Viime aikoina päässäni on pyörinyt ajatus, että kuinka usein ihmisten harmina on varsinaisen ongelman määrittäminen eikä niinkään ongelman ratkaiseminen. Eli miten toimia, kun elämä on solmussa, eikä mikään mitä yrität tehdä tunnu auttavan. Miten kysyä oikeat kysymykset? On haastavaa rajata ongelma sellaiseksi, että ratkaisu olisi selkeä.
Selkeään ongelmaan on yleensä yllättävän helppoa löytää ratkaisu, jos vain olet valmis olemaan täysin rehellinen ja kuuntelemaan itseäsi. Olettaen, että et pohdi kvanttimekaniikkaa, elämän perimmäistä olemusta — eli juuri tämän artikkelin kaltaisia asioita — tai muuta vastaavaa. Usein ratkaisu ei kuitenkaan ole miellyttävä ja vaatii sinua tekemään asioita, joita olet vältellyt. Tämän ei pitäisi olla yllätys. Koko ongelmaahan ei edes olisi olemassa, jos et alun perinkään olisi kartellut sitä.
Entä jos sinulla on ratkaisu ongelmaan, mutta et ole valmis toteuttamaan sitä? Ehkä ongelma ei olekaan niin todellinen kuin luulet? Eikö ratkaisu ole tehtävän uhrauksen arvoinen? Ehkä ongelma tulisi rajata tarkemmin, jotta uhrauskin olisi pienempi. Oletko liian kiintynyt vanhoihin tapoihisi ja siihen mitä sinulla on? Joskus on luovuttava jostain, jotta voit saada jotain muuta. Mitä jos ongelmasi onkin se, että et uskalla tehdä sitä mitä pitäisi?
Monille ihmisille raha tuntuu olevan ikuinen ongelma. Jos raha on se, mitä oikeasti haluat, on ratkaisu suhteellisen helppo. Kouluta itsesi alalle, jossa tienaa hyvin, ja paina ylitöitä kuin hullu. Harva vaurastuu tekemällä kahdeksantuntista päivää. Jostain syystä monia ihmisiä kyseinen elämäntyyli ei nappaa. Oikeastaan olisi kiva saada lisää rahaa tekemättä yhtään mitään.
Rahan suhteen ihmisten ongelmana usemmiten on tulojen ja menojen yhteensovittaminen. Ja tätä ongelmaa esiintyy kaikissa tuloluokissa. Monilla ihmisillä on kumma taipumus haluta aina hieman enemmän kuin mihin heillä on varaa. Ja yllättävän harvoin ihmiset ovat valmiita alentamaan elintasoa jollain osa-alueella saadakseen jotain muuta toisaalla. Kuinka pitkään sinä olisit valmis syömään pelkkää kaurapuuroa, jotta voisit ostaa jotain mihin sinulla tavallisesti ei ole varaa?
Mutta takaisin sinne mistä lähdettiin, sanoi Frodo, kun sormuksen tuhosi. Miten löytää se oikea ongelma? Ja milloin luultavasti yrität ratkoa väärää ongelmaa? Kun mikään mitä teet ei tunnu auttavan, tai vaikka ongelma tulisikin ratkaistua, mutta asiat eivät kohentuneet, on jokin pielessä. Tällöin olisi varmaan hyvä alkaa miettimään uutta lähestymistapaa. Mikäli jokin harmillinen asia toistuu säännöllisesti, on hyvä kyseenalaistaa omia toimitapojaan. Kyse tuskin on sattumasta.
Yksi tapa miten itse yritän selvittää ongelmia, on kirjoitella tämän kaltaisia epämääräisiä raapustuksia, jotta omat ajatukseni selkeytyisivät. Toinen mahdollisesti hyvä toimitapa olisi hankkia ulkopuolisia näkemyksiä eli keskustella ongelmasta ihmisten kanssa. Mieluiten sellaisen henkilön kanssa, joka ajattelee eri tavalla kuin sinä.
Onko vaikeasti ratkaistava ongelma liian laaja? Mitä jos sen jakaisi mahdollisimman pieniin osiin? Ehkä joku näistä ongelman osatekijöistä voi olla se todellinen ongelma. Näitä mikro-ongelmia voi yrittää ratkoa siinä järjestyksessä, missä kykenet tai millä uskot saavasi eniten muutosta aikaan. Hyvällä tuurilla kaikkia ei tarvitse edes selvittää.
Mitä jos ongelma ei ole edes omasi, vaan olet omaksunut sen läheisiltäsi tai yhteiskunnalta? Pahimmillaan tällainen ulkopuolelta omaksuttu ongelma voi sotia omia arvojasi vastaan, jolloin sen ratkaiseminen voi vain luoda lisää ongelmia. Jos elät omien arvojesi vastaisesti, tuskin mikään mitä teet tuntuu oikealta.
Mahtoiko tästä lopulta edes jäädä mitään käpälään? Niin, ja mahdoitko sinä arvoisa lukija miettiä, onko kirjoittajalla jokin ongelma ratkaistavanaan? Ai, ei kiinnosta vai…
… ei sillä, että olisin edes halunnut kertoa siitä.
-E
Ei kommentteja, oletko sinä ensimmäinen?