Parantavia yrttejä Suomen luonnosta

Lääketeollisuus takoo mielikuvituksellisia summia ihmisten tietämättömyyden ja välinpitämättömyyden ansiosta. Helposti kaivetaan ensimmäisenä pilleri oloa helpottamaan, miettimättä olisiko mahdollisesti muita vaihtoehtoja, tai elämäntavoissa tarvetta muutokseen. Lopputuloksena on usein vaivojen jatkuminen ja pillerien määrän tuplaantuminen, joista ei loppupeleissä enää apua olekaan. Krapulainen heittää helposti kipulääkkeen suuhunsa oloa helpottamaan, joten toleranssi kasvaa ja oikeisiin vaivoihin ei kyseinen tuote enää välttämättä toimikaan. Mikä eteen? Yleensä triplamäärä siinä vaiheessa humahtaa kurkusta alas uutta juomaputkea odotellessa.

Suomen luonto tarjoaa suunnattoman lääke- ja ruokavaraston asiaan vähänkin perehtyneille. Monen kattavasta apteekin varastosta löytyy lähestulkoon vaivaan kun vaivaan helpotusta. Myös lääkefirmat ovat tajunneet tämän ja ovatkin häikäilemättömästi käyttäneet tilaisuuden hyväksi, omimalla tiettyjä lääkeyrttejä patenttiomistusten muodossa. Ahneiden törkeydellä ei ole mitään rajaa, ja tämä kaikki tehdään muka ihmisten hyvinvoinnin puolesta.

Terveyttä luonnosta kaikille

Suomen luonnonantimien runsaus ja monikäyttöisyys on myös alkanut kiinnostamaan onneksi muitakin kuin ahneita lääkefirmoja. Kasvien terveysvaikutuksiin paremmin perehtyneet siskokset Anna ja Jenni Hämäläinen poimivat, sekä tekevät itse tervehdyttäviä rohtoja yms. Kyseisten siskosten motiivit ovat toista luokkaa kuin lääkefirmoilla. Kaksikosta huokuu rakkaus luontoon ja sen kunnioittaminen, jo pelkästään elämäntapana, sekä taustalla on myös vankkaa tietopohjaa. Luonto ja kaikenlainen vaihtoehtoinen tekeminen onkin siskoksille kaikki kaikessa. Tehokaksikko ei ole jäänyt pyörittelemään peukaloitaan yhteen, vaan ovat hankkineet tietotaitonsa opiskelemalla sekä luonnossa liikkumalla. Luonnon oma lääkeyrttihylly Annan kodissa onkin hyvin vakuuttava ja komea näky.

Kiinnostus parantaviin yrtteihin on lähtenyt noin viisi vuotta sitten, siskosten bongattua mummonsa kirjahyllystä Toivo Rautavaaran kirjoittaman kirjan, -Kuinka luonto parantaa. Kirja oli jostain syystä puhutellut Jenniä, joka oli napannutkin sen tarkempaan tarkasteluun ja siitä kiinnostus parantaviin yrtteihin lähtenyt. Parisen vuotta sen jälkeen siskokset alkoivat opiskelemaan alaa. Opiskeluja ennen kaksikko ehti kunnostautua jo yrttien hyötykäytöstä myyden tuotteitaan markkinoilla parisen vuotta. 

Ensimmäiset myyntituotteet olivat tinktuuroja ja siitä yrttien ”tehtailu” lähtenyt liikkeelle. Molemmilla oli pitkä sairaushistoria, jonka johdosta oli jouduttu syömään noin kymmenen vuotta pillereitä, mistä tullut sivuvaikutuksia joista ei oltu kerrottu. Sen jälkeen kaksikko alkoi miettimään muita polkuja itsensä parantamiseen. ”Aikoinaan kun huomasi että vaivat johtuvat stressistä, kasvimaailma tuki sitä että asiat ei tapahdu sormia napasauttamalla, eli ei ole pikatietä parannukseen, vaan se vaatii aikaa sekä pysähtymistä” -tuumii Jenni. ”Ehkä enemmänkin ennaltaehkäisevä hoitomuoto” -Anna jatkaa. ”Lempeä sellainen” -todetaan yhdestä suusta.

Opiskeluja kaksikolla on takana puolitoista vuotta ja jäljellä puoli vuotta. Tämän vuoden keväällä pitäisi opiskelujen olla suoritettuna. Osaran maaseutuoppilaitos on koulu jossa kaksikko opiskelee ja ammattinimikkeenä tutkintojen valmistauduttua tulee olemaan luonnonvaratuottaja.

Anna kertoo alkuajoista kun olivat Laukontorilla myymässä pakuria ja kuivattuja yrttejä, oli palaute ollut lähinnä silmien pyörittelyä. Ihmisillä ei ollut minkäänlaista käsitystä mitä ja miksi kyseisiä tuotteita oli myynnissä. ”Esimerkiksi, miksi myydään kuivattua vuohenputkea, joka on kaikkien vihaama rikkaruoho takapihalla” -naureskelee Jenni. Ei tiedetä että  kyseinen rikkaruoho sisältää runsaasti  esim. C -vitamiinia, hivenaineita ynnä muita. Vielä ei ihmiset ole oikein perillä luonnonyrttien terveysvaikutuksista, mutta tietoisuus on koko ajan kasvamassa. Yleensä vanhemmalla sukupolvella tuntuu olevan tietoa yrteistä ja niitä käyttäneetkin, kun taas keski-ikäisillä ei tunnu olevan mitään tietoa moisesta. Vanhemmalle sukupolvelle saattaa tulla myös pahoja kaikuja aiheesta, koska sota-aikana luonnosta saatavia yrttejä on käytetty korvikkeena. Ajatellaan että ne ovat vaan köyhällistön tapoja korvata asioita. Ei ajatella niiden oikeita terveysvaikutuksia.

Lopuksi Anna halusi teroittaa kun on puhuttu  kasveista lempeinä lääkkeinä: tätä ei pidä käsittää väärin koska monet ovat hyvin voimakkaita. Esimerkkinä ruusunjuuri tai vuorenkilpi jotka ovat adaptogeenejä, joita pitää käyttää kuuriluontoisesti, koska keho saattaa tottua niihin liikaa. Adaptogeeni tarkoittaa ainetta joka vahvistaa kehon omaa immuniteettiä, sekä se sopeutuu kehon omaan tunnetilaan. Eli jos on ylivirittynyt, kasvi rauhoittaa, jos taas uupunut, silloin piristävä vaikutus. ”Pakurista on sanottu ettei sillä ole parantavia vaikutuksia, mutta se kouluttaa kehon omia soluja puolustamaan ja vahvistamaan immuniteettiä. Tässä on konkreettisin ero synteettisten ja luonnonlääkkeiden välillä” -toteaa Jenni loppuun.

Parantavia yrttejä lähiympäristöstä

APILA

-Teenä limakalvosairauksiin, ruuansulatusvaivoihin, yskään, maksavaivoihin ja reumaan.

-Tulehduksiin ja haavoihin.

-Irrottaa limaa, lisää virtsaneritystä, desinfioi ja uudistaa ihoa.

Käyttö: Kukat, kukinnot, teenä  tai tinktuurana.

Ulkoisesti öljynä tai hauteena.

KAMOMILLA

-Kipuihin, tulehduksiin, ahdistukseen, rauhattomuuteen, kaikkiin vatsaongelmiin, keuhko- ja poskiontelotulehdukseen, migreeniin, koliikkiin, Pms -oireisiin ja astmaan.

-Ehkäisee loppuunpalamista.

Käyttö: Kukat ulkoisesti öljynä, salvana, hiusten huuhteluun.

Kukat sisäisesti uutteena tai teenä. Lehdistä voi tehdä pestoa.

KEHÄKUKKA

-Antibakteerinen, antibioottinen.

-Parantaa ihon pintakudosta, haavoja ja tulehduksia.

-Suoliston ja intiimialueiden tulehduksiin, suun tulehdukset ja ihottumiin.

Käyttö: Kukat ulkoisesti salvana, hauteena ja öljynä.

Kukista teetä ja uutetta.

Suurina määrinä EI raskaanaoleville.

MESIANGERVO

-Hoitaa tulehduksia, alentaa kuumetta, lisää hien ja virtsaneritystä.

-Niveltulehduksiin, reumavaivoihin, päänsärkyyn, hermosärkyyn, lihaskouristuksiin, verenpainetautiin, unettomuuteen ja närästykseen.

Käyttö: Kukinnot ulkoisesti kääreenä, salvana ja öljynä. Sisäisesti uutteena ja teenä.

EI asperiiniallergisille, liikakäyttö saattaa aiheuttaa huimausta.

NOKKONEN

-A, B1, B2, Bc, C, E, K -vitamiini ubikinoni.

-Rauta, kalsium, kalium, seleeni, rikki, kromi, sinkki, magnesium ja mangaani.

-Virtsatientulehduksiin, anemiaan, astmaan, allergioihin, reumaan, kasvainsairauksiin ja potenssin kohottamiseen.

-Virkistää muistia, parantaa yleiskuntoa, auttaa ruuansulatus- ja hengitystievaivoissa.

Käyttö: Lehti, juuri ja siemenet.

Ulkoisesti kääreenä, hauteena, hiushuuhteena, öljynä ja salvana.

Sisäisesti uutteena ja teenä.

Lehdistä voi tehdä pestoa sekä keittoa. Voi lisätä sämpylöihin ja lettuihin. 

Lehdet ryöpättävä ennen käyttöä ruokaa tehdessä.

PIHARATAMO

-Antibakteerinen, limakalvoja supistava, hengitysteitä vahvistava ja limaa irrottava.

-Yskään, astmaan, tulehduksiin, mahan ja suoliston haavaumiin.

-Siemenet alentavat tehokkaasti kolesterolia.

Käyttö: Lehdet kääreenä ulkoisesti haavoihin, hyönteisten puremiin, hiertymiin ja nirhaumiin.

Juuri ja siemenet: sisäisesti teenä ja siirappina.

POIMULEHTI

-Edistää arpeutumista, estää tulehduksia.

-Haavoihin, kuukautiskipuihin, vaihdevuosioireisiin ja tukee hormonitasapainoa etenkin naisilla.

Käyttö: Teenä, uutteena ja salaattina.

RUUSUJUURI

-Keskittymis- ja stressinsietokyvyn parantamiseen.

-Adaptogeeni.

-Auttaa pitämään pään kasassa muuttuvissa ja haastavissa olosuhteissa.

Käyttö: Teenä tai tinktuurana.

Välillä hyvä pitää taukoja.

RUUSU

-Väsymykseen. Puhdistaa, piristää ja tasapainottaa.

Käyttö: Terälehdet ja marjat ulkoisesti öljynä ja salvana.

Uutteena ja teenä sisäisesti. 

Marjoista myös kiisseliä sekä hilloa.

-Antibakteerinen, antibioottinen.

-Vahvistaa immuunijärjestelmää, alentaa kuumetta ja laukaisee lihaskouristuksia.

-Flunssaan, ruuansulatusvaivoihin, hiivasieneen ja sydämmelle.

-Tinktuurana loistava vatsalääke.

-Lievittää kipua, vahvistaa sydäntä ja ravitsee aivoja.

Käyttö: Kukinnot ja lehdet ulkoisesti kääreenä ja hauteena.

Teenä ja uutteena sisäisesti.

Liikakäyttö saattaa aiheuttaa yliherkkyysihottumaa.

SITRUUNAMELISSA

-Jännitykseen, rauhattomuuteen, masennukseen, haavoihin, unettomuuteen, sydämentykytykseen, migreeniin, kuukautisongelmiin ja hermoheikkouteen.

Lievittää kipua, vahvistaa sydäntä ja ravitsee aivoja.

Käyttö: Teenä, uutteena ja juomien mausteena.

Hauteena.

VOIKUKKA

-A, B, C, D -vitamiinit.

-Kalsium, kalium, fosfori, rauta, mangaani ja magnesium.

-Reumaan, munuaisvaivoihin, ruuansulatusvaivoihin, tulehduksiin, ihottumiin, kutinaan ja selluliittiin.

-Lisää haimanesteen eritystä, alentaa huonoa kolesterolia ja estää kasvaimia.

Käyttö: Lehdet ja juuri sisäisesti uutteena tai teenä.

Nuoria lehtiä salaattina ja nupusta ”kapriksia”.

 

 

 

 

HUOM! Raskaanaoleville jotkin yrtit eivät sovi. Käänny lääkärin puoleen jos et ole varma.

 

Teksti: Arto Toikkanen

Kuvat: Pixabay, Anna Hämäläisen arkisto, A. T., M. T.

Lähteet: Anna Hämäläisen arkisto.