Prahan levottomat henget

Aaveita ja muita mörköjä

Brittein saarilla ei ole yksinoikeutta kummituksiin, vaikka juuri siellä niitä runsaasti majaileekin. Esimerkkinä mainittakoon Lontoossa sijaitseva Towerin linna, missä aaveita lymyää vähän joka kolkassa. On kuitenkin olemassa eräs toinenkin merkittävä haamujen tyyssija, nimittäin nykyisen Tshekinmaan pääkaupunki Praha.

Aloitetaanpa sikäläiseltä päärautatieasemalta. Itse asemaa ja läheistä puistoa on syytä välttää pimeän tultua. Mitään yliluonnollista siellä ei tiedetä tapahtuneen, mutta iltaisin ja yöaikaan alue on vähintäänkin rauhaton paikalla notkuvien, tosin aivan maallisten, vaikkakin muilla tavoin arveluttavien porukoiden vuoksi.

Kaupungin pääkadulla, Vaclavin aukiolla, ei yksinäisten naishenkilöiden kannata maleksia öisin. Aaveita ja muita mörköjä ei sielläkään tarvitse pelätä, mutta liian hyvinlaittautunut naisturisti voi saada osakseen miehiltä ei toivottuja ehdotuksia. Sen sijaan miesten tulee olla hieman varuillaan. Syynä ovat yölliset levottomat kädet. Tosin lihaa ja verta nämäkin ovat, sillä valitettavasti paikalliset maailman vanhimman ammatin harjoittajat ovat myös koulutettu niin sanottuun sivubisnekseen.

Tynin kirkon sisäpihalle asettui 1300-luvulla ulkomaalaisia kauppiaita. Heidän joukossaan oli myös eräs turkkilainen. Kuultuaan vaimonsa salasuhteesta mies tuli mustasukkaiseksi ja katkaisi raivoissaan puolisonsa kaulan. Väitetään että hänen haamunsa kuljeksii öisin samaisella pihamaalla eksänsä pää kainalossaan.

Edellämainitusta pyhäköstä hieman itään, Mala stupartska ja Jakubska-katujen risteyksessä, sijaitsee Pyhän Jaakobin kirkko mikä tunnetaan parhaiten ulko-oven yläpuolella olevasta muumioituneesta kädestä. Kertoman mukaan vuonna 1400 erään pitkäkyntisen tarkoituksena oli kähveltää sikäläiset kirkkokalleudet. Homma meni kuitenkin pipariksi sillä itse Neitsyt Marian patsas tarttui varkaan käteen niin lujasti että se jouduttiin katkaisemaan. Varkaan huhutaan kummittelevan kirkon sisätiloissa pyytämällä menetettyä ruumiinosaansa takaisin.

Karlova – ja – Liliova-katujen tienoilla kärvistelee puolestaan hullu parturi. Eläessään hän jätti sekä kotinsa että perheensä ja omistautui alkemistisille harrastuksilleen siinä määrin että hänen tyttärensä päätyivät bordelliin ja vaimo päätti päivänsä oman käden kautta. Hänen motiivinaan on palata vanhaan ammattiinsa ja sovittaa kuprunsa, mikä tätä nykyä on valitettavasti täysin mahdotonta. Perjantaisin keskiyöllä näyttäytyy viimeksimainitulla kadulla myös temppeliritarin haamu, joka ratsastaa liekehtivän valkoisen taisteluhevosen selässä. Toisessa kädessään hän pitelee ratsunsa suitsia, toisessa kannattelee omaa päätään.

Vanhan kaupungin ja entisen juutalaiskorttelin rajalla, Platnerska-kadulla, ratsastaa hahmo jota kutsutaan rautamieheksi. Hänen tarinansa on seuraavanlainen: alunperin hän oli ritari joka epäili kihlattuaan uskottomuudesta minkä johdosta hän peruutti häät. Pettynyt morsian hukuttautui ja ritari itse hirttäytyi huomattuaan erehdyksensä. Hänen päämääränään on löytää nuori nainen vapauttamaan itsensä. Tätä ilmestystä on kuitenkin turha odottaa jatkuvasti sillä hän näyttäytyy vain joka sadas vuosi. Edellinen kerta oli vuonna 2009.

Kaarlen sillan (Karluv most) itäpuolella norkoilee puolestaan läpeensä kastunut nuori mies. Kysymyksessä on Bobef Rima niminen polkupyörävaras, joka hukkui Vltava-jokeen 1800-luvun lopulla varastamansa kulkuneuvo mukanaan. Jos näet tyypin, joka yrittää hieroa kauppoja niin älä jää juttusille, vaan jatka kylmästi matkaasi.

