Kofeiini tuo psykoaktiivinen riippuvuutta aiheuttava päihde, minkä käyttöä yhteiskunta katsoo läpi sormien jopa lasten ja nuorten kohdalla, voi olla monen uniongelmien taustalla. Suomalaisten rakastaman tumman eliksiirin eli kahvin lisäksi kofeiinia löytyy muun muassa joistakin teelaaduista, tietenkin pärinäjuomista, tummasta suklaasta sekä monista särkylääkkeistä.
Spoiler alert: jos vastaat seuraaviin kysymyksiin myöntävästi, sinulla on todennäköisesti uniongelmia. Pystytkö aamuherätyksen jälkeen nukahtamaan uudestaan aamupäivällä eli kymmenen-yhdentoista maissa? Myöntävä vastaus vihjaa, että unen laadussa tai määrässä olisi kohennettavaa. Tarvitsetko kofeiinia suoriutuaksesi päivästäsi parhaalla mahdollisella tavalla? Kahvin tuoksuinen myöntävä vastaus tarkoittaa, että luultavasti lääkitset omatoimisesti kroonista univajetta.
Kofeiinin poistaminen on keholle hidas prosessi, sillä normaalisti sen puoliintumisaika ihmisotuksen elimistössä on viidestä seitsemään tuntiin. Mikäli hörpit kupin kahvia viisi tuntia ennen nukkumaanmenoa, on se sama kuin ryystäisit puolikkaan juuri ennen sänkyyn kömpimistä. Monien on vaikea mieltää, että kymmenen tuntia ennen nukkumaan menoa nautittu lempeän lämmin kupillinen kahvia, voisi aiheuttaa uniongelmia.
Miten kofeiini sitten häiritsee nukkumista? Heti herättyäsi kehosi alkaa erittämään adenosiinia ja sen määrä kehossa nousee siihen asti kunnes palaat unimaailmaan. Adenosiini luo unipainetta vaimentamalla aivoissa hereillä pysymistä edistäviä alueita ja vahvistamalla nukahtamista edistävien osien toimintaa. Yleensä viimeistään 16 tunnin valveilla olon jälkeen unipaine kasvaa niin korkeaksi, että ihminen kokee tarvetta nukkua.
Nyt pääsemme siihen kofeiniin! Kun ihminen nauttii nestemäistä piristystä vaikkapa kahvin muodossa, alkaa kofeiini taistelemaan aivosoluissa adenosiinin kanssa samoista reseptoreista ja estää adenosiinin toiminnan. Voit kuvitella kofeiinin reseptorissa huutamassa Gandalfin lailla: “YOU SHALL NOT PASS!” Tämä adenosiinin torjuminen yhdistettynä pitkään puoliintumisaikaan tekee kofeiinista erittäin ongelmallisen substanssin. Kofeiinin nauttiminen ei kuitenkaan estä adenosiinin jatkuvaa eritystä ja vain kunnon yöunet nollaavat adenosiinitasot. Kun kofeiinihuippu on koettu ja adenosiini pääsee taas vaikuttamaan, tämä saa monet kokemaan väsymystä ja tarpeen ottaa kupin vahvistavaa, vaikka kofeeinia onkin vielä elimistössä. Riippuvuus odottaa syntymistään.
Uni on jotain joka tulisi ottaa vakavasti. Univajeesta kärsivien keskuudessa diabetes, masennus, krooniset kivut, aivohalvaukset, sydän- ja verisuonitaudit kuin myös Alzheimerin tauti ovat paljon yleisempiä. Hereillä oleminen on biologisesti erittäin haitallista ja valveillaolon tuottamat häiriöt on yleensä korjattava nukkumalla. Toki modernissa maailmassa on monia muitakin nukkumista häiritseviä elementtejä kuin kofeiini, mutta ne ovat toinen tarina – tarina jonka joku muu saa kertoa.
Kaikki tähän mennessä tutkitut eläimet osoittavat jonkinlaisia merkkejä tilasta, joka voidaan tulkita nukkumiseksi. Jostain syystä evoluutio ei ole saanut karsittua tätä passiivista tilaa meistä pois, joten luultavasti nukkuminen on tärkeämpää kuin haluamme uskoa. Jopa bakteereilla on tiloja, joissa ne muuttuvat passiivisiksi.
Tämä teksti on raapustettu Matthew Walkerin kirjoittaman “Miksi nukumme – unen voima” -nimeä kantavaan unenomaisen kirjan pohjalta. Kirjan lukemisen jälkeen et luultavasti enää uskalla laiminlyödä untasi. Teoksen kehumisesta ei kirjoittaja saatikka Nauha ry saanut taloudellista tai edes epätaloudellista hyötyä – valitettavasti, lähtisi varmaan aika halvalla…
– E
Ei kommentteja, oletko sinä ensimmäinen?