Tampereen Minna

Tampereen Hämeenpuistossa, Pääkirjasto Metson vieressä, seisoo nuorta naista esittävä pronssipatsas. Lyhyen kävelymatkan päässä Puutarhakadulla, kiinnitettynä talon seinään, on saman naisen syntymäkodin paikkaa osoittava muistolaatta. Pyynikinrinteen kaupunginosassa on hänen mukaansa nimetty katu. Minna Canth on saanut kaikki nämä kunnianosoitukset, vaikka vietti Tampereella vain elämänsä yhdeksän ensimmäistä vuotta. 19. maaliskuuta 2019 hänen syntymästään tulee kuluneeksi 175 vuotta.

Maalaisvanhemmat

Minna Canthin juuret olivat vahvasti Tampereen seudulla. Hänen molemmat vanhempansa olivat lähtöisin lähipitäjistä. Isä Gustaf Wilhelm Johnson (1816-1877) oli syntyjään Messukyläläinen, piikaäidin avioton poika. Myös Gustafin kaksi nuorempaa sisarusta syntyivät avioliiton ulkopuolella. Moisen paheellisen elämäntavan johdosta lasten äiti, Minnan isoäiti, Maria Antintytär sai kärsittäväkseen kirkkorangaistuksen – luultavasti jalkapuuta. Vaikeasta alusta huolimatta Gustaf eteni elämässään hyvin. Hän aloitti työuransa renkipoikana, ja pääsi jo 15-vuotiaana töihin Finlaysonin tehtaalle Tampereelle. Tässä yhteydessä hän otti sukunimekseen Johnsonin.

Minnan äiti Ulrika Antintytär (1812-1893), oli kotoisin Kangasalta, Messukylän naapuripitäjästä. Hänen isänsä Antti Antinpoika työskenteli Liuksialan kartanon torpparina Paavolan tilalla. Suurperhe joutui muuttamaan useita kertoja isän töiden perässä, sillä tulot eivät tahtoneet riittää torpan vuokraan. Vuonna 1827 tuolloin 16-vuotias Ulrika muutti piiaksi Tampereelle ja eteni vuonna 1835 huolehtimaan peräti piirilääkäri, assessori Nils Lönnrothin taloudesta.

Tehdastyöläinen Gustaf Wilhelm Johnson ja piika Ulrika Antintytär avioituivat 11. marraskuuta 1839. Samoihin aikoihin Gustaf yleni Finlaysonin työnjohtajaksi. Myös hänen nuoremmat sisaruksensa olivat muuttaneet veljensä perässä Tampereelle tehdastyöhän ja ottaneet tämän kanssa saman sukunimen. Ulrikan veli Karl Arkelin puolestaan työskenteli kaupungin paperitehtaassa. Näin ollen merkittävä osa Minna Canthin tulevista lähisukulaisista oli asettunut asumaan Tammerkosken rantamille.

Kaupunkilaistyttö

Ulrika Wilhelmina Johnson (Minna-hänestä tuli vasta opiskeluaikanaan) syntyi 19. maaliskuuta 1844. Hän oli vanhempiensa toinen lapsi. Vuonna 1840 syntynyt Adolf-veli oli menehtynyt pian syntymänsä jälkeen. Miinu-nimellä kutsuttu tyttö saikin nauttia vanhempiensa jakamattomasta huomiosta kuusivuotiaaksi asti. Pikkuveli Gustaf Wilhelm eli Gusti syntyi vasta vuonna 1850, ja pikkusisko Augusta Katarina vuonna 1852.

Minnan syntyessä Tampere oli noin 3000 asukkaan pieni teollisuuskaupunki, jonka väestöstä suurin osa oli tehdastyöläisiä. Myös Minnan perheen koko tuttavapiiri koostui työväestöstä. Hänen kummeinaan toimivat tehdasseppä Carl Gustaf Lindeqvist ja tämän vaimo Anna Stina Lindgren sekä piika Elisabeth Gustafsdotter Backa.

Gustaf ja Ulrika Johnson olivat kumpikin työskennelleet määrätietoisesti päästäkseen eteenpäin elämässä ja lapsilleen he aikoivat taata vielä paremman tulevaisuuden. Modernin maailman tyyliin, myös perheen tytöille haluttiin antaa mahdollisimman hyvä koulutus. Minna oli jo viisivuotiaana lukutaitoinen ja musiikillisesti lahjakas. Perheen työläistuttavat hämmästelivät joukolla pikkutytön taitoja.

Tampere oli kutomateollisuuden hallitsema nopeasti kehittyvä kaupunki, ja Gustaf Johnson toimi työnjohtajana tehtaista suurimmassa. Finlayson tarjosi työntekijöilleen monia työsuhde-etuja, ja myös Minnan opintie alkoi tehtaan ylläpitämässä koulussa. Koulun opettajattarena toimi Maria Charlotta Hydén, josta käytettiin nimitystä ”mamselli”. Mamsellin koulussa opetettiin lukemista, kirjoittamista ja laskutaitoa sekä tytöille että pojille. Opetuskielenä oli ruotsi. Tässä koulussa Minna Canth vietti ensimmäiset oppivuotensa.

Vuonna 1853 Johnsonin perhe muutti Kuopioon, mistä Gustaf-isä oli saanut työpaikan Tampereen Lankakaupan johtajana. Tähän päättyi Minna Canthin oleskelu Tampereella, mutta kaupunkilaisuus ei koskaan karissut hänestä mihinkään. Canth oli aina leimallisesti kaupunkilainen kirjailija, jonka teoksissa maaseutua tarkastellaan ulkopuolisen silmin. Myös hänen elämänsä oli kaupungissa: Tampereella, Kuopiossa, Jyväskylässä. Hän oli moderniin maailmaan syntynyt moderni nainen.

Minna Canthin ja tasa-arvon päivää vietetään 19. maaliskuuta. Se on ainoa suomalaiselle naiselle omistettu liputuspäivä.

Teksti: Jesse Laitinen

Lähteet:
Helenius, Kyllikki, Wilhelm von Nottbeck ja Finlayson, Kyllikki Helenius: Tampere, 2005.
Maijala, Minna, Herkkä, hellä, hehkuvainen: Minna Canth, Otava: Helsinki, 2014.

Kuvat: Jesse Laitinen