Muutosmatkalla

Pysyvä muutos alkaa omien ajatusten ja uskomusten tutkailusta

Miksi muutosten tekeminen, siis pysyvien sellaisten, tuntuu olevan niin kamalan vaikeaa? Aihe on ajankohtainen näin vuodenvaihteen jälkeen, jolloin liikuntakeskukset yleensä täyttyvät elämäntapamuutoksia tekevistä ihmisistä. Pelkästään uuden vuoden aikaansaama muutosinto ei kuitenkaan kanna kuukautta tai kahta pitemmälle. Muutosten tekemiseen tarvitaan muutakin kuin motivaatiota ja innostusta, niin tärkeitä tekijöitä kuin ne ovatkin.

Anna Taipaleen mukaan (Sydänvoimaa muutokseen) muutos aiheuttaa aina epävarmuutta ja turvattomuutta. Itse muutosten tekeminen siis ei olisikaan vaikeaa, vaan muutoksien aikaansaamien hankalien tunteiden sietäminen. Muutoksien aikaansaamien epämukavien tunteiden sietäminen, hyväksyminen ja käsittely vaatii riittävää sisäistä turvaa – kun sitä on, voi kohdata itsessään epävarmuuden, ahdistuksen ja pelon tunteita pakenematta niitä ja turruttamalla niitä viihteeseen, syömiseen tai päihteiden käyttöön.

Ulkoinen muutos vaatii ensin sisäisiä muutoksia, sanovat Harri Virolainen ja Ilkka Virolainen kirjassaan Onnistunut muutos. Tietoisen mielen arvioidaan muodostavan ajatuksistamme vain 5 prosenttia, loput tuottaa alitajuntamme. Ihmiset toimivat pääosin autopilotilla. Taipale selittää kirjassaan, että muutokset kuluttavat energiaa ja koska keho on energiatehokas ja vähän laiskakin, se mieluiten käyttää samoja hermoyhteyksiä kuin tuhlaa energiaa uusien luomiseen. Uusien ajatuksien, tunteiden ja toiminnan synnyttäminen vaatii nimittäin uusien hermoyhteyksien luomista aivoissa. Virolaisetkin sanovat ihmisen toistavan tiedostamattaan samoja rutiineja. On ensin tultava tietoiseksi ja sitten muutettava näitä alitajunnassa olevia uskomuksia, sillä tietoisen mielen tasolla tehdyt päätökset, jotka perustuvat tahdonvoimaan, eivät usein pitkälle kanna.

Miten tämä tieto sitten siirretään oikeaan elämään ja toiminnan tasolle? Koska luotan esimerkkien voimaan, on minun syytä laittaa itseni peliin ja tuoda kokemuksieni kautta yllä oleva eloon. Yksi epäonninen esimerkki omista muutosyrityksistäni on ollut terveellisten elämäntapojen (liikunta, ruokavalio, rutiinit) omaksuminen. Koen epäonnistuneeni siinä kerta toisensa jälkeen. Kuinka monta kertaa ihminen voi yrittää samoilla vanhoilla tavoilla saada erilaista lopputulosta? Voin sanoa, että hyvin monta kertaa. Kokeiltu on mm. pätkäpaasto, jossa paastosin noin 16 h päivittäin ja söin kaikki päivän ateriat 8 h aikana. Sain painon kyllä tippumaan, mutta vatsani ja aivoni eivät uskoneet sitä ”faktaa” että nälkää voi kouluttaa esiintymään itselle haluttavina ajankohtina. Ruokavaliokokeilun jäljiltä jäi vain hyvin pitkään kestänyt nälkävelka. Ketogeenistä ruokavaliota en kestänyt kahtakaan viikkoa, tunsin itseni niin sairaaksi ja masentuneeksi. Tarkoitus ei ole väheksyä ketään, joka on kokenut onnistuneensa näillä ruokavalioilla, vaan tuoda esille se seikka, että yksi keino ei toimi kaikille sekä se asia, että mikäli kokee ruokavalion noudattamisen vaativan suunnattomia ponnistuksia ja se nojaa suurimmaksi osaksi ihmisen omaan itsekuriin, sen onnistuminen pitemmällä tähtäimellä on heikoilla jäillä.

