Miksi pupu jakaa munia?

Lyhyt katsaus erään pääsiäisperinteen alkuperään

Länsimaiseen pääsiäisperinteeseen kuuluu olennaisesti munaisa pupu.

Pääsiäinen on kristinuskon vanhin ja tärkein juhla, jota vietetään Kristuksen ristinkuoleman ja ylösnousemuksen muistoksi. Tähän juhlaan kiteytyy kristinuskon ydinsanoma suuresta lunastustyöstä, jossa ihmiseksi tullut Jumala otti kantaakseen ja sovitettavakseen koko maailman synnit. Vapahtajan ylösnousemuksen kunniaksi kaniini jakaa munia lapsille. Hetkinen… Mitä?!

Onko pupu kristillinen?

Pääsiäispupun jäljitys on loogista aloittaa tutkimalla kristinuskon pyhää kirjaa. Ilmenee kuitenkin, että Raamattu on vemmelsäärien suhteen kovin niukkasanainen. Uusi Testamentti ei mainitse kaniinia tai jänistä kertaakaan. Vanhasta testamentista mainintoja löytyy kaksi, mutta nämäkin ovat vain Mooseksen lakiin liittyviä määräyksiä, joissa kielletään jänisten syöminen. (Syynä tähän kieltoon on se, että jänikset ovat Raamatun mukaan sorkattomia märehtijöitä. Jänikset eivät todellisuudessa ole märehtijöitä, mutta se ei ole olennaista nyt.) Raamattu ei siis valota pääsiäispupun arvoitusta.

Hans Clemerin maalauksessa Maria ja Jeesus-lapsi ovat saaneet pörröisen seuralaisen.

Vaikka jäniseläimiä ei juurikaan mainita pyhissä kirjoituksissa, ne ovat silti vanha ja usein toistuva motiivi kristillisessä taiteessa. Kaniinien suuren hedelmällisyyden vuoksi, jotkut antiikin oppineet uskoivat niiden kykenevän suvuttomaan lisääntymiseen. Tämä ajatus yhdistyi kristinuskon oppiin Jeesuksen neitseellisestä sikiämisestä, ja Neitsyt Maria onkin esitetty taiteessa usein yhdessä kaniinin kanssa. Toinen yleinen motiivi kristillisessä taiteessa ovat kolminaisuutta symboloivat kolme toisiaan jahtaavaa jänistä. Myös tämän symbolin taustalla saattavat olla muinaiset hedelmällisyysmyytit.

Viittaako se pakanuuteen?

Jotkut uskovat pääsiäispupuperinteen pohjautuvan kristinuskoa edeltäneisiin pakanauskontoihin; tarkkaan ottaen germaaniseen tai anglosaksiseen mytologiaan. Tämän uskomuksen taustalla on 700-luvulla eläneen englantilaisen munkin Beben kertomus muinaisten anglosaksien tavasta viettää eosturmonath-kuukautena juhlia Eostre-nimisen jumalattaren kunniaksi. Myöhemmin jumalattaren nimestä olisi muovautunut englanninkielen pääsiäistä tarkoittava sana Easter.

Vuonna 1835 Jacob Grimm (toinen kuuluisista Grimmin veljeksistä) spekuloi kirjassaan Deutsche Mythologie, että Eostre olisi yhteydessä muinaisgermaaniseen Ostara-jumalattareen. Myöhemmin Adolf Holtzmann puolestaan spekuloi jäniksen olleen Ostaralle pyhitetty eläin ja pääsiäispupuperinteen syntyneen tätä kautta. Muut tarttuivat tähän ajatukseen, ja myyttiin munia munivasta kaniinista jumalattaren seuralaisena alettiin suhtautua monissa yhteyksissä historiallisena tosiasiana.

Näihin spekulaatioihin sisältyy kuitenkin eräs merkittävä ongelma: ne ovat pelkkää spekulaatiota. Eostre- tai Ostara-jumalattaren esiintymisessä pakanauskonnoissa ei ole nykytiedon mukaan täysin luotettavia todisteita. Vielä vähemmän todisteita on siitä, että jäniksellä olisi ollut erityisasema jumalattareen liittyvässä kultissa. Tätäkään kautta emme pääse pääsiäispupun alkulähteille.

Mitä täällä tapahtuu?

Pääsiäispupu ja lapsi 1940-luvulla. Tällaisista kuvista painajaiset syntyvät.

Olipa pääsiäispupun syntytarina mikä tahansa, otuksen nousu maailmanmaineeseen alkoi ilmeisesti 1600-luvun luterilaisessa Saksassa. Tämä pääsiäisjänis oli nykyistä joulupukkia muistuttava tuomarihahmo, joka ennen juhlapyhiä palkitsi hyvin käyttäytyneitä lapsia lahjoilla. Myöhemmin pääsiäispupuperinne on yhdistynyt toiseen vanhaan pääsiäistraditioon, koristeellisesti maalattuihin pääsiäismuniin. Nykyisin pupu jakeleekin yleensä lahjoina juuri suklaasta tehtyjä munia. Saksalaiselta kielialueelta tarina lahjoja jakavasta jänöstä on levinnyt muualle läntiseen maailmaan, ja alkuperäinen jänis on useimmiten muuttunut pienemmäksi ja suloisemmaksi kaniiniksi. Australiassa, jossa kanit ovat alkuperäiseläimistöä uhkaavia tuhoeläimiä, pääsiäisvieraana ei ole pupu, vaan kotoperäinen pussikaniini.

Pääsiäispupun alkuperään ei täten saada lopullista selvyyttä. Turvallisin veikkaus lienee se, että vuosisatojen saatossa lukuisat paikalliset myytit ja traditiot ovat kietoutuneet yhteen kristillisen ylösnousemuskertomuksen kanssa. Kaniini ja sen mukanaan kiikuttamat pääsiäismunat ovat molemmat hedelmällisyyden ja uudestisyntymisen symboleja. Uudestisyntymä puolestaan liittyy olennaisesti pääsiäisen ydinsanomaan Kristuksen ylösnousemuksesta. Pupu ja pupun munat ovat enemmän kuin ensinäkemältä uskoisi.

Teksti: Jesse Laitinen

Kuvat:
1. Pixabay
2. Wikimedia Commons (linkki kuvaan)
3. Wikimedia Commons (linkki kuvaan)

Ei kommentteja, oletko sinä ensimmäinen?

Vastaa