Vintti valaistuna

Äänimalja

Lähdimme Nauhalaisen kolmen toimittajan voimin tutustumaan Tampereen ydinkeskustassa sijaitsevaan Studio Vinttiin. Tämä jooga- ja hyvinvointistudio on nimensä mukaisesti vintti, jonne pääsee tähtäämällä korkealle, toisin sanoen aina 7:nteen kerrokseen asti kattojen korkeudelle. Portaat reippailtuamme saavuimme perille koko kerroksen kattavalle hyvinvoinnin lähteelle, jossa meidät otti ystävällisesti ja lämpimin kädenpuristuksin vastaan Anu Niemi ja Sanni Haahdenmaa.

Anu Niemi ja Sanni Haahdenmaa

Tervehdysten lomassa saimme esittelyn Studio Vintin tiloista, jotka olivat heti ensinäkemältä hyvin avarat ja sisustukseltaan  harmoniset.  Hetken tunnnusteltuamme vallitsevaa ilmapiiriä huomasimme salin rauhoittavan vaikutuksen mielelle ja keholle: tilassa on helppo olla omien ajatustensa kanssa. Ei ole lainkaan ihme, että asiakkaat löytävät täällä ohjaajien avustamana itsensä ja sisäisen rohkeutensa. Koetaanpa Vintillä välillä suuriakin oivalluksia.  Paikka itsessään antaa jo täydelliset puitteet mielenrauhan kokemiselle.

Kun Vintin tila noin 2 vuotta sitten tuli saataville, Anu ja Sanni olivat jo ehtineet haaveilla moisesta tilaisuudesta eivätkä antaneet järjen puuttua enää peliin maalailemaan turhia pelkoja. Molemmat naiset kuvaavatkin itseään kovin intuitiivisiksi ihmisiksi. Oli siis tartuttava heti tilaisuuteen. Kummaltakin löytyvä aiempi kokemus yrittäjyydestä toiminimien kautta oli tietysti hyödyksi, ja käytännön järjestelyt lähtivät nopeasti käyntiin. Studio Vintin tarina sai alkaa.

Taustaltaan Anu ja Sanni ovat molemmat moniosaajia, minkä puolesta puhuvat pitkät listat erilaisia pätevyyksiä. Molemmilta löytyy mm. Integral- ja Yin-jooga-ohjaajan pätevyydet siinä missä Anu on myös yhdeltä ammatiltaan teatterinopettaja. Naiskaksikkoa yhdistääkin laaja kokemus tv-töistä ja teatterilavoilta. Näyttelijöille ääni on hyvin luontainen tapa toimia, ja se näkyyy myös Anun ja Sannin osaamisessa, sillä molemmat heistä hyödyntävät äänimaljoja työkaluinaan joogan mukana. Ei myöskään ole suuri yllätys, että uuden oppimisesta ja luomisesta innostunut Sanni on koulutukseltaan luovuusvalmentaja.

Puheeksi nousee naisten ensikosketus joogaan, ja niistä hetkistä onkin ehtinyt vierähtää molemmilla jo pidempi tovi. Anu kertoo tämän tapahtuneen hänen ollessaan 18-19 vuotiaaana liikunnanohjaana ja kokeilleensa joogaa workshopin merkeissä.  Sanni oli 15-vuotias testatessaan joogaa ensimmäisiä kertoja. Hän tahtoi kokeilla sitä äitinsä ja mummonsa inspiroimana. ”Teatterin kautta pääsin tutustumaan joogaan, sillä sitä käytetään paljon teattereissa lämmittelynä. Alkuun tuli tehtyä paljon hot joogaa, joka on tosi fyysistä ja piti hikoilla, ja vasta sen jälkeen pikkuhiljaa alkoi löytämään tuntumaa sille, mikä oikeasti tekee hyvää keholle”, Sanni täsmentää.

Haastattelutiimimme nosti esille nykyajan kohdistetut paineet ja velvollisuudet, jotka syövät kansamme hyvinvointia. Tuntuu siltä kuin kilpailisimme koneita vastaan ja taistelisimme tuotannon kanssa samassa vauhdissa pysymisestä. Emme me ihmiset ole koneita, eivätkä kehomme jaksa jatkuvaa voimien rajoilla notkumista. Elämämme on liiaksi kelloon katsomista. Mistä siis löytää aikaa omasta itsestään huolehtimiseen?

Toimittajien suureksi yllätykseksi Sannilta tulikin epätoivoa tihkuvaan kysymykseen vastaus kuin hyllyltä: hengitys. Ei tainnut olla ensimmäinen kerta kysymykselle. Hengittämiseen keskittyminen, autonomisen hermoston rauhoittaminen, sykkeen tasaus. Kiire on asennettu mieliimme, ja sitä täytyy kyseenalaistaa: onko oikeasti niin kiire, miksi on ja kenen miellyttämiseksi? Tärkeidenkin tehtävien keskellä on muistettava hengittää. ”Ei myöskään pidä tuomita itseään siitä, että on kiire, vaan sallia se pohtien, mistä se kiire rakentuu  –  sillä jos tuomitsee itseään vielä siitäkin, ettei ole aikaa, niin tuplaa oman stressinsä määrän”, Anu toteaa vakuuttavasti.

Kaikilla meillä fyysinen kunto ei ole tasoltaan samaa, vaan verrattain monilla jokin kehon osa kenkkuilee enemmän tai vähemmän. Ei ole välttämättä käytännön osaamista kehon käyttämiseen, ja lihaskunto saattaa olla alkutekijöissään. Onko tällaisille aloittelijoille olemassa omia erityistunteja? ”Kaikki meidän lattialla tapahtuvat tunnit sopii aloittelijoille, ja ihan alkuun voi purkaa ohjaalle sen oman pelkonsa ja jännityksensä. Tietysti, jos joku haluaa vetää kovan hikitreenin, ei me aleta kieltämään.” Sanni tsemppaa jatkaen: ”Ei täällä ekakertalaisena vääntäydytä mihinkään solmuihin tai hikoilla hirveästi, hyvin rauhassa edetään. Meillä oli Sannin kanssa tämän paikan perustamisessa lähtökohtana se, että tämä on ihan kaikille ja jokaiselle löytyy paikka, jossa voi kuunnella omaa kehoaan”, Anu lisää.

Vintin tarjontaan kuuluvat myös erilaiset luovuuteen ja ilmaisuun, hieman teatteriinkin liittyvät valmennukset erilaisille ryhmille, jotka voivat olla esimerkiksi firmojen henkilöstöä. Anun teatteriopettajan ammatti on tässä eduksi, vaikka nainen kertookin myöhemmin huomanneensa, ettei näyttelijän työtä voi varsinaisesti opettaa. ”Mun oma pedagogiikka on enemmän sellaista henkistä valmentamista ja rohkaisemista olla oma itsensä. Roolia kun ei voi ottaa toisen roolin päälle.” Hän myös selventää teatteri-ja bisnesmaailman yhtäläisyyttä: ”Näytelmä on niin hyvä kuin sen heikoin lenkki, ja se sama pätee myös sinne työmaailmaan. Ei firmassa asiat toimi, jos kaikki lähtee liikaa sooloilemaan, eikä auteta kaveria”.

Eroavaisuuksia on siinäkin, minkälaisia ryhmiä kouluttaa. Naisten mukaan eri termit uppoavat toisille joukoille paremmin kuin toiset, esimerkiksi lääkäreille ja mekaanikoille mantelitumake, hermoradat ja välittäjäaineet ovat helpommin lähestyttäviä, kun taas henkisemmät ryhmät kokevat chakrat ja energiapisteet enemmän omikseen.

Kaksikko tahtookin perustella asioita myös tieteen kautta ja on kiinnostunut ihmisestä myös sen silmin. Yliluonnollisuudesta tai noituudesta ei ole joidenkin mielikuvista huolimatta kyse, vaan jooga on yksinkertaisimmillaan luontoa, sitä mitä kehomme on. Sille on myös tieteellistä pohjaa, josta Anu selventääkin: ”Kun puhutaan joogan chakroista ja energiapisteistä, niin länsimaalainen lääketiede on vasta nyt löytänyt sen mikä ollaan jo tiedetty kauan, että hermoradat risteävät juuri niissä paikoissa.”

Joskus joogatuntien taustalla kuullaan musiikkia. Vielä ei ole kuulemma ollut muuta livemusiikkia kuin käytössä olleet äänimaljat,  mutta ylimmän kerroksen piilopesässä huomaa tuntuvasti, että hiljaisuuskin on voimakas (ja ehkä voimaannuttava) elementti. Riipuu täysin tilanteesta, mikä sopii mihinkin.

Keskustelumme ajautui yksilöllisiin päätöksiin elämän eri osa-alueilla ja siihen, miten voimme itse vaikuttaa omiin asioihimme. Anu avartaa omaa näkemystään, jota elämä hänelle on opettanut: ”Sä aina valitset itse, mitä tarinaa sä kerrot ja mitä tarinaa sä vahvistat. On tärkeää muistaa, että kaikki on lopulta valintojen seurausta – useimmiten juuri niiden omien.” Se tekeekin hetkessä elämisestä entistä tärkeämpää, jotta voi perustella tehdyt päätökset itselleen – myös jälkikäteen.

Samalla Anu uskoo myös universumin pudottelevan meille haasteita, niin kauan, kun meillä on oppiläksyt oppimatta. Vastoinkäymiset ovat hyvä paikka oppimiselle. Sannikin antaa toivoa vääriä valintoja pelkäävälle: ”Ei kannata ajatella, että nyt meni metsään, koska luultavasti se asia kääntyy voitoksi vielä. Aina ei voi tietää, mitä seuraavan nurkan takana on luvassa ja todennäköisesti asiat menevätkin jälkikäteen katsottuna juuri niin kuin pitikin.”

Anun ja Sannin parhaita puolia ovat ehdottomasti helposti lähestyttävyys ja lempeys, jotka kävivät meillekin heti ilmi. Onkin helppoa uskoa, että monet uskaltautuvat heidän turviinsa kokeilemaan joogaa täysin ensimmäistä kertaa. Ensikertalaisia löytyykin Sannin mukaan lähes jokaiselta tunnilta.  Aina he eivät edes osaa sanoa, millaisia taustoja ihmisillä on harrastuksen parissa. Ikähaarukkakin on varsin laaja, sillä nuorimmat saattavat olla 15-16-vuotiaita ja toisessa päässä ollaan jo eläkeiän paremmalla puolella. ”Se on se rikkaus”, iloitsee Anu. Ilahduttavaa on myös kuulla, etteivät naiset koe haastavana kilpailua, sillä joogastudioita löytyy nykyään paljon. Sannin sanoin kyse on enemmänkin isosta joogaperheestä, jossa toisten jutuista ollaan iloisia ja niistä voidaan innostua: ”Ai teillä on tämmöstä!”

Tulevaisuus näyttää hyvältä Studio Vintin horisontissa ja uusia ideoita pyöritellään mielessä jatkuvasti. Niitä toteutellaan aina mahdollisuuksien, etenkin ajan puitteissa. Toiveissa naisilla olisi kouluttaa vielä enemmän. Heillä on töissä myös muita opettajia, jotka jakavat heidän arvomaailmansa ja näkemyksensä. Se auttaa jakamaan vuorokauden tunnit, jotta myös muille projekteille jää aikaa.

Edelleen, lähes kahden vuoden taipaleen jälkeen, Anu saa ”ai niin, ihanaa – tänään pääsee töihin” ja ”ai niin, meillä on Sannin kanssa tällanen paikka”-momentteja. Ne muistuttavat toteutuneesta unelmasta, jonka olemassaoloa on välillä vieläkin vaikea uskoa todeksi.  Ja suuresta rakkaudesta ja intohimosta tekemäänsä työtä kohtaan on todella kyse; sen osoittaa jo Anun ja Sannin tapa olla läsnä haastattelussamme. Harvoin kohtaa ihmisiä, joiden silmistä loistaa kirkkaus valovuosien päähän.

Eikä meistä toimittajista kukaan lähtenyt vierailulta kotiin tyhjin käsin, sillä täysin huomaamattamme Anu ja Sanni  onnistuivat sujauttamaan jotain meidän mukaamme. Nimittäin pieniä rohkeuden jyviä, jotka kasvaessaan vievät meitä lähemmäs omia unelmiamme – olivatpa ne sitten yhtä korkealla yläilmoissa kuin Vintti tai ihan missä vain.

Anun isän tekemät pölli-pöydät tasapainottavat ja tuovat tunnelmaa

 

 

 

 

Haastattelu: Jenni Salonen, Milla Taivalmäki, Jere Jokinen
Teksti: Jenni Salonen
Kuvat: Milla Taivalmäki

Ei kommentteja, oletko sinä ensimmäinen?

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.