Puna-armeija ylitti Suomen rajan aamulla 30. marraskuuta 1939. Neuvostoliiton ilmavoimat hyökkäsivät Etelä-Suomen asutuskeskuksia vastaan. Tampere oli hieman yli 20 vuotta aiemmin toiminut sisällissodan suurimman taistelun näyttämönä; nyt sota palasi kaupunkiin. Neuvostoilmavoimat pommittivat Tamperetta talven mittaan useaan otteeseen. Sodan lähestyessä loppuaan maaliskuun alussa, vihollinen hyökkäsi kaupunkiin vielä kerran. Tampereen osalta tämä pommitus oli sodan viimeinen – ja tuhoisin.
Lauantai 2. maaliskuuta valkeni Tampereella kirkkaana ja kauniina. Pakkanen lähenteli -20 astetta, mutta ilmassa oli jo lähestyvän kevään tuntua. Keskipäivää kohden aurinko alkoi jo lämmittää mukavasti. Kaupunki oli saanut olla rauhassa pommituksilta viimeiset kaksi viikkoa. Tällaisena kauniina päivänä sota tuntui loittonevan jonnekin kauaksi.
Rauhallinen päivä repesi hajalle klo 12:17, kun sireenit mylväisivät ilmahälytyksen. Kaakon suunnalta lensi Tamperetta kohti 26 pommikoneen laivue, joka pudotti lastinsa kaupungin ylle. Se oli ensimmäinen päivän kolmesta pommitusaallosta.
Pommit putosivat ydinkeskustaan. Osoitteessa kuppakatu 4 entisen KOP:n talon torni tuhoutui. Tammerkosken rannassa Takon tehdas kärsi vaurioita. Kosken vastarannalla Verkatehtaan vanha savupiippu katkesi ja sortui. Vähän matkan päässä Hämeenkadun pohjoisreunalla Ruuskasen talo seisoi paksun jääkuoren pettämänä. Sen uusrenessanssityyliset kattokoristeet olivat tuhoutuneet jo helmikuun 15. päivän pommituksessa.
Klo 14:04 Tampereen yli lensi uusi viholliskoneiden aalto, kun 33 luoteesta kaakkoon etenevää pommittajaa moukaroi kaupunkia. Suurpommituksen täydensi 25 koneen laivue, joka lensi kaupungin yli etelä-pohjoissuunnassa klo 14:35. Tampere ei ollut kertaakaan aiemmin joutunut näin ankaran ilmahyökkäyksen kohteeksi.
Suurpommituksen ankaruus näkyi kaupungin aineellisissa tuhoissa. Tulipaloja syttyi ympäri kaupunkia. 10 taloa tuhoutui kokonaan ja 30 osittain. Sammutustöitä vaikeutti viholliskoneiden saapuminen useana peräkkäisenä aaltona. Kyttälän kaupunginosassa useat rakennukset kärsivät vaurioita. Tuhoutuneiden rakennusten joukossa oli mm. Tampreen Suojeluskuntatalo Ratinanlinna. Pommit olivat tehneet tuhojaan myös rautatieaseman suunnalla, mutta junaliikenne ei keskeytynyt. Myös lina-autoaseman seutu kärsi vahinkoja. Etelämpänä Hatanpään suunnalla Sarviksen tehdsa syttyi tuleen.
Ympäriinsä riehivat tulipalot ylikuormittivat pahoin Tampereen vajaamiehistä palokuntaa. Tilannetto tosin helpotti huomattavasti se, että monilla kaupungin lukuisista teollisuuslaitoksista oli omat palontorjuntajoukot. Takon tehtaalla työt jatkuivat ja koneet kävivät, vaikka rakennuksen yläkerrokset olivat tulessa seuraavaan päivään asti.
Pommituksen ankaruuden huomioiden kuolonuhrien määrä jäi vähäiseksi. Kaikkiaan yhdeksän kaupunkilaista sai surmansa 2. maaliskuuta; kyseessä oli henkilötappioilla mitattuna talvisodan tuhoisin päivä Tampereella. Kuolonuhrien suhteellisen pieni määrä oli ennen kaikkea seurausta tehokkaasta väestönsuojelusta. Koko talvisodan aikana Tampereen pommituksissa kuoli 17 ihmistä. Esimerkiksi elokuvateatteri Imaran palo vuonna 1927 oli yksinään vaatinut enemmän kuolonuhreja.
Suurpommituksen jälkeen sota jatkui vielä vajaat kaksi viikkoa. Ankarat taistelut jatkuivat maaliskuun 13. päivään asti, jolloin Moskovan välirauha astui voimaan. Vaikka edessä olivat vielä jatko- ja lapinsodan vuodet, Tampere ei ole joutunut sotatoimien kohteeksi 2. maaliskuuta 1940 jälkeen.
Talvisodassa menetti henkensä n. 26 000 suomalaista ja n. 170 000 neuvostoliittolaista. 13. maaliskuuta 2020 tulee kuluneeksi 80 vuotta talvisodan päättymisestä.
Teksti: Jesse Laitinen
Lähteet:
Jutikkala Eino, Tampereen historia III: Vuodesta 1905 vuoteen 1945, Tampereen kaupunki: Tampere, 1979.
Lammi, Esko, Talvisodan Tampere, Häijää Invest Oy, Vammala: 1990.
Raevuori, Antero, Tuho taivaalta: Talvisodan pommitukset 1939-1940, Otava: Keuruu, 2016.
Strömmer, Bertel ja Seppälä, Raimo, Tampereen sota ja rauha, Tampere-seura: Tampere, 1999.
Kuvat (jos ei mainittu kuvan yhteydessä):
– KOP:n talo, Wikimedia Commons (linkki alkuperäiseen kuvaan)
– Ruuskasen talo, Wikimedia Commons (linkki alkuperäiseen kuvaan)
Ei kommentteja, oletko sinä ensimmäinen?