Suomen kansallisrunoilijaa juhlistetaan jälleen 5.helmikuuta. Kansalliseksi juhlapäiväksi J.L. Runebergin päivä vakiintui jo taiteilijan eläessä. Tänä vuonna Johan Ludvig Runebergin kuolemasta tulee kuluneeksi 145 vuotta. Hänen tuotannostaan muistetaan erityisesti Vänrikki Stoolin tarinat. Runoelma, jossa ensimmäisen kerran julkaistiin kirjallisena kaikkien suomalaisten tuntema runo. Harva meistä osaa runon kokonaisuudessaan, mutta suurin osa osaa ulkoa ainakin ensimmäisen ja viimeisen säkeistön – ne Maamme lauluksi valitut. Kaikkiaan Maamme-runossa on yksitoista säkeistöä.
Runoilijan nimikkotorttu
Makealle person runoilijan joka-aamuiset konditoriaherkut alkoivat käydä perheelle kalliiksi. Perheen toinen luova persoona Fredrika Runeberg alkoi lopulta leipoa itse tyydyttääkseen miehensä makeanhimon. Fredrika saattoi kenties yrittää imitoida miehensä lempileivonnaisia, mutta hän teki sen samaan tyyliin kuin pyttipannu ja pappilanhätävarakin on tehty – aineksista, mitä kaapista sattui löytymään.
Eräällä tavalla Runebergin torttu on siis itsekin kuin runo: muoto pysyy, mutta koostumus vaihtelee. Yhä tämä päivänäkin runoilijan nimikkotortusta kehitetään uusia variaatioita. Fredrika käytti leivonnaiseen mm. vehnäjauhoista, hiivaleipäjauhoista, korppujauhoista, keksimuruista, pullankänttyjä ja manteleista. Tortun hän koristeli esimerkiksi oman puutarhan antimista tehdyllä hillolla ja sokerikuorrutuksella. Punssin (tai tarvittaessa rommin) käyttäminen torttutaikinasta juontanee puolestaan juurensa Johanin omiin tapoihin. Hän kerrotaan nauttineen aamuleivonnaisensa aina kahvin ja punssin kera.
Lotta Svärd on runo järjestön nimen takana
J.L. Runebergin kirjoittamaan Vänrikki Stoolin tarinoihin sisältyy myös runo naisesta nimeltä Lotta Svärd. Runeberg kirjoitti runon jo syksyllä 1853. Lotta Svärd on runossa kuvattu isänmaallisena ja äidillisenä hahmona sotilaille. Runosta tuli nopeasti hyvin suosittu ja sen henkilöstä maanpuolustuksellisten naisten esikuva.
Runon mukaan nimettiin Suomen itsenäistymisen jälkeen perustettu naisten vapaaehtoinen maanpuolustusjärjestö Lotta Svärd. Myöhemmin saman runon mukaan nimetyt järjestöt perustettiin myös Ruotsiin (Riksförbundet Sveriges lottakårer), Tanskaan (Lottekorps) ja Norjaan (Norges Lotteforbund).
Runebergin Lotta lähtee sotilasmiehensä mukana rintamalle. Vaikka puoliso kaatuu taistelussa, Lotta jää yhä Suomen sotilaiden muonittajaksi ja huoltojoukkoihin. Runeberg kirjoitti ruotsiksi ja soinnukas runomitta on tuottanut haastetta suomentajalle. Lotta Svärdin runon kohdalla poljento on onnistuttu säilyttämään.
Runossa on kaikkiaan 44 säkeistöä, joissa kerrotaan Lotan tarina vaiheet sodassa. Ensimmäisestä ja viimeisestä säkeistöstä syntyy jo itsessään lyhyt ylistys tälle urhealle naiselle:
Yhä vieläkin Lotta Svärdistä
puhe syntyvi toisinaan,
kun iltavalkean ääressä
sotakumppani kohdataan.
Niin, helmi oli se eukkonen
ja helmipä kalliskin;
jos sietikin naurua hiukkasen,
toki arvoa runsaammin.
Teksti: Karo Hult
Valokuva: Teijo S.
Kuva: Lou
Ei kommentteja, oletko sinä ensimmäinen?