Pelaastaako liittoutuminen Suomen?

24. helmikuuta herättiin ainakin tässä maanosassa järisyttäviin uutisiin: Venäjän asevoimat ovat ylittäneet Ukrainan rajan! Tämän seurauksena hypähti Nato-jäsenyyden kannatus (n. 60-70% puolesta, n. 20-10% vastaan) ennätyslukemiin.

Ukrainan kriisi ei kuitenkaan ole mikään tuore ilmiö. Se ei myöskään syntynyt v. 2014 Krimin tapahtumien yhteydessä vaan paljon aikaisemmin, jo 2004. Tällöin vastavalittu presidentti Victor Jutshenko ilmoitti maansa päämääräksi sekä Nato että EU-jäsenyyden jota myös hänen seuraajansa ovat jatkaneet seurauksena mitä ankarin hinta.

Lännen ja itänaapurimme välinen vastakkainasettelu syttyi kuitenkin jo vuosikymmeniä sitten. Sen tuloksena tehtiin  ensin (1949) nykyvenäjää edeltänyttä Neuvostoliittoa vastaan suunnattu Nato, vasta myöhemmin (1955) edellisen vastapainoksi, syntyi Varsovan liitto. Tässä myöskin selitys vuoden 2014 Krimin laakiin: paikan päällä sijaitsee näet huomattava Venäjälle kuuluva laivastotukikohta. Sanomattakin lienee selvää että Nato ei tule sallimaan itänaapurimme armeijan pysyvää läsnäoloa jäsenvaltionsa alueella eikä myöskään EU. 

Nato-jäsenyys sen sijaan sisältää mm. seuraavat vaarat: vaikka liiton 5. artiklan mukaan tulkitaan hyökkäys yhtä tai useampaa jäsentä vastaan koko liittouman kattavaksi, edellytetään myös Suomelta vastavuonroisuutta. Näinollen meiltäkin tullaan vaatimaan joukkoja ulkomaisiin taisteluihin jopa vastoin tahtoamme sillä Nato ei hyväksy vapaamatkustajia. Ensisijaisesti tämän pitäisi tarkoittaa aktiivisotilaita  tai vapaaehtoisia reserviläisiä mutta entä jos viimeksi mainittuja ei löydykkään? Sitten jälkimmäisiä määrätään ja tarvittaessa uhrataan ehkä varusmiehiäkin sillä 5. artiklan säännöt tuskin liikoja joustavat. Naton toimintahan perustuu ylikansallisiin enemmistöpäätöksiin, joten syrjäisellä Suomella ei juurikaan ole vaikutusmahdollisuuksia yli 700-miljoonaisessa yhteisössä. Alkumairittelujen jälkeen päädymme vain äänettömäksi yhtiökumppaniksi joka alistetaan muiden saneluun, eikä Nato-jäsenyydestä  voi aluksi edes erota sillä Pohjois-Atlantin sopimuksen 13. artikla kahlitsee jokaisen uuden jäsenmaan, mukaan lukien Suomi, 20:n vuoden yhtäjaksoiseen liittosuhteeseen.

Oletko siis valmis hyväksymään nämä kaikki? Entä huomenna, viikon päästä tai vuosienkin kuluttua? Mietihän kahdesti.

Teksti: Matti Nikama

Kuva: Wikimedia

Lähteet:

Kultalehti (Iltalehti) 29.4. 2022

Mitä Missä Milloin 2006

Wikipedia: Ukrainan presidentinvaalit 2004

 

 

 

 

 

 

 

0 0 votes
Article Rating
0 Comments
Inline Feedbacks
View all comments