Kunpa olisin oivaltanut jo ajat sitten sen, että jotta jostain muutoksesta tulisi pysyvästi uusi elämäntapa, on muutoksen tapahduttava ensin syvemmällä tasolla, omissa asenteissa ja uskomuksissa. Omat uskokseni ovatkin olleet aiemmin sillä tasolla, että koska laihduttaminen on kuuri ja kärsimystä, se on syytä tehdä mahdollisimman nopeasti, jotta ei tarvitsisi kärsiä pitkään. Ja sitten kuurin jälkeen voi syödä taas normaalisti. Näin yksinkertaistettuna. Oman ajattelunsa muuttaminen on välttämätöntä – mikäli ajattelet samalla tavalla kuin aina, myös toimit samalla tavalla kuin ennenkin. Jokainen aiempi ruokavalio siis valikoitui vallinneiden uskomusteni perusteella. Minun on siten syytä kyseenalaistaa ajatus, että jokin radikaali ruokavaliomuutos onnistuisi minulta kertaheitolla ja tutkailla voisiko homman toteuttaa pieni muutos kerrallaan. Ja voin myös kyseenalaistaa ajatuksen siitä, että laihduttaminen on kärsimystä – sillä onko se sitä riittävän hitaasti ja oikeilla ruokavalinnoilla toteutettuna? Olen myös omannut uskomuksen, että mikäli vain riittävän kovasti yritän, niin tällä kerralla kyllä onnistun. Olen luottanut oman tahdonvoimani ja itsekurini kestävyyteen. Kokemukseni useiden epäonnistumisten jälkeen on kuitenkin osoittanut itsekurini olevan lapamadon luokkaa. Uskon, että syvätason muutosten tekeminen johtaa myös toiminta- ja käyttäytymistapojen muutokseen. Pelkällä itsekurilla ei pitkälle pötkitä. Tiedän myös, että vaikeita tunnetiloja on luvassa, kun ei enää voikaan toimia samalla tavalla kuin ennen. On löydettävä keinoja, joilla luoda itseensä sellaista turvaa vaikeuksien kohdatessa, mistä Anna Taipale kirjassaan kirjoittaa.

Onneksi jaksan vielä uskoa kykyyni tehdä muutoksia huolimatta lukuisista epäonnistumisistani – tai tässäkin asiassa voin kyseenalaistaa epäonnistumisen käsitteen: Edisonia mukaillen ” En epäonnistunut. Löysin monta tapaa, jotka eivät toimineet minulle”. Missionani on löytää ne tavat ja toteuttaa ne muutokset, jotka oikeasti toimivat ja parantavat terveyttäni pitemmällä tähtäimellä, unohtamatta niiden pitkäjänteistä toteuttamista. Helpommin sanottu kuin tehty, mutta luulen tietäväni, mitä kaikkea on luvassa, epätoivosta riemukkaisiin onnistumisen hetkiin. Oman navan kaivamiselta ei voi välttyä.

Virolaisten kirjassa esitetään 13 askeleen muutosmalli, jonka ensimmäinen askel on ajatuksiensa muuttaminen. Mikäli haaveilet itsekin muutosten tekemisestä elämääsi, voi sen aloittaa kysymällä itseltään edistävätkö vai estävätkö omat ajatukset ja uskomukset asiaan liittyen muutoksessa onnistumista. Omien ajatusten ja uskomusten pöyhiminen on hyvä ensimmäiseksi askeleeksi matkalla kohti muutosta, mutta useimmiten siihen tarvitaan muutakin. Paneudun seuraavissa artikkeleissa tarkemmin siihen, mitä olisi hyvä tietää ja huomioida sekä ennen muutoksien tekemisen aloittamista että pitkin muutosmatkaa, mikäli allekirjoittanut saa aikaiseksi tehtyä tälle artikkelille jatkoa. Mikäli et jännitykseltäsi malta odottaa jatkoa, lukaisepa alla mainitut lähdekirjallisuutena käyttämäni kirjat – näitä voin suositella lämpimästi kaikille ja kaikenlaisista muutoksista haaveileville!

Lähteet:
Anna Taipale: Sydänvoimaa muutokseen
Harri Virolainen ja Ilkka Virolainen: Onnistunut muutos

Kirjoittaja nimim. Kyökkipsykologi
Artikkelikuva: LasseH



	

Ei kommentteja, oletko sinä ensimmäinen?