Miksi ihmiset juoruilevat? Yhteisöt tarvitsevat toimiakseen yhteiset arvot ja pelisäännöt, jotta yksilön ei tarvitse olla jatkuvasti varuillaan muiden jäsenten käytöksen suhteen. Onko juoruilu tapa viestittää muille yhteisön jäsenille epäsopivasta käytöksestä? Onko helpompi osoittaa, mikä on väärin ja kaikki mistä ei valiteta on suotavaa?
Some voi toimia myös isona juorukerhona. Monet julkaisevat täällä kommentteja, jotka he jättäisivät muilla areenoilla sanomatta, vaikka näkyvyys verkossa onkin paljon suurempi. Ihmisille on helpompaa avautua netissä ties kuinka ison yleisön edessä kuin nurista asiasta suoraan päin henkilön näköä.
Tämän tekstin kirjoittaminen lähti kysymyksestä: miksi ihmiset tuntuvat palkitsevan negatiivisten kommenttien kirjoittajia verkossa? Luultavasti minkäänlaista vastausta en löydä. Palkitsemisella tarkoitan, että annamme kyseisille kommenteille huomiota. Some-aikakaudella näkyvyys tuntuu olevan kaikki kaikessa. Haluavatko ihmiset oikeasti palkita valittajia antamalla heille huomiota?
Negatiivisten kommenttien sisältö on yleensä vain valittamista, ja niistä puuttuu tyypillisesti kritiikki. Ongelmiin ei tarjota juuri järkeviä ratkaisuja ja järjettömiäkin vain harvoin. Tosin eipä Twitterin rajattu merkkimäärä paljon muuta mahdollista kuin pikaiset haukut tai kehut. Suurin osa ihmisistä taitaa myös jättää yli kolmen lauseen tekstit lukematta — joten kiitos kaikki te kolme, jotka olette vaivaantuneet näin pitkälle lukemaan!
Nyky-yhteiskunta ei ole niin homogeeninen kuin aiemmin. Asiat kuten ruokavalio ja uskonnot jakavat ihmiset useampaan leiriin. Yhteiskunnan yhteiset arvot ovat hämärtyneet. On helppo elää yhteiskunnassa, jossa toisen käytös on ennalta arvattavissa. Mitä erilaisempia olemme, sitä enemmän toisten toiminnasta löytyy valitettavaa.
Ihmisillä on ollut tapana uhrata jotain arvokasta kuten aikaa, varallisuutta tai pala esinahkaa osoittaakseen kuuluvansa tiettyyn ryhmään. Haukkumalla julkisesti oikeiston läpimädäksi ja korruptoituneeksi uhraat mahdollisuutesi liittyä oikeistopuolueeseen sekä osoitat olevasi osa vasemmistoa.
Ehkä julkinen valittaminen on tapa osoittaa olevansa tietyn ryhmän jäsen? Jaettu vihollinen yhdistää sekä antaa syntipukin ongelmille. Pahimmillaan vastapuoli on absoluuttinen paha, joka pitää tuhota. Historia on kuitenkin useampaan otteeseen näyttänyt, millaisiin kauheuksiin tämä ajattelutapa voi pahimmillaan johtaa.
Internet-valittamisessa eniten minua turhauttaa dialogin puute. Herjoja heitetään molempiin suuntiin, mutta osapuolet eivät asetu saman pöydän ääreen ratkoakseen ongelmia. Joudumme kuitenkin elämään toistemme kanssa, joten kaikkien kannalta olisi parempi, että ongelmat selvitettäisiin.
Vai ovatko ongelmamme nykyään vain niin mitättömiä? Perusjantterin ei tarvitse murehtia nälästä tai sodista. Selviäminen eläkeikään asti on lähes taattu. Elämässämme ei ole ongelmia, joiden ratkaisematta jättäminen koituisi omaksi tai läheisten kohtaloksi. Eniten meitä vaivaa, jos toisella on enemmän materiaa kuin meillä?
Mitä jos emme vain ole tarpeeksi tylsistyneitä ongelmiemme ratkomiseen? Kiitos kyberavaruuteen kytkettyjen älyluurien voimme aina viihdyttää itseämme. Toista se oli aikoinaan pöndellä, kun piti odotella viljan kasvamista ja lähin yhtään mikään oli ties kuinka pitkän matkan päässä.
Ovatko valittajat vain liian laiskoja ratkaistakseen omat ongelmansa? Toivovatko he, että joku vain korjaa asian heidän puolestansa, kunhan sitä vain osoittaa ja vaahtoaa tarpeeksi kauan? Kiireeseen on mielestäni turha vedota, koska silloin ei pitäisi olla aikaa edes valittaa. Voivatko modernit ongelmat olla vain turhan monimutkaisia tavallisen tallaajan ratkaistaviksi?
Ehkä ihmiset vain valittavat valittamisen ilosta eli oikeuttaakseen oman kurjuutensa.
-E
Ei kommentteja, oletko sinä ensimmäinen?