkaistiin vuonna 1992 sharewarena, sen ensimmäinen kaupallinen julkaisu Steamissa tuli vasta vuonna 2016. Täten pelin kokonainen kehitysaika kesti käytännössä 26 vuotta, mikä olisi helposti maailmanennätys. Kehitys tosin ei ole vieläkään päättynyt, ja peli julkaistiin kaupallisesti vain siksi, että fanit pyysivät sitä.

Itselleni koko näyttelyn hienoin elementti oli erilaiset teemahuoneet, joissa kuvataan pelihuoneita eri aikakausilta 80-luvulta viime vuosikymmeneen asti. ”Keltainen huone” oli kuin suoraan lapsuudestani: yläsänky ja alhaalla pöytä johon on asetettu Nintendo. Huonetta koristaa Teinimutanttininjakilpikonnat, pelivinkkilehdet ja vanha kunnon kuulalabyrinttipeli. Yksityiskohdat kaikissa näissä huoneissa ovat mahtavia. Julisteet, kirjat, lehdet, huonekalut ja tietty pelit ovat kaikki ajankuvan mukaisia.

Suomalaisen pelikulttuurin ulkopuoliset pelit löytyivät pelihallista, jossa saa pelata klassisia arcade-, ja flipperipelejä. Mikä tahansa historiallinen pelihalli olisi alaston ilman sitä alkuperäistä klassikkoa, peliä joka käytännössä yksin loi koko peliteollisuuden, eli Pong. Tosin tässä hallissa se nähdään muodossa Winner II, mutta kyseessä on Atarin virallisesti lisensoima versio Pongista. Avaruuspelit olivat kovassa huudossa 70- ja 80-luvulla, ja niitä edustavat Space Invaders Part II, sekä Defender. Jos haluaa kilpailla siitä, kuka rämpyttää nappeja nopeammin, siihen sopii vanha yleisurheilupeli Hyper Olympic. Hallin ainoa peli, joka julkaistiin arcade-pelien kulta-ajan ulkopuolella 2000-luvulla, on Segan hieno jatko-osa autopeliklassikkoon Outrun 2. Vain Pac-man ja jonkinlainen taistelupeli puuttuvat.

Pelimuseon yhteydessä on myös aiheeseen mukautuva vaihtuva näyttely, joka vierailun aikana oli cosplay-teemainen. Cosplayta en itse harrasta mutta ihailen kaukaa, ja näitä on helppo ihailla. Tämä näyttely ei ole enää nähtävissä, ja sen on paikannut uusi Kummat käsikonsolit -näyttely.

Vierailun aikana oli liian paljon nähtävää/koettavaa ja liian vähän aikaa. Alla on lisää mielenkiintoisia kuvia, ja silti vain murto-osa siitä, mitä on nähtävissä. En ollut edes itse tietoinen, kuinka rikas perinne suomalaisella pelikulttuurilla on, ja ehdottomasti täytyy käydä uudestaan saadakseni kokeiltua kaiken mahdollisen ihan ajatuksen kanssa.

Se pakollinen.
Omaan nostalgiaan vahvasti iskevä televisiopeli Hugo.
Avaruusmiehittäjät osa II (sama peli kuin alkuperäinen mutta värinäytöllä).
Jotkut osaa.
Radioroolipeli lohikäärmepuu.
Speden Speleistä tuttu Nopeustesti.
Twilight Zone on flipperipelien legenda.
80-luku ja Commodore.
Pong oli ensimmäinen arcademenestys ja myöhemmin lukemattomat Pong-konsolit muodostivat ensimmäisen konsolisukupolven.
Warhammerin pohjalta tehty miniaatyyrisotapeli Mordheim.
Itse omistan näistä konsoleista (vain) 12.

 

Teksti ja Kuvat: Janne Karjalainen

1 Trackback / Pingback

  1. Kivet tiskissä

Kommentointi on suljettu.