Tutkivien journalistien tie on täynnä mielenkiintoisia mutkia. Tänään ne mutkat johtivat Nauhalaisen toimittajat Nauha ry:n pääyksikölle Vilusen kartanolle Kaukajärvelle. Mikä sitten meidät sai lähtemään kohti uutta seikkailua? Olimme saaneet kuulla luotettavana pidettävältä tietolähteeltä, että Hyväntekijöiden ompeluryhmä oli muuttunut vaivihkaa varsinaiseksi maskitehtaaksti! ”Tätä oli lähdettävä tutkimaan”, hymähdimme yhteen ääneen.
Auton nokka kaartoi kohti Vilusen kartanon pihaa. Elämännälkäisinä toimittajina olimme mieli täynnä kysymyksiä vailla vastauksia. Hyväntekijät, maskit, valmentaja ja kaikki. Ei muuta kuin nauhuri päälle ja kohti kädentaitajien tiloja, jonka seiniä koristavat taidonnäytteet puhuvat jo omaa kieltään.
Tapaamme jo pihapiirissä Leena Rasilaisen, joka toimii Hyväntekijät- kuntouttavan työtoimintaryhmän valmentajana. Iloinen ja tarmokas nainen ei hätkähdä lyhyellä varoitusajalla tullutta ilmoitusta kaksikosta, jotka kirjaimellisesti tahtovat tietää kaiken. Siis kaiken.
Pian olemmekin jo paraatipaikalla. Hyväntekijiöiden tiloissa vallitsee innostunut ja lämmin ilmapiiri. Ympärillä kuuluu niin iloista puheensorinaa kuin neulepuikkojen kilinääkin. Taustalla ompelukoneet suristavat yhtä nopeasti kuin uusia ideoita syntyy toteutettavaksi.
Istahdamme hetkeksi Leenan kanssa alas ja pian huomaammekin, että juteltavaa riitttäisi vaikka kuinka. Päätämme kuitenkin alkuun perehtyä itse Hyväntekijät- ryhmään ja siihen mitä kaikkea ryhmässä voikaan tehdä. Asiakkaaksi haluavilta ei edellytetä minkäänlaisia ompelutaitoja, vaan innostus käsitöitä kohtaan riittää. Ryhmässä siis opetetaan alusta alkaen erilaisia kädentaitoja ja niiden kehittyessä tehtäväkseen saa yhä haasteellisempia tehtäviä. Perinteisten käsitöiden lisäksi Leena ohjaa myös Luovuuden Kutsu-nimistä ryhmää, jossa kokeillaan erilaisempiakin tekniikoita, kuten esimerkiksi syanotypiaa eli sinikopioita valokuvista, betonitöitä,kuvansiirtotauluja ja kaikenlaista muuta.
Kuunnellessa Leenan puhetta tulee väkisinkin ihailleeksi hänen omistautumistaan omalle työlleen – sen puolesta puhuu myös hänen koulutustaustansa ennen Nauhaa, joka on lähes kauttaaltaan käsityöalalta. Kokemusta hänellä on runsaasti myynnin-ja asiakaspalvelun parista. Alunperin Leena saapuikin Nauhalle työkokeiluun suunnittelemaan kädentaitopainotteista viriketoimintaa asukkaille. Välissä hän ehti käydä hakemassa oppeja muuallakin ja palasi Nauhalle palkkatuella töihin Hyväntekijät-ryhmään Anitan avuksi, joka ryhmän oli aiemmin perustanut. Työnsä ohessa hän on opiskellut itsensä vielä työvalmentajaksi sekä suorittanut Nepsy-valmentajan koulutuksen. Leena kannustaakin ihmisiä suorittamaan koulutuksia vielä aikuisiällä, sillä iällä ei hänen mukaansa ole mitään merkitystä. Tähän mielipiteeseen me toimittajat kyllä yhdymme.
Ja kuten oletettua, päädyimme mekin juttelemaan korona aiheesta. Kyseinen virus kun vaikutti tämänkin ryhmän toimintaan sillä tavoin, että ryhmän toiminta oli suljettava joksikin aikaa. Onneksi kuitenkin koronarajoitusten löyhentyessä myös Hyväntekijät- ryhmä pystyi palaamaan toimintaan kesäkuun alussa. Samalla löytyi myös uusia asiakkaita vanhojen tuttujen lisäksi. Heillä on toiminnassaan aamu – ja iltapäivävuoro.
Tästä päästäänkin varsinaisen jutun juurