Vapaaksi huumeista luonnon helmassa

Katsaus elämään ja työskentelyyn huumekuntoutuskodissa

Haastattelut ja teksti: Jere Jokinen ja Arto Toikkanen
Kuvat: Jenni Salo

Lääkkeettömään nuorten päihderiippuvaisten kuntoutukseen perehtyvä Villa Hockey oli tällä kertaa Nauhalaisen toimituksen vierailun kohteena. Ylöjärven Länsi-Aureen kylässä sijaitseva Villa Hockey tarjoaa kuntoutuville asiakkaille hyvät edellytykset jo sijaintinsa puolesta. Paikan miljöö lähentelee maaseutuidylliä, ja Seitsemisen kansallispuiston jylhä metsä avautuu vastapäätä kuntoutuskotia. Puitteet päihteettömänä olemiseen ovat siis hyvät.

Astelimme tapaamaan kuntoutukseen tulleita rohkeita ja avoimia nuoria Villan markkinointivastaavan ja ohjaajan Keijo Laapaksen opastamina. Kuntoutujat pääsivät itse kertomaan tarinaansa ja tuntemuksiaan paikan toimitavoista. Nuoria kuunnellessa ensimmäisenä havaitsi vilpittömän kiitollisuuden mahdollisuudesta olla Villa Hockeyn kaltaisessa paikassa, jossa ei jo valmiiksi sekaisin ollutta päätä sekoiteta lisää. Lääkkeetön hoitomuoto kodinomaisessa ympäristössä katsottin todella hyväksi asiaksi, koska jo elämän perusasioiden opettelu päihdekuurin jälkeen vaatii voimia.

Villaan tuleville kuntoutujille on olemassa tietyt päivärutiinit, joiden mukaan toimitaan. Yhdessä tekeminen on kuntoutujille avain päihteettömän elämän opetteluun, joten erilaisia virikkeitä esimerkiksi pelien muodossa löytyy. Ympäristö antaa hyvät edellytykset myös metsäretkille ynnä muuhun aktivoivaan toimintaan päihteettömästi.

 

Työntekijän ajatuksia Villasta

Villa Hockeyn johto on tällä hetkellä kaksijakoinen esimiehen viettäessä opintovapaata. Sairaanhoitajataustainen Johanna Grönlund vastaa enemmän henkilöstöstä, kun taas jututtamamme Keijo Laapas on suuntautunut Villan markkinointiin.

Laapas vaikuttaakin hyväntuulisuutensa ja helpon lähestyttävyytensä myötä istuvan hyvin rooliin, jossa tulee olla esillä ja tuoda Villaa näkyville. Haastattelujen antamisen ohella hän huolehtii muun muassa nettisivujen päivittämisestä ja messuilla edustamisesta. Koska toistaiseksi käsitys Villa Hockeyn markkinoinnista on vielä kehitteillä, saa Laapas varsin vapaat kädet ideoiden toteuttamiselle.

Aiemmassa elämässään metallimiehenä työskennellyt mies suuntautui uranvaihdon myötä ohjaushommiin, ja tällä hetkellä hän on ollut ohjaajana Villassa reilut kolme vuotta. Laapas valmistui hiljattain yhteisöpedagogiksi, ja koska hän haluaa mennä eteenpäin elämässään sekä kohti haasteita, on seuraavaksi työn alla johtamisen erityistutkinto.

Vaikka Laapaksen työnkuvaan kuuluukin tätä nykyä olennaisesti markkinointi, haluaa hän ehdottomasti olla mukana myös nuorten ohjaustyössä. Kolmivuorotyö huumekuntoutujien parissa ei ole aina kevyttä: päivät ovat helposti yli 10 tuntisia plus ajomatkat päälle, ja toisinaan ohjaaja viettää yönsäkin Villassa. Myös henkistä taakkaa uhkaa aika ajoin kertyä, erityisesti silloin, kun nuori keskeyttää kuntoutumisensa ja ajautuu takaisin päihdeviidakkoon. Raskasta on kuulla myös välillä entisten asiakkaiden kuolintapauksista.

Epäonnistumisia ei kuitenkaan saa jäädä murehtimaan. Laapaksen työintoa ruokkii huumeista kuntoutuvien rinnallakulkeminen ja sen näkeminen, kun joku pääsee kierteestä irti ja kiinnittyy takaisin yhteiskunnan rakenteisiin. Hän kokeekin työnsä edellyttävän jonkinlaista kutsumusta toisten auttamiseen.