Tarinan mukaan Prahan linnan Hradcanske-aukion puoleisessa sisäänkäynnissä kummittelee musta suurikokoinen hurtta. Se tunnetaan nimellä Hradcanyn musta koira. Otus ilmestyy paikalle vuorokauden viimeisellä tunnilla ennen puoltayötä ja seuraa iltakävelijöitä Loretolle asti missä se katoaa tipotiehensä. Ainakaan toistaiseksi sen ei tiedetä tehneen kenellekkään mitään pahaa.

Tuskin olet päässyt eroon edellisestä kun vastaan saattaa tulla Drahomira. Hän oli erään paikallisen  pakanapäällikön tytär. Aikoinaan hän riisti hengen anopiltaan ja olisi tappanut myös poikansa, Böömin tulevan ruhtinaan, kristityn Pyhän Vaclavin (hallitsi 900-luvulla jKr), ellei olisi löytänyt itseään helvetistä sitä ennen. Päästetäänkö sieltä joskus lomille vai onko helppoa lähteä muuten vaan puntikselle sillä hän karauttaa toisinaan Loreton aukion läpi liekehtivillä vaunuilla.

Olet ehkä palannut takaisin Kaarlen sillallle. Yöllinen kävelyretki paikan päällä ei välttämättä sovi heikkohermoisille. Tämä johtuu kyseistä siltaa reunustavista patsaista. Vaikka nämä ovat suurimmalta osin korvattu jäljitelmillä (alkuperäiset löytyvät Prahan eri museoista), heräävät ne kertoman mukaan öisin eloon. Arempien kannattaakin siis ajoittaa kulkemisensa päiväsaikaan ja silloinkin pitää suojautua taskuvarkailta.

Vanhankaupungin raatihuoneen edestä löytyy 27 valkoista ristiä. Ne on pystytetty valkeavuoren taistelun jälkimainingeissa 21. kesäkuuta 1621 teloitettujen 27:n protestanttiaatelisen muistolle. Heidän joukossaan oli myös samoilla nurkilla maailman ensimmäisen julkisen ruumiinavauksen 21 vuotta aikaisemmin suorittanut, Kaarlen yliopiston entinen rehtori Jessenius. Nyt sai mies itse asettua ykkösrooliin: katolilaisten pyöveli kiskaisi Tohtorin kielen irti suusta ennen miekanpistoa ja naulasi sen tämän päähän. Sen jälkeen hänen ruumiinsa paloiteltiin neljään osaan. Muilta uhreilta otettiin tukka pois hartioita myöten. Sen jälkeen heidän päänsä sullottiin rautakoreihin ja asettiin roikkumaan Kaarlensillan torniin (itäiseen vai läntiseen, se ei ole kirjoittajan tiedossa), kunnes ne kymmenen vuotta myöhemmin otettiin alas ja haudattiin asiaankuuluvin menoin. Kyseinen toimenpide ei ilmeisesti saattanut teloitettuja ikuiseen rauhaan sillä heidän kerrotaan poismenonsa vuosipäivän yönä ilmaantuvan Vanhankaupungin aukiolle haeskelemaan jäännöksiään. Haluatko osallistua etsintöihin?

Lisäksi saman rakennuksen luona havaitaan yleisesti (ainakin on havaittu) joka ilta auringonlaskun jälkeen perinteisen aaveen näköinen hahmo. Häntä voit lähestyä aivan huoletta sillä kysymyksesssä on Michal Fried niminen paikallinen opas. Hän järjestää asiaan liittyviä kävelykierroksia ja kertoo mielellään lisää, todennäköisesti myös englanniksi.

Jännittävää Prahan matkaa!

 

Matti Nikama

Lähteet:

Berlitz Matkaopas Praha (sivu 26) 2004

Helin Antti: Mondo Matkaopas Praha (sivut 77-78)

Kaupunkikirjat Praha (sivut 61, 81) Wsoy

Koski Mervi: Maailman merkillisimmät kummitustarinat (sivut 13-14)

Kymmennen kärjessä-matkaoppaat: Top 10 Praha (sivut 52-53) Wsoy

Näe ja koe Praha (sivut 52-53) Tammi

 

 

 

 

 

 

Ei kommentteja, oletko sinä ensimmäinen?

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.