Uhanalaiseen nauhalaisten heimoon kuuluva lajitoverini kirjoitti aiemmin meditaatiosta. Oma lähestymistapani asiaan on ollut hyvin erilainen, ehkäpä länsimaalaisempi on paras tapa kuvailla sitä. Joten miksipä en jakaisi omia kokemuksiani. Eniten meditointia koskeviin näkemyksiini on vaikuttanut Dan Harris. Kyseisen herrasmiehen kirjoja en ole lukenut, mutta hänen näkemyksensä ovat tulleet tutuiksi Joe Roganin ja Rich Rollin podcasteista.
Miksi vaivautua?
Se, että et ole ajatuksesi, on ollut minulle merkittävä oivallus. Meditoidessa huomaa, että mieleen ilmestyvät asiat eivät yleensä ole osa mitään isompaa loogista kokonaisuutta. Yritäpä porautua päänupissasi sinne, missä ajatuksesi muodostuvat. Miten ja miksi ne muodostuvat? Ajatus vain ilmestyy päähäsi? Harvinaisen epämääräistä.
Monet päässäsi pyörivistä asioista eivät välttämättä ole edes omiasi. Oikeastaan täysin omien ja alkuperäisten ajatuksien kehittäminen on erittäin vaikeaa. Seuraamasi mediat ja ihmiset joiden kanssa vietät aikaa vaikuttavat ajatuksiisi — joten altistathan itseäsi riittävästi Nauhalaiselle! Daniel Kahneman osoitti kirjassaan Ajattelu, nopeasti ja hitaasti, miten jo pelkällä taustalla olevan tietokoneen näytönsäästäjällä voitiin vaikuttaa ihmisten käyttäytymiseen.
Koen säännöllisen meditoinnin auttaneen minua hahmottamaan, että päähän ilmestynyt ajatus on vain ajatus. Sen ei tarvitse ottaa koko mieltäsi haltuun saatika muuttaa merkittävästi tunnetilaasi. Alat tarkkailemaan ajatuksiasi sen sijaan, että ne hallitsisivat sinua. Voit tiedostaa jonkin asian olevan syvältä, mutta sinun ei tarvitse lyödä nyrkkiä seinän läpi ja kirota Kekkosen silmälaseja. Loppupäivän ei tarvitse olla pilalla satunnaisen tapahtuman takia.
Mutta miten?
Perusajatus meditoinnissa on melko yksinkertainen. Voit istua, seistä tai maata. Pötköttelyä kannattaa kuitenkin välttää, mikäli olet taipuvainen torkahteluun. Loikoillessa on yleensä helpompaa rentouttaa koko keho, jolloin kolotukset tai vastaavat vartalon oikut häiritsevät vähemmän. Hengitys kiertää paremmin, mitä suorempana pystyt pitämään selkäsi.
Kun enemmän tai vähemmän epämääräinen asento on saavutettu, on aika keskittyä hengitykseen. Hengityksen tulisi tapahtua nenän kautta. Voit laskea uloshengityksiä yhdestä kymmeneen ja aloittaa aina uudestaan. Tai voit keskittyä siihen, miltä ilmavirta tuntuu nenänpäässä. Voit myös vain odottaa, että jokin asia pompahtaa mieleesi. Mielesi tulee harhailemaan.
Meditoinnin tärkeimpiä pointteja on tulla tietoiseksi mielensä harhailusta ja palauttaa itsensä takaisin hengityksen pariin. Juuri tämän toistaminen uudestaan ja uudestaan kehittää mieltäsi. Itseään ei tarvitse sättiä mielen harhailuista. Tiedosta asia ja anna sen mennä. Voit vaikka sanoa ajatukselle mielessäsi ”hei hei”, jos koet sen auttavan. Joskus ajatukset voivat viedä mennessään pidemmäksikin aikaa.
Säännöllisyys
Meditoinnin tulisi olla säännöllistä. Viisi minuuttia päivässä on hyödyllisempää kuin tunti kerran viikossa. Jopa muutaman minuutin meditointi voi auttaa hahmottamaan, miten sekava pääsi on tai miten altis olet satunnaisille päähänpistoille tai ulkopuolisille vaikutteille. Toisinaan sitä hämmästyy, että vieläkö tämäkin asia kummitteli mielen perukoilla. Pari kertaa mieleeni on ilmestynyt niin satunnaisia tai outoja asioita, että naurussa on ollut pidättelemistä.
Välillä ihmiset väittävät, että jonkin asian tekeminen toimii meditointina. Mutta monesti asia on päinvastoin. Sallinnette tai ette, niin käytän tässä esimerkkinä lenkkeilyä. Minun ajatukseni ainakin virtaavat ja mieleen tulee kaikenlaista, kun lampsauttelen menemään. Jos haluaisin lenkkeilyn ohella meditoida, minun olisi aina tiedostettava, kun ajatus harhailee ja palattava takaisin hengitykseen.
En itse suosittele meditoinnin korvaamista muulla toiminnalla varsinkaan silloin, jos ei ole aiempaa kokemusta meditoinnista. Pelkästään paikallaanolo ja hengitykseen keskittyminen on yllättävän haastavaa. Alkuvaiheessa jo muutama minuutti voi tuntua ikuisuudelta.
Olen itse ottanut meditoinnin osaksi joka-aamuisia rutiinejani. Toki välillä tulee poikkeuksia. Esim. meditoin monesti bussissa, kun olen sukuloimassa. Viimeisen vuoden aikana olen vain yhtenä päivänä unohtanut meditoinnin kokonaan, ja silloinkin olin reissussa.
Koen että nykyään en enää suutu tai ärsyynny järin helposti. Mutta on vaikea sanoa, voiko kaiken pistää meditoinnin piikkiin. Lopetan tämän tekstiläjän alussa maninitun Dan Harrisin sanoihin: ”Meditointi ei ratkaise kaikkia ongelmiasi, mutta se voi tehdä sinusta kymmenen prosenttia onnellisemman.”
-E
Ei kommentteja, oletko sinä ensimmäinen?