Mies kehuu Villaa ehdottomasti yhdeksi Suomen parhaista huumekuntoutuspaikoista. Asiakaspaikkoja löytyy 16, ja Villa Hockey onkin tunnettu hyvästä onnistumisprosentistaan nuorten kohdalla. Villan valtti on Laapaksen mukaan kodinomaisuus, toiminnallisuus sekä yhteisöllisyys. Kuntoutujia kannustetaan ja innostetaan puhumaan avoimesti ongelmistaan. He tekevät myös päihdeongelmaan liittyviä kirjallisia tehtäviä, jotka puretaan yhdessä tehtäväryhmissä.

Kuntoutujien aika Villassa kestää kuukaudesta puoleen vuoteen. Kolme kuukautta on aika, jona kuntoutus on periaatteessa käyty alusta loppuun. Laapas huomauttaa kuitenkin valitettavasta eriarvoisuudesta eri kuntien välillä. Esimerkiksi jotkut asiakkaat saavat kunnaltaan rahoitusta ainoastaan yhden kuukauden kuntoutukseen, mikä ei vuosia aineita käyttäneelle riitä alkuunkaan.

 

 

Villassa kuntoutuminen asiakkaiden näkökulmasta

Villassa toteutetaan lääkkeetöntä ja kuntoutettavien aktivointiin pohjautuvaa kuntouttamista. Asiakkaat pitävät näitä molempia tärkeinä tukipilareina toipumiselleen. Nelisen kuukautta Villassa viihtynyt ja monenlaisia kuntouttavia toimenpiteitä läpikäynyt Roni on nyt seitsemättä kertaansa kuntoutuksessa ja kehuu Villaa kirkkaasti parhaaksi paikaksi tähän mennessä.

Täältä löytyy hänen mielestään oikeanlaiset työkalut huumeista irtaantumiseen. Kuntoutettavaa ei vain taputella päälaelle ja hoeta, että kaikki kyllä hoituu, vaan hänet pistetään itse tekemään kovasti työtä sisäistäkseen uusia tapoja elää ja ajatella. Siviilielämään opetteleminen ei ole vain paikallaan istumista. Roni painottaakin, että helppoa ratkaisua raitistumiseen ei ole.

Kuntoutujat näkevät aktiivisuuden ja oman vastuun ottamisen kuntoutumisen kannalta tärkeinä, koska toimeentuessaan ihminen ei jää vellomaan synkissä ajatuksissaan vaan pääsee omalla toiminnallaan rakentamaan itseään ja ajatusmaailmaansa uusiksi. Villassa muun muassa käydään futismatseissa, kuntosalilla, saunomassa ja erilaisilla retkillä.

Toinen haastattelemistamme nuorista, Laura, ylistää erityisesti taannoista Hukkajärven patikointireissua, jossa oli vielä kuntoutumiskotiakin tiiviimpi yhteishenki. Lisäksi Villan omista tiloista löytyy paljon tekemistä kuten biljardipöytä ja musiikkihuone soittopeleineen. Laura huomauttaa, että vaikka Villassa ollaankin omalla työllä muuttamassa elämänsuuntaa, täällä pidetään tosissaan myös hauskaa. Päihteettömän tulevaisuuden ei tule näyttää ankealta.

Kuntoutujat pitävät myös Villan verrattain syrjäistä sijaintia metsäisissä maisemissa toipumista tukevana tekijänä. Tilat ovat kodinomaisuudessaan erinomaiset ja yhteishenki korkealla, kun saa elää pienellä porukalla eristyksissä suuren maailman vilskeestä.

Paitsi että Villassa tehdään paljon yhdessä, on kuntoutujille tarjolla myös omaohjausta tarpeen mukaan. Koska paikasta löytyy paljon erilaista henkilökuntaa, saa jokainen tarvitsemaansa apua. Keskiviikkoisin pidetään yhteisökokous, jossa voi muun muassa esittää toiveitaan mahdollisten hankintojen suhteen. Toiveita kuunnellaan ja niihin pyritään myös vastaamaan.

Villaa kehuttiin yleisesti turvalliseksi ympäristöksi puhua ongelmistaan ilman häpeää tai syyllistämistä. Täällä kukaan ei ole murheidensa kanssa yksin.

 

 

Lauran tie pohjalta Villaan

Omaa tarinaansa päihdähelvettiin eksymisestä ja sieltä tietään ulos raivaamisesta kartoitti 27-vuotias Laura. Rohkea ja avoin nuori nainen kertoi juopottelun ja polttelun alkaneen jo ala-asteella. Epävakaat perheolosuhteet loivat pohjaa sille, että Laura itse päätyi päivittäiseksi käyttäjäksi 16-17-vuotiaana. Tällöin keskeisenä aineena oli piri.

