Maila Mörriäisen aamu alkoi huonosti. Sammalkylän naistoimikunta oli tylysti hylännyt Mailan suurella vaivalla laatiman jouluruokalistan.
Raisu-Reetta Risunen oli allerginen havukakkusille. Tosin Maila tiesi, että Raisu-Reetta söi havusia hyvällä ruokahalulla, kun luuli ettei kukaan näe.
Liinukka Lättiäinen taas ei hyväksynyt, että lapsille sallitussa juhlassa tarjotaan punaista punssia. Tämä sai koko toimikunnan hymyilemään partaansa. Olihan yleisesti tunnettu tosiasia, että Lättiäiskä maisteli käynyttä simaa aina kun sai sitä käsiinsä.
Kielo Kärttynä ei hyväksynyt herhiläisenmunakaviaaria eettisistä syistä, Saima Siviäisen maha ei kestänyt tammenterhoja, ja katajanmarjat olivat liian arkisia kaikkien mielestä.
Naistoimikunnan kokous päättyi riitaisissa merkeissä, eikä kellään ollut rakentavia ehdotuksia. Juhlapäivä häämötti, eikä Mailalla ollut ruokalistaa valmiina. Maila alkoi tutkia kaappejaan, kun silmiin osui mortteli ja vispilä. Siitäpä Maila sai ajatuksen.
Pian Sammalkylässä alkoi kuulua huhuja, että Maila Mörriäisen talossa tapahtuu kummia. Talosta kuului pauketta ja kolinaa, sihinää ja suhinaa. Savupiipusta tuprahteli sankka savu ja ikkunoista sihisi höyrypilviä. Välillä Maila juoksi puuliiteriin hiukset jauhoissa, ja taas alkoi armoton raastamisen ääni. Turha oli kyläläisten udella ja kurkkia ikkunoista. Verhot pysyivät kiinni, eikä Maila puhua pukahtanut sanaakaan.
Suuri päivä koitti ja kyläläiset näkivät herkkuja notkuvan joulupöydän. Väki hyökkäsi ahnaana pöytään ja kylästä alkoi kuulua kovaäänistä maiskutusta ja ryystämistä. Välillä kyläläiset hymisivät tyytyväisinä ja alkoivat taas ahmia herkkuja suihinsa. Liinukka Lättiäinen horjahteli kädessään lasi keltaista nestettä, Saima Siviäinen ja Raisu-Reetta Risunen hieroivat tyytyväisenä mahojaan, ja Kielo Kärttynäkin sai kerrankin vatsansa täyteen.
Kyläläiset kiittelivät kovasti ja kyselivät, miten Maila olikin osannut valmistaa niin herkullisen juhla-aterian. Maila vain hymyili salaperäisenä.
Kyläläiset eivät tienneet, että Maila oli jauhanut havuset jauhoiksi ja leiponut niistä sienipiirakan pohjan. Herhiläisenmunakaviaari oli kätketty vaahteranlehtikääryleisiin ja maustettu jauhetuilla tammenterhoilla. Katajanmarjat antoivat makua anissinapille ja punssi oli vadelmien sijaan värjätty karviaismarjoilla.
Eikä kukaan saanut ihottumaa tai vatsanväänteitä. Naistoimikunnan jäsenethän eivät tienneet, mitä olivat syöneet. Ja kaikille jäi hyvä joulumieli.
Teksti: Sari Laitinen
Kuvitus: Lasse Heliävirta
Ei kommentteja, oletko sinä ensimmäinen?