Tampere tulessa

Tapahtui Tampereella, osa 5 – Tampereen palo 1865

Tuhoisa kaupunkipalo lähti liikkeelle Kauppakatu 10:n seutuvilta. Nykyisin osoitteessa sijaitsee Tampereen ylioppilastalo (entinen Suomen Yhdyspankin talo).

Suomen 1800-luvun historia on suurpalojen historiaa. Yksi toisensa jälkeen kaupungit ovat joutuneet liekkien nielemiksi. Vuonna 1827 näistä tulipaloista kuuluisin ja tuhoisin hävitti suurimman osan Turkua. Hamina paloi vuonna 1821, Pori ja Vaasa 1852. Oulua liekit tuhosivat vuosina 1822 ja 1882. Lauantaina 19. elokuuta 1865 oli Tampereen vuoro.

Tuli tuhoaa kaupunkia

Kukaan ei tiedä, mistä palo sai alkunsa. Vuosikymmeniä myöhemmin kerrottiin tarinaa, jonka mukaan liekit olisivat päässeet irti tallinparvella nukkuneiden renkien piipunpolton yhteydessä. Olipa syy mikä tahansa, se tiedetään, että myöhään illalla 19. elokuuta vuonna 1865 kauppias K. J. Hildénin omistama piharakennus syttyi tuleen. Nykyisin palon syttymispaikalla sijaitsevat osoitteet Kauppiaskatu 10 ja Puutarhakatu 17.

Tuli lähti leviämään tuulen mukana kohti etelää Nalkalantorin suuntaan. Puutaloista rakennetussa kaupungissa liekit pääsivät etenemään nopeasti; kortteli toisensa jälkeen syttyi tuleen. Lauantai-iltana syttynyt palo saatiin talttumaan vasta sunnuntaina iltapävällä. Siihen mennessä Puutarhakadun ja Satamakadun välisellä alueella oli tuhoutunut kokonaan 27 ja osittain kuusi rakennusta. Suurpalon seurauksena yli 500 ihmistä menetti kotinsa. Tämä vastasi kymmentä prosenttia Tampereen väestöstä.

Tulipalon tuhoisuus johtui osaltaan kaupungin palontorjunnan alkeellisuudesta. Turun vuoden 1827 suuren palon jälkeen Suomen suuriruhtinaskunnassa oli alettu kiinnittää paloturvallisuuteen suurempaa huomiota, mutta Tampereella uudistukset olivat jääneet pahasti vajavaisiksi. Tulipalon sattuessa sammutustyö oli käytännössä tavallisten kaupunkilaisten vastuulla. Senaatti oli kehottanut Tamperetta perustamaan vakinaisen palokunnan vuonna 1853, mutta maistraatin mielestä liian kallis hanke ei edennyt. Vapaaehtoinen palokunta kaupunkiin saatiin vasta vuonna 1872, vakinaista palokuntaa jouduttiin odottamaan vuoteen 1898 asti.

Tampereen päivänä 1.10.1965 paljastettiin Sisko Petäjän suunnittelema Tampereen palon muistolaatta osoitteessa Kauppakatu 10. Tampereen palosta oli edellisenä kesänä tullut kuluneeksi 100 vuotta. Kaupunginhallitus teetti muistolaatan Tampere-Seuran aloitteesta.

Kaavoituksella liekkejä vastaan

Vuoden 1865 palon seurauksena Tampereella ryhdyttiin toimiin vastaavien suuronnettomuuksien estämiseksi tulevaisuudessa. Kaupungin uusi asemakaava oli ollut palon aikaan vireillä jo pitkään. Nyt tästä kaavasta tuli tärkein ase taistelussa liekkejä vastaan.

Yliarkkitehti Carl Albert Edelfeltin laatima Tampereen uusi asemakaava vahvistettiin vuonna 1868. Sen pohjana oli Carl Ludvig Engelin jo vuonna 1830 luonnostelema kaava, jossa puutalokaupunkia halkoivat paloesteinä toimivat leveät puistokadut.

Uusi paloturvallisempi kaava muutti Tampereen ilmettä suuresti ja sen vaikutus näkyy kaupunkikuvassa vielä tänäkin päivänä. Pohjois-eteläsuunnassa kaupunki halkaistiin vehreällä Esplanadilla, joka nykyisin tunnetaan Hämeenpuistona. Itä-länsisuunnassa kulkeva Hämeenkatu levennettiin 30 metriin ja reunustettiin lehtipuilla. Siitä tuli Tampereen uusi pääkatu. Esplanadin länsipuolinen uusi kaupunkialue jaettiin kahtia Aleksanterin kirkkopuistolla (nykyinen Pyynikin kirkkopuisto).

Tampereen suuri palo aiheutti huomattavaa tuhoa, mutta sen seurauksena uudistettu asemakaava teki kaupungista aiempaa avaramman ja vehreämmän. Liekit ovat piinanneet tamperelaisia myöhemminkin, mutta rauhan aikana ei ole koettu toista yhtä laajaa tulipaloa kuin kesällä 1865.

Teksti: Jesse Laitinen

Lähteet:
Letku & laastari: Pirkanmaan pelastuslaitoksen henkilöstölehti 3/4 2015
Tampereen muistolaatat ja muut muistomerkit

Kuvat:
1. Tampereen Ylioppilastalo. (linkki kuvaan)
2. Tampereen palon muistolaatta (Jesse Laitinen)

 

Ei kommentteja, oletko sinä ensimmäinen?

Vastaa