Laura muistelee huumekoukussa elämistä synkein sanankääntein. Hänen ajatusmaailmansa oli suppeaa. Olemassaolo tuntui mielettömältä ja päämäärättömältä, mutta aineiden käyttäjänä sai ainakin olla aidosti omassa paskassa tekohymyilyn ja työelämän arkisiin rattaisiin sotkeutumisen sijaan. Lauralla ei ollut kiinnekohtaa elämässään. Hän toisteli samoja kaavoja ajautuen kämpästä, kaupungista ja parisuhteesta toiseen. Käyttäytymistä ohjasi vastuun vältteleminen. ”Joidenkin pitää olla pohjalla, ja mä viihdyn täällä.”

Paskassa viihtyminen toi kuitenkin toistuvasti mukanaan kovia kokemuksia. Kavereita lähti, ja Laura itse heräili välillä yliannostuksen jälkeen sairaalasta. Kun isoveli heittäytyi junan alle, jokin muuttui naisen mielessä. Laura puhuu voimakkaista henkisistä kokemuksista, joiden myötä hän alkoi aistia maailmaa eri tavalla ja ajatella eri tavoin. Pikku hiljaa hänelle valkeni, ettei kaikki olekaan turhaa, vaan että paskoistakin kokemuksista oppii koko ajan jotain merkityksellistä.

Aineiden käyttämisen lumo alkoi rakoilla, mutta Lauran yritykset päästä irti kamakierteestä johtivat lopulta tunnustamaan, ettei hän selviä tästä omin päin. Kesällä hän hakeutui katkaisuhoitoon. Laura oli joskus kaveriltaan kuullut hyviä kokemuksia Villa Hockeysta, ja kun katkolla kysyttiin toiveita jatkon suhteen, mainitsi hän Villan.

Nyt Laura on ollut kuusi viikkoa kuivilla: kaksi katkolla ja neljä Villassa. Tärkeäksi tavoitteekseen hän mainitsee kyvyn puhua vaikeistakin asioista ja käsitellä niitä mielessään. Villan lääkkeettömyys on ollut iso juttu: aiemmin lääkkeitä popsiessaan Laura pisti onnistumisensa pillereiden ansioksi; nyt hän puolestaan voi kokea menestyksensä omakseen.

Lauran elämä pyöri pitkään sen ympärillä, että joutui jatkuvasti miettimään kaman käyttöä ja tarvetta siihen. Tällä hetkellä hän ei koe katkeruutta menneelle tai että olisi maailmansa uhri. Ennemminkin viisastunut nainen on käsitellyt sitä, kuinka vinoutunutta hänen oma ajatusmaailmansa on ollut. Nyt Laura keskittyykin itsensä ja ajatusmalliensa uudelleenrakentamiseen.

Kokemustensa myötä Laura on oppinut muun muassa nöyryyttä sekä empatiaa itseään ja toisia kohtaan. Hän ymmärtää, että kaikki ovat kasvaneet sellaisiksi kuin ovat, ja että kaikilla täällä on omat haasteensa – on sitten kyse päihteistä, lasten kasvattamisesta tai vaikeasta parisuhteesta. Laura myös uskoo, että kun hän onnistuu saamaan oman elämänsä järjestykseen, on hänellä mahdollisuus auttaa toisia ihmisiä.

Tärkeää Lauralle on oppia olemaan itsensä paras kaveri.

 

VILLA HOCKEY PÄHKINÄNKUORESSA

Villa Hockey on 16-paikkainen, kodinomainen huumekuntoutuskoti, joka tarjoaa lääkkeetöntä kuntoutusta 18-30-vuotiaille nuorille. Villa Hockey koostuu kolmesta erillisestä rakennuksesta. Majoitus tapahtuu pääsääntöisesti yhden hengen huoneissa. Tytöt ja pojat majoittuvat erillisissä rakennuksissa.

Päihdekuntoutus Villa Hockeyssa perustuu toiminnallisuuteen, lääkkeettömyyteen, ammatillisuuteen sekä yhteisöllisyyteen. Kuntoutuksessa keskeistä on myös vertaistuen saaminen, joka mahdollistuu päivittäisissä hoito- sekä toiminnallisissa ryhmissä.

Villa Hockeyssa nuoret kuntoutuvat tiiviin ja säännöllisen viikko-ohjelman tuella. Monipuolinen viikko-ohjelma mahdollistaa sekä fyysisen että psyykkisen kuntoutumisen. Sen avulla nuoret saavuttavat myös säännöllisen vuorokausirytmin, terveellisen ruokavalion sekä oppivat huolehtimaan henkilökohtaisesta hygieniastaan.

Jokaiselle kuntoutuksen suunnitellusti päättävälle nuorelle tehdään yksilöllinen jälkihuoltosuunnitelma ja häntä autetaan asumisjärjestelyissä. Jälkihuollon tarkoituksena on auttaa nuorta löytämään itselleen tarvittavat ja sopivat yhteiskunnan tarjoamat palvelut ja tukiverkostot.

Ei kommentteja, oletko sinä ensimmäinen?

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.