Onnen ankkuroiminen

Ovatko asiat onnen mitta?

Kuva napattu Pixabaysta

Moderni kulutuskulttuuri kannustaa ihmisiä mittaamaan onnensa kaupallisilla hyödykkeillä. Mainosten tehtävänä on käytännössä informoida kuluttajia heidän puutteistaan. Materian lisäksi onnensa voi myös kiinnittää ihmisiin, statukseen, ideologiaan, oikeastaan melkein mihin vain.

Onnen ankkuroimisella tarkoitan sitä, että onnellisuus sidotaan erittäin vahvasti kiinnin johonkin asiaan. Asiasta tulee tapa mitata onnea. Kuvittelet olevasi onneton, koska sinulta puuttuu juuri se asia, jonka uskot tekevän sinut onnelliseksi. Puutteeseen keskittyminen sokaisee ja ympärilläsi tapahtuvat hyvät asiat vaimenevat. Haaveissasi vietät aikaa maailmassa, jossa elät uuden hienon asian kanssa. Mutta turhaudut, kun joudut palaamaan takaisin todellisuuteen.

Uhriutuminen tuntuu monesti olevan osa yhtälöä. Toisinaan tapaa kroonisia valittajia, joilta puuttuu aina jotain. Jonkin asian puutetta on helppo käyttää tekosyynä omaan onnettomuuteensa. On helpompi olla katkera jonkin asian puutteesta kuin kohdata oma saamattomuutensa ja muuttaa hallittavissa olevia asioita. Pahimmillaan ollaan katkeria koko maailmalle.

Mutta kuka oikeasti saavuttaa pitkäkestoisen onnen hankkimalla uusia asioita? Mitä kaikkea pitäisi elämässä uhrata, jotta voisi saada kaiken haluamansa? Pahimmillaan ihminen kyllästyy viikossa asiaan, jonka piti olla tie onneen. Ja viimeistään vuoden päästä on pakko saada uusi hienompi ja päivitetty versio. Lähes puolet avioliitoistakin päättyy eroon, kun puolison naama alkaa kyllästyttämään.

Onnen voi myös ankkuroida jo sinulla olevaan asiaan. Tämän seurauksena voit kuitenkin alkaa pelkäämään asian menettämistä, jolloin tilanne voi muuttua ongelmalliseksi. Alat pelkäämään epäonnea. Pelossa eläminen ei kuitenkaan ole onnea. Ihmissuhteissa tästä voi syntyä erittäin häiriintynyt cocktaili. Menettämisen pelossa alat miellyttämään toista ihmistä ja jätät omat tarpeesi huomiotta. Pelokasta onnen ankkuroijaa on helpompi manipuloida ja satuttaa.

Pidän kuvauksesta, jossa onnellisuutta verrattiin lintuun, joka laskeutuu olkapäällesi, kun katsot poispäin, mutta lentää heti pois, kun yrität tavoitella sitä. Muistaisinpa vain kuka hieno henkilö tämän on sanonut!

Mitä onni sitten on? Se on erittäin hyvä kysymys, johon minulla ei tietenkään ole vastausta. Ehkä sillä on jotain tekemistä hetkessä läsnäolemisen kanssa? Rahan puutteesta valittamista onni ei ainakaan ole!

– E