Nykynoita on moderni individualisti

Asiaa tämän päivän noituudesta ja uuspakanuudesta

Maailma on kaaoksessa: diktaattorit ja äärioikeisto ovat tehneet komean paluun, metsää palaa ja kaadetaan nopeammin ja enemmän kuin planeetan selviämisen kannalta olisi suotavaa, äärimmäinen köyhyys lisääntyy siinä missä äärimmäinen rikkauskin ja mielenterveysongelmat ovat lähes epidemia. Poissa on 1900-luvun lopun optimismi ja luottamus sekulaareihin ja tieteellisiin ratkaisuihin. Moni hakee vastauksia ja tietä erilaisesta henkisyydestä. Osa hakeutuu edelleen abrahamilaisten uskontojen piiriin, mutta yhä useampi etsii yhteyttä menneisyyteensä ja esivanhempiinsa. Noituus ja erilaiset pakanauskonnot ovat kokeneet ylösnousemuksen.

Yhdysvalloissa, polarisoitumisen luvatussa maassa, tämä ilmiö on kenties näkyvämpi kuin missään muualla läntisessä maailmassa. Presidentti Donald Trumpin kampanjan aikana nähtiin otsikoita laulaja Lana Del Reyn liikkeelle panemasta kansainvälisestä joukosta ihmisiä, jotka yrittivät estää Trumpin nousun valtaan langettamalla tämän ylle kirouksen. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun itse heräsin noituusilmiöön. Se herätti mielenkiintoni nopeasti, sillä vaikka olen hyvin maallinen ihminen jolle kristinusko ja muut valloitususkonnot ovat aina tuntuneet hyvin vierailta, olen kokenut enemmän vetoa Suomen ja Pohjoismaiden kansallistarustoihin ja luonnonpalvontaan. Minusta oli kiehtovaa, että ihmiset ja etenkin naiset näin näkyvästi halusivat ottaa vallan takaisin itselleen, ottaa omakseen noidan; hahmon jota on demonisoitu ja jolle on naurettu vuosisatoja.

Noitia on tällä hetkellä Yhdysvalloissa enemmän kuin tunnustautuneita presbyteerejä, ja noituuden harjoittajien määrän arvellaankin olevan noin 1,5 miljoonaa henkeä siinä missä presbyteerejä on noin 1,4 miljoonaa. Tämä tuntuu hurjalta, ja kasvu onkin ollut nopeaa: vuonna 1990 noitia on laskettu olleen noin 8000 henkeä (joskin tähän lukuun on laskettu vain tunnustukselliset wiccat), ja vielä vuonna 2008 Trinity Collegen tekemän tutkimuksen mukaan noitia on ollut vaatimattomat 340 000. Sitä miksi pakanallisuus ja noituuden harjoittaminen ovat kasvattaneet suosiotaan ei ole varsinaisesti tutkittu, mutta ottaen huomioon että kasvu on ollut räjähdysmäisintä juuri Yhdysvalloissa viimeisten vuosien aikana vihjaa, että maan ja maailman kurjalla tilalla on osansa lukuihin. Ihmiset hakevat henkisyydestä lohtua ja kokemusta siitä, että ainakin omaan maailmaansa voi vaikuttaa.

Noidan elämää

Yhdysvaltalaiset Caitlin, Ruth (nimi muutettu) ja Alana ovat itsejulistautuneita noituuden harjoittajia, jotka harjoittavat taitoaan ja uskoaan eri tavoin. Caitlinin ja Ruthin juuret ovat pakanallisessa magiassa. 

Sekä Ruth että Caitlin kertovat tekevänsä töitä ”faen” eli keijujen ja henkiolentojen kanssa. Ruth kuvailee harjoittamaansa magiaa animistiseksi luontomystiikaksi.

”Tulen druidisuvusta, joka kärsi ristiretkien ja pakkokäännyttämisen vaikutuksista. Haluan tuntea historiani kunnolla, jotta voin harjoittaa magiaa mahdollisimman samaan tapaan kuin esivanhempani”, hän avaa.

Ruthin noituuden harjoittamisen kulmakivenä vaikuttaa kaikessa olevan luonto. Hän ei edes käytä ylöskirjoitettuja loitsuja, koska se tuntuu hänen mukaansa teennäiseltä ja performatiiviselta. Siinä missä Ruth käyttää taikoessaan lähinnä luonnollisia elementtejä kuten kiviä, luita ja kristalleja, Caitlinin repertuaariin kuuluvat myös Tarot-kortit ja astrologia. Molemmat suorittavat toisinaan suojeluloitsuja. Caitlin kertoo myös tekevänsä parannusloitsuja, ja onpa hän joutunut suorittamaan kirouksenpoistojakin. 

”Toisinaan ystäväni pyytävät minua tekemään suojeluloitsuja koteihinsa.”

Ruthin taikuuteen liittyy elementtejä niin aiemmin mainituilta druideilta kuin helleeneiltäkin. Hän kertoo myös rukoilevansa ja juhlivansa pakanallisia juhlapyhiä. ”Roolimallini tulevat suoraan sukuni menneisyydestä. Olen tutkinut sukuni historiaa paljon ja löytänyt sitä kautta paljon kiinnostavia hahmoja. Jotkut heistä liittyvät läheisesti erilaisiin legendoihin, mutta yritän suhtautua moisiin väitteisiin varauksella. Kaikki esivanhempani eivät olleet hyviksiä: ainakin yksi heistä tiettävästi poikkesi vihreän taikuuden polulta ja sotkeutui mustaan magiaan, mikä lopulta koitui hänen kohtalokseen.”

Alanan erikoisalaa on hoodoo. ”Olen opiskellut sitä vuoden verran. Sukuni äidin puolelta on harjoittanut hoodoon suuntausta nimeltä Obeah, ja siitä oppiminen on tuonut minua lähemmäs juuriani.” Hoodoo on magiaa, joka on peräisin Karibialta ja Afrikasta. Obeah taas on voodoon alalaji, joka on syntynyt Länsi-Afrikasta ja Länsi-Intian saaristosta tuotujen orjien keskuudessa heidän erilaisten uskomustensa törmätessä ja sulautuessa toisiinsa. 

Kaikki kolme naista harjoittavat magiaa toistaiseksi yksin. Ruth kertoo kokeilleensa piirin kanssa taikomista kerran, mutta se tuntui väärältä. Caitlin kertoo omasta kokemuksestaan: ”Aloitin noitimisen lukioikäisenä ja tuolloin yksin harjoittaminen tuntui kaikkein helpoimmalta vaihtoehdolta. Lopulta huomasin, että se on minulle myös kaikkein luonnollisin tapa harjoittaa magiaa. Noitapiirit synnyttävät helposti klikkejä ja kuppikuntaisuutta.”

Alana sen sijaan haaveilee vielä jonain päivänä olevansa osa noitapiiriä, ja hän onkin löytänyt yhteyksiä muihin noitiin Internetin kautta.

Trendi vai totinen paikka?

Miten nämä naiset sitten suhtautuvat noituuden suosion kasvuun?

”Totta puhuakseni se häiritsee minua”, kommentoi Caitlin. ”Minusta suosio perustuu vääriin asioihin kuten muotiin ja siihen, että ihmiset yrittävät vaikuttaa särmikkäämmiltä. Noituutta markkinoidaan nykyään osana popkulttuuria, ja se on aika häpeällistä. Nykyään on vaikeaa tunnistaa, kuka harjoittaa noituutta tosissaan ja kenelle noituus on vain tapa vaikuttaa trendikkäältä. Noituus ei ole sitäpaitsi mikään leikin asia. Ihmiset voivat todella satuttaa itsensä tai muita, jos he ottavat taikuuden liian kevyesti.”

Ruth suhtautuu ilmiöön myötämielisemmin: ”Minusta se on kaunista.” Hän selittää kantaansa viitaten kristinuskon pakkolevittämiseen: ”Ihmiskunnalta varastettiin sen magia ja taikuus, mikä on mielestäni suurin synti mitä on koskaan tehty. Heitä yritettiin hallita järjestäytyneen uskonnon varjolla, mikä oli karhunpalvelus sekä pakanoille että kristityille. Jopa Jeesus uskoi, että hengellisyyden tulisi olla henkilökohtaista, että uskoa ei tulisi käyttää vallan ja rahan välineenä ja että tavalliset ihmiset ovat voimakkaampia kuin he uskovatkaan.”

Ruth näkee, että nyt ihmiset ovat ottamassa tuota magiaa ja voimaa takaisin itselleen. Alanalla on samankaltaisia ajatuksia: ”Yhä useampi afrikkalais-amerikkalainen kääntyy pois kristinuskosta ja palaa juurille, jotka meiltä on riistetty kolonialistien ja orjaherrojen toimesta.” Caitlinin lailla hän ei kuitenkaa näe noituuden uutta trendikkyyttä pelkästään hyvänä asiana. ”Ihmiset ottavat noituuden estetiikan ja asenteen helposti omakseen juurikaan miettimättä sen syvempää merkitystä. He saattavat harrastaa mustaa magiaa ja yrittää langettaa kirouksia vailla kunnollista tietoa siitä huolimatta, että tietoa olisi hyvin saatavilla.”

