Luonto, tuo ihmeellinen asia, joka on vaivihkaa hiippaillut keskelle taajamia ja asutuskeskuksia. Nauhalainen kokosi listan siitä, mitä kaupunkilainen voi tehdä cityeläinten hyväksi kevätaikaan.
SIILIT
Talvihorroksesta heräilevät siilit ovat laihoja ja nälkäisiä. Aurinko lämmittää jo siilinpesän ja laiheliini kömpii ulos, mutta maa on vielä jäässä, eikä ruokaa löydy. Nyt heränneistä siileistä suurin osa tarvitsee ihmisen apua selvitäkseen.
Helmikuun lämpöaalto herätteli jo monet siilit, ja niistä selvisivät ainoastaan luonnonvaraisten eläinten hoitajien hoiviin päässeet yksilöt. Niin kauan kuin hanki on maassa, herännyt siili tarvitsee asianmukaista hoivaa. Jos löydät huhtikuussa heränneen siilin, niin voit aina kääntyä Nauhalaisen asiantuntijan puoleen.
Herätessään talvihorroksesta siili tarvitsee nopeasti paljon ravitsevaa ruokaa. Kun ne alkavat liikkua ulkona, niille voi tarjota KALATONTA JA VILJATONTA kissan märkäruokaa. Siilit ovat iltaeläjiä, joten laita ruoka tarjolle vasta illan hämärtyessä ja jatka tätä PÄIVITTÄIN, kunnes maa on roudasta vapaa eli sulanut myös pinnan alta.
RUSAKONPOIKASET A.K.A. PUPUT
ÄLÄ KOSKE! Niin hylätyn näköinen kuin söpö, pikkuinen pupu voikin olla, niin ihminen voi tehdä sille ainoastaan hallaa.
LUONTO ON SUUNNITELLUT ASIAN niin, että emo synnyttää poikasensa erilleen muista ja käy vain nopeasti imettämässä jälkeläisiään, kunnes ne lopulta vieroittuvat. Monet eläinmaailman poikaset (rusakon poikasten lisäksi mm. peuran vasat) syntyvät ilman lajin ominaistuoksua ja ovat siten paremmassa turvassa pedoilta yksin kuin emonsa seurassa. Ja vaikka yöpakkaset olisivat kuinka kylmiä, niin rusakko on turkiseläin ja jopa sen poikanen pärjää pakkasessa turkkinsa avulla.
Poikaset pärjäävät hyvin yksin, ellei sitten ihminen sekaannu asiaan. Esimerkiksi varikset ovat petoja linnuiksi ja tarkkailevat ihmisten poikkeavaa käytöstä. Rusakon poikasta katselevat ihmiset paljastavat täten varikselle saaliin sijainnin.
Poikkeuksia koskemiskieltoon on ainoastaan kaksi:
1. poikanen on selvästi loukkaantunut (näet veren jo etäältä tai pahoinpitelijät itseteossa)
2. rusakko on synnyttänyt poikasensa vaaralliseen paikkaan, kuten ajotielle.
Tilanteessa 1 on poikanen saatava asianmukaiseen hoitoon. Ota tällöin yhteyttä oman alueesi eläinsuojeluneuvojaan. Löydät yhteystiedot osoitteesta Sey.fi
Tilanteessa 2 voit varovasti siirtää poikasen turvallisempaan paikkaan. Kuitenkin maksimissaan kymmenenmetrin päähän löytöpaikasta Muuten on vaarana, ettei emokaan enää löydä poikastaan. Siirtoon suositellaan käytettäväksi apuna heinää tai muuta luonnonmateriaalia, jottei poikaseen tartuihmisen hajua käsistä, hanskoista, pyyhkeistä, lapiosta tai muusta vastaavasta apuvälineestä. Myös siirtoon voit kysyä tarkempaa ohjeistusta eläinsuojeluneuvojalta.
PERHOSET JA KIMALAISKUNINGATTARET
Talvihorroksesta heräilevät myös erilaiset ötökät. Kukat ovat vasta harvakseltaan nousemassa maasta, joten mettä ei juurikaan ole tarjolla. Jos siis näet kohmelossa lentävän päiväperhosen, kimalaiset tai muun öttiäisen, voit tarjota ravinnoksi HUNAJA- TAI SOKERIVETTÄ.
Kimalaisista talvehtii ainoastaan kuningatar, muut kuolevat syksyllä. Kuningattarista on siis pidettävä hyvää huolta, sillä ilman niitä ei synny uusia pölyttäjiä ja ilman pölyttäjiä ei tule satoa. Ja muista, että heräilevillä kuningattarilla ei ole mitään intressiä vahingoittaa sinua. Se haluaa ainoastaan löytää sopivan pesäkolon ja laittaa alulle uuden yhdyskunnan.
Jos et halua kimalaisyhdyskuntaa naapuriksesi, tehokkain tapa auttaa itseäsi tuhoamatta luontoamme on saada kuningatar laskeutumaan hunajaveteen aterioimaan. Sillä välin, kun kimalainen kerää energiaa tarjoamastasi vedestä, voit siirtää astian ja pörriäisen pois kotisi lähettyviltä lähiluonnon helmaan.
LINNUT
Suurin osa linnuista ovat vasta pesänrakentamispuuhissa. Osa on etsinyt kumppanin ja rakentaa pesää yhdessä, osa rakentaa ensin pesän ja pariutuu vasta sitten. Osalla linnuista voi jo olla munat tai peräti poikaset pesissä. Kesykyyhky eli pulu on siitä poikkeuksellinen, että se saattaa Suomessakin pesiä ympärivuoden.
Jos löydät maasta linnunpoikasen, on tähän aikaan vuodesta syytä varmistaa asiantuntijalta, selviääkö poikanen maassa vai pitäisikö se nostaa takaisin pesään. Osa lajeista (mm. lokki ja pulu) lähtevät tietyssä vaiheessa kehitystä pesästä ja niistä tulee nk. maastopoikasia. Toisten poikasten kuitenkin kuuluisi lähteä lentoon suoraan pesästä, eikä ne pärjää maastossa omillaan.
Lintuja voi kevään korvilla auttaa muutenkin kuin hädässä. Talvella aloitettua RUOKINTAA ON VIELÄ SYYTÄ JATKAA, sillä luonto ei vielä tarjoa tarpeeksi ruokaa ja pesintä kuluttaa energiaa. Lemmikin omistaja voi myös tarjota pesämateriaalia linnuille.
Linnut käyttävät tunnetusti kaikkea luonnosta löytämäänsä rakennustarpeina. Valitettavasti ihmisten jäljiltä löytyy paljon pesämateriaaliksi sopimatonta roskaa, joka voi aiheuttaa poikasille vaaratilanteita. Tämän vuoksi fiksu eläintenystävä antaa linnuille parempia vaihtoehtoja. Keväällä on tunnetusti monen lemmikin karvanlähtöaika. Kun harjaat lemmikkiäsi, kerää irronnut karva talteen ja vie se ulos. Suomen Birdlifen mukaan JOPA KISSANKARVA ON TERVETULLUT PESÄMATERIAALI pikkulinnuille – aina se narunpätkät ja muut vaaralliset materiaalit voittaa.
