
Ruoka-avun toiminta alkoi Tampereella vuonna 1995, jolloin yhden hengen voimin haettiin henkilöautolla kaupoista ylijäämäruokaa vähävaraisten tarpeisiin. Tämä henkilö oli ja on Seppo Ahokainen. Nykyisessä kauppa-auton muodossa toiminta on alkanut vuonna 2008. Viikoittain nyssellä käy 1500-2000 asiakasta ja ruokakasseja jaetaan niin ikään viikoittain keskimäärin 700 kappaletta.
Ruokakassien taustakulissit
Kävin eräänä tiistaisena aamupäivänä jututtamassa elintarvikeavun koordinaattori Marja Palkosta, joka antoi kattavan infopaketin ruokanyssestä ja kaikkeen siihen liittyvästä. Siitä suuri kiitos hänelle!
Ruokanyssen ja ruokapankin henkilövahvuuteen kuuluu 4 palkattua ja 5-8 vapaaehtoista työntekijää sekä 15-20 työkokeilijaa. Ruokajaosta tullut palaute on ollut pääosin positiivista, ennen kaikkea sen tarpeellisuuden suhteen. Ainoana miinuksena Palkonen toteaa, että ruokahävikin määrä surettaa ajoittain. Tulevaisuuden toiveissa olisi keskitetty ruoanjakelu eli haku- ja jakopaikkoja olisi nykyistä vähemmän. Se vähentäisi työn määrää huomattavan paljon. Ruokanyssellä on pysäkkejä kahden viikon syklillä 22, joiden lisäksi kaupungin keskustassa on yksi iltapysäkki ja lisäjakelupaikka Teiskossa.
Eteenpäin – forward
Muutama sananen vaihdettiin Tommin kanssa, joka on päätynyt ruoka-avun varastolle 1½ vuotta sitten, oltuaan sitä ennen Steppi-hankkeessa. Tämänhetkinen työskentelymuoto on työkokeilu ja hänellä on pitkiä työttömyyksiä myöskin takana. Hän on tykännyt tehdä varastoalan työtä jo aiemminkin, joten tämä oli luonteva jatkumo hänelle. Tämän vuoden heinäkuun jälkeen Tommilla olisi tarkoitus aloittaa oppisopimuskoulutus logistiikan alalla ja toimituksemme toivottaa hänelle roppakaupalla lykkyä tämän päätöksen johdosta.
Ajatus jos toinenkin
Nykypäivän ajatusmaailmaan ei enää onneksi kuulu se, että ruoka-avun tarvitsijat eli asiakkaat olisivat jotain alkoholisoitunutta rupusakkia, jotka eivät ole työpaikkaa nähneet kuin sanakirjasta. Moni tämän tahon asiakas on esim. työssäkäyvä ja perheellinen, ihan ns. tavallinen ihminen huolineen ja murheineen. Tämänlainen ruoka-avustustoiminta on nykyisessä näkövinkkelissä normaalia ja jokainen miettiköön tahoillaan, että onko se hyvä vai huono asia. ”Different sides of the same coin.”
- JJ
Ei kommentteja, oletko sinä ensimmäinen?