Myös rakenteellinen rasismi on ongelma joka koskettaa noitia Yhdysvalloissa. ”Ikävä kyllä afrikkalais-amerikkalaisten ja muiden värillisten ihmisryhmien harjoittamia noituuden suuntauksia demonisoidaan edelleen. Uusnoituus on usein hyvin eurosentristä ja esimerkiksi hoodoosta on paljon vaikeampi löytää tietoa kuin vaikkapa Pohjoismaisiin tarustoihin perustuvista neopakanallisista noituuden suuntauksista. Noituuden harjoittaminen on myös paljon normalisoidumpaa valkoisten naisten kuin muiden ihmsiryhmien keskuudessa”, Alana pahoittelee. Hän on kuitenkin toiveikas, että noituuden suosion kasvun myötä myös tieto esimerkiksi hoodoosta ja voodoosta lisääntyy.

Ei ole helppoa olla noita

Epäilemättä noituus on juuri nyt muoti-ilmiö ja monet jotka eivät tiedä, eivätkä välitäkään tietää siitä juuri mitään haluavat osansa. Esimerkiksi kosmetiikkaa myyvä kauppaketju Sephora myy nykyään salviaa, joka on olennainen osa muun muassa Amerikan alkuperäiskansojen taikuuden harjoittamista ja Instagram on pullollaan ”noita-estetiikan” sävyttämiä kuvia ihmisiltä, jotka eivät välttämättä harjoita noituutta.

Silti se on vielä paikoitellen tabu ja vaikkapa Yhdysvaltojen niin sanotulla raamattuvyöhykkeellä ei ole helppoa julistautua noidaksi. Alanalla on tästä omakohtaista kokemusta: ”Asun raamattuvyöhykkeellä, ja sain alkuun kuulla uskovilta sukulaisiltani kommentteja tyyliin, ’Joudut helvettiin tästä hyvästä!’ Samaa kuulin tosin myös silloin kun olin ateisti. Kokisin kuitenkin, että mitä vanhemmaksi tulen, sitä suvaitsevammin ihmiset uskomuksiini suhtautuvat.” Ruth ei ole tullut noituuskaapista syvästi uskonnollisen perheensä vuoksi ja pyysi siksi saada esiintyä tässä artikkelissa muutetulla nimellä. ”Vaikka en ole heidän kanssaan eri mieltä kaikista heidän uskonsa aspekteista ja yhdistän niitä toisinaan jopa omaan magiaani koska ne ovat osa perimääni, tiedän, ettei perheeni katsoisi noituuttani hyvällä.”

Caitlin on kertonut äidilleen harjoittavansa magiaa, joskaan tämä ei ottanut uutista kovin hyvin ja teeskentelee, ettei hänen tyttärensä ole noita. Ystävät sen sijaan ovat kaikille kolmelle naiselle tärkeä tuki. ”Heidän mielestään se on hienoa ja osa on jopa alkanut harjoittaa noituutta kanssani”, Caitlin toteaa.

Suosittuja pakanallisia uskontoja Suomessa:
Wiccalaisuus: Englannissa 1940-60-lukujen aikana Gerald Gardnerin perustama uuspakanallinen uskonto. Edustaa osittain feminististä ajattelua, joskin wiccalaisuus on ollut viime vuosina otsikoissa liikkeen sisällä vellovan transfobian vuoksi. Kaikki wiccalaiset eivät halua itseään kutsuttavan noidiksi. Wiccalaisuus oli 1990-luvun noitabuumin keskiössä. Mahdollisesti maailman tunnetuin uuspakananallinen uskonto.
Asatru: Asatru eli Aasainusko perustuu muinaispohjoismaalaiseen ja muinaisgermaaniseen perinteeseen, etenkin norjalais-islantilaiseen Edda-jumaltarustoon. Aasainusko ei tunnusta dualistista hyvän ja pahan eikä synnin käsitettä.
Suomenusko: Maanviljelysyhteiskunnan ja luonnonuskon yhteenliittymästä kumpuava pakanauskonto. Keskiössä ovat luonto, vuodenkierto ja erilaiset jumalat. Kenties tunnetuin Suomenuskoa harjoittava ryhmä on Karhun kansa.

Lisää tietoa pakanauskonnoista voi löytää osoitteesta www.pakanaverkko.fi

Teksti: Humppa
Kuvat: Pixabay

1 Comment

  1. Hei! Onko tietoa, mistä voisin löytää lisää tällaisia kokemustarinoita nykynoituudesta? Kirjoitan esseetä ja tarvitsisin lisää tämäntapaista aineistoa.

Kommentointi on suljettu.