Nauhalaisen joulukalenteri, luukku 19

”Nyt syttyy neljäs kynttilä, jo joulu sarastaa…”

Monet tuntevat virren 13 Nyt sytämme kynttilän. Sen sijaan kynttilöiden nimet ja tarinat ovat jo hautautuneet unholaan. Nauhalainen porautui kynttiläperinteen ytimeen.

Maallisessa perinteessä ensimmäinen adventtikynttilä symboloi joulun odotusta, toinen on jouluilon sytyttäjä, kolmas on joulurauhan tunnus ja neljäs on rakkauden kynttilä. Joissakin kirkollisissa läheteissä adventtikynttilät voivat myös merkitä toivoa, rauhaa, rakkautta ja iloa, tässä järjestyksessä.

Adventtikynttilöiden perinne on todennäköisesti periytynyt meille adventtikranssista. Kerrotaan, että saksalainen teologi Johann Hinrich Wichern teki vuonna 1839 adventtikranssin köyhille lapsille, jotka hän oli ottanut hoiviinsa. Lapset odottivat malttamattomana joulua ja kyselivät jatkuvasti, montako päivää siihen vielä on. Wicher teki adventtikramssin helpottamaan lasten joulun odotusta.

Kranssissa oli neljä valkoisen kynttilän lisäksi  oli useita pienempiä punaisia kynttilöitä, jotta lapset saattoivat sytyttää kynttilän jokaisena joulunodotuspäivänä. Pienten kynttilöiden lukumäärä riippui siitä, montako arkipäivää oli ensimmäisestä adventtisunnuntaista jouluaattoon. Tämä kranssi on sittemmin eriytynyt joulukalenteriksi (myös adventtikalaenteri) ja neljäksi adventtikynttiläksi.

Wichern antoi merkityksen myös kynttilöiden värille. Hän valitsi valkoisen symboloimaan viattomuutta ja punaisen rakkautta. Joissakin  kirkollisissa piireissä kynttilöiden määrättiin olevan violetteja, koska se on adventin ajan kirkollinen väri. Adventtikranssin kynttilöiden värit vaihtelevatkin eri maiden perinteiden mukaan.

 

Kuva: Lou

Teksi: Karo

Artikkelikuva: Nauhalainen

Ei kommentteja, oletko sinä ensimmäinen?

Vastaa