Koronapaniikin varjosta

Ajatuksia koronasta

Kuvan ottanut Tero

Korona herättää erilaisia tuntemuksia ja mielipiteitä monen mielissä. Osa kuuntelee ja toimii maalaisjärjellä, osalla ahdistus ja paineet vaikuttavat käyttäytymiseen toisella tavalla. Hamstraus, kerrostalokyttäys ja liika panikoituminen mielletään negatiiviseksi. Normaalia käytöstä ei ole enää. Kaikkien toiminta vaikuttaa kaikkiin muihin. Esimerkiksi kauppareissulta yritän ostaa parin päivän ruokatarpeet kerralla, silti tulee päivittäin pyörähdettyä Prismassa. Viime viikolla ilmoitin lapseni kaverin äidille toiminnasta apinalaumassa. Eilen otin askeleen taaksepäin, kun sinänsä ihan puoleensa vetävä tyttö tuli mielestäni liian lähelle. Monenlaista muutosta käyttäytymisessä itselläkin näkyy.

Onko edessä anarkia vai joku televisiosta tuttu dystopia? Kerrostalokyttääjät ovat sujuvasti opetelleet internetin käyttöä ja etsivät tarmokkaasti erinäisiä keinoja paheksua muiden toimintaa.

Tähän yksi esimerkki kaupunginosani naamakirja-ryhmästä. Ryhmääni oli linkitetty juttu Ilta-Sanomista, jonka otsikko antoi ymmärtää lenkkeilyn olevan vaarallista ja erityisen riskialtista alle kymmenen metrin päässä kenenkään perässä. No voi kuttu. Mietitäämpäs nyt hetki ennen kaikkien liikkujien lynkkaamista?

Suomessa on 300 koronaan kuollutta ja yli 6000 vahvistettua tartuntaa. Kaikkia ei testata vieläkään, joten todellinen tartuntamäärä on jotain muuta. Aloitetaan siitä. Osa asiantuntijoita puhuu 20-30-kertaisista määristä. Negatiiviset testitulokset myös vasta-ainetesteissä antavat ymmärtää tämän olevan yläkanttiin. Tästä  oma mututuntuma, 7000 vahvistettua voisi tarkoittaa 100 000 tartuntaa. Kaikki eivät tällä hetkellä enää tartuta, mutta se on kuitenkin hyvä tasaluku. Suomalaisista siis noin 2% on mahdollisia tartuttajia. Tästä määrästä ei todellakaan kaikki ole pyynikin harjulla tai muualla lenkkeilemässä. Pelkästään siitä syystä, että tuntevat itsensä sairaaksi, ovat muuten eristyksissä tai eivät harrasta liikuntaa (viimeinen ei ole tässä tapauksessa oleellista). Sanotaan heitä olevan puolet, eli noin 1%. Joka sadas vastaantulevista voisi olla mahdollinen tartuttaja. Helppo luku, josta olisi voinut tietenkin vielä vähentää jo parantuneet.

Sitten tuleekin se vaikeammin arvioitava asia. Eli kuinka lähellä kannattaa juosta jonkun perässä ja millaisia riskejä tämä aiheuttaa.  Tartunta vaatii enemmän kuin yhden viruspartikkelin. Mikä on se määrä jolloin tartuntariski on yli 50%? Onko se vastaantulijan kanssa tehty katsekontakti? No ei. Entäs vastaantulijan kohtaaminen metrin etäisyydellä? Todennäköisesti ei. Entäs tartuttajan perässä juokseminen vaikka 10 metrin etäisyydellä?  Juoksijan hengityksestä tietysti tulee myös viruksia uloshengitettäessä, mutta paljonko niitä tulee perässäjuoksijan nenään, kurkkuun ja keuhkoihin tartuttamaan.

Veikkauksia on lähes yhtä monta kuin on veikkaajaakin, mutta järki käteen. Voi ajatella ihan maalaisjärjellä asiaa – ja päätyä lähinnä itse haluamaansa lopputulokseen. Kuten itsekin teen. Yritän toimia tämän hetken tiedon mukaan ja valtiovallan ohjeiden mukaan.  Pese käsiä, älä nuole joukkoliikenteen kalustoa, vältä kontakteja myös kaupassa ja käyttäydy muutenkin vastuullisesti. Ole muille armollinen. Älä soita virkavallalle, jos näet jonkun jossain keskustelevan jonkun kanssa.

Suomen hallitus on tehtäväänsä valittu meidän toimestamme. Noudata ohjeita, älä keksi itse lisää määräyksiä. Lue asiasta tietoa, mutta muista: Yhden asiantuntijan haastatteluissa tulee esille lähinnä hänen mielipiteensä – voi olla lähellä totuutta tai kaukana siitä. Suomen päättäjät keräävät tätä tietoa asiantuntijoiden avustuksella. He tekevät päätökset tämän informaatiomäärän perusteella. Osa tietysti painottaa eri asioita. Osa taloutta, osa inhimillistä kärsimystä ja eettisyyttä. Osa ainakin yrittää ottaa huomioon koko paketin kaikkine nyansseineen. Uskon päättäjien saavan aikaan parhaimmat mahdolliset ratkaisut…

Hyvää ja paniikitonta alkuviikkoa kaikille toivoopi Tero

Ei kommentteja, oletko sinä ensimmäinen?

Vastaa