Podcastit ovat kiehtova media. 2010-luvun alussa erittäin harva olisi uskonut, että pitkien keskustelujen nauhoittaminen ja niiden verkkoon lataaminen voisi olla taloudellisesti kannattavaa toimintaa. Puhumattakaan siitä, että ihmiset jaksaisivat edes kuunnella niitä. Ehkä vielä hullumpaa on, että ihmiset kykenevät nykypäivänä elättämään itsensä pelaamalla videopelejä. Nykyään joka toisella verkkosivulla tuntuu olevan oma podcast. Myös Nauhalaisella saattaa olla moinen, ilmoittaa kirjoittaja erittäin vihjaavasti ilman päätoimittajan hiostavaa painostusta.
Teknisesti podcast on pääasiassa RSS-syötteen kautta ladattava audio- tai videotiedostoista muodostuva säännöllisesti julkaistava sarja. Mutta tämän kirjoituksen yhteydessä käytän kyseistä termiä viittaamaan perinteisiä radiokeskusteluja muistuttaviin ”ohjelmiin”, koska mielestäni suurin osa ne siksi mieltää. Monien podcastien aiheet voivat vaihdella todella paljon maailman tapahtumien tai haastateltavien henkilöiden mukaan, kun taas toiset takertuvat tiukemmin kiinni johonkin erityiseen aihepiiriin. Vaikka hipaisulaitteeseeni on asennettu podbean, niin kotona ollessani kuuntelen podcastit yleensä youtuben kautta, vaikka ne eivät silloin teknisesti olekaan podcasteja. Termi podcast on yhdistelmä sanoista iPod (antiikkinen hilavitkutin) ja broadcast (lähettää).
Oman podcastin aloittaminen ei vaadi merkittäviä investointeja. Moderni matkapuhelin riittää. Tosin kuuntelijan kannalta olisi hyvä, että äänenlaatuun panostettaisiin mahdollisimman paljon – ethän halua kuuntelijoiden kuolevan korvasyöpään. Oli kyseessä aloitteleva tai veteraani podcasteri, olisi keskustelut hyvä käydä kasvotusten. Podcast on muuten melko ärsyttävä termi, sillä en keksi sille mitään hyvää tai edes siedettävää synonyymia ja joudun toistamaan sanaa jatkuvasti – koittakaa kestää.
Monissa etenkin aloittelevissa podcasteissa käytetään apuna Skypeä, Google hangoutsia tai jotain vastaavaa softaa, mutta koen tämän vaikuttavan negatiivisesti keskustelijoiden väliseen kemiaan, ja pieni viive tuo keskusteluun lievää kiusallisuutta. Internetissä eetterin välityksellä käydyssä keskustelussa toisen osapuolen äänenlaatu yleensä kärsii, luultavasti pakkaamisen tai heikon yhteyden takia. Toki geografiset esteet on helppo ylittää verkkokeskustelun myötä.
Podcastit ohittavat täysin perinteisen median asettamat rajoitteet. Aikarajoituksia ei ole, voit keskustella aiheesta kuin aiheesta niin pitkään kuin haluat ja asioihin on mahdollista perehtyä syvällisesti. Hyvä podcasti antaa haastateltavan puhua rauhassa, eikä hännen tarvitse kilpailla puheenvuorosta tai näkyvyydestä kuin politiikkojen vaalitentissä. Hyvät podcastit eivät myöskään aliarvioi kuuntelijan älykkyyttä. Monesti keskustelut saattavat myös rönsyillä moniin eri suuntiin. Ehkä tässä on jonkinlaista hitausliikkeen heijastelua – annetaan asioiden ottaa oma aikansa. Podcastit muodostavat jännän vastapainon nopeasti kulutettavalle lähes sisällöttömille somepäivityksille ja click bait -otsikoille, joita plärätään kuin hamsteri energiajuomatäpinöissä. Pisin kuuntelemani podcasti on viisituntinen – tosin en kuunnellut sitä yhdeltä istumalta. Kohdeyleisö on valikoitunutta, joten mielensäpahoittajista ei tarvitse murehtia.
Osasyynä podcastien suosioon on varmasti se, että ne ovat kuunneltavissa kun sinulla on aikaa. Median nautiskelijan ei tarvitse olla töllön tai radion ääressä tiettyyn aikaan tai murehtia ohjelman nauhoittamisesta. Ne ovat myös käteviä kuunneltavia työmatkoilla tai reissussa. Taskuunmahtuvat ja helppokäyttöiset älypuhelimet riittävällä internetyhteydellä ovat varmasti se suurin syy, miksi podcastien kuuntelemisesta on tullut niin helppoa.
Pidempien keskustelujen myötä näet – tai kuulet – ihmisen ajatusten takana toisin kuin uutisten tai ajankohtaisohjelman pikaisesta haastattelusta, joka on korkeintaan kahden minuutin pituinen ja asiayhteydestä irroitettu. Pitkä podcasti mahdollistaa tarinamaisen kerronnan omasta elämästään, minkä henkilökohtaisesti koen helpommin lähestyttäväksi ja mieleenpainuvaksi. Tarinat ovat olleet tärkeä osa ihmisten elämää koko verbaalisen historiamme ajan. On myös helpompi ymmärtää henkilön näkemyksiä, kun saa kuulla hänen taustoistansa. Ehkä pocastit ovat vastavoima kiireisessä maailmassa katoamassa oleville pitkille keskusteluille. Ehkä podcastin kuuntelu luo illuusion, että olisin ihmisten kanssa tekemisissä. Ei sillä, että minulla ei olisi kavereita tai viettäisin kaikki illat yksin… kotona… piemeässä huoneessa…
Joe Rogan on varmasti podcast kulttuurin merkittävin nimi. Hänen podcastejaan ladataan reilusti yli kymmenen miljoonaa kuussa. Omien sanojensa mukaan hän haluaa vain keskustella ja oppia toisilta. Yleensä vieraat saavat puhua mistä haluavat. Merkittävä osa hänen vieraistaan on koomikoita ja eri kamppailulajien ammattilaisi. Suurinta osaa hänen podcasteistaan en jaksa edes kuunnella, mutta aina välillä mikin ääreen eksyy erilaisia asiantuntijoita tai pinnalla olevia henkilöitä. Rogan on jututtanut muun muassa Elon Muskia ja Bernie Sandersia. Osa vieraista on myös aiheuttanut lieviä kohuja. Vieraiden kirjo, studiossa kasvotusten tapahtuvat keskustelut ja tiheät julkaisut ovat tämän podcastin vahvuuksia. Valikoitujen Joe Rogan Experience -jaksojen lisäksi olen viimeaikona kuunnellut lähinnä Mark Bell’s Power Project -nimeä kantavaa podcastia. Jälkimmäistä voi suositella fyysisestä hyvinvoinnista ja kuntoilusta kiinnostuneille.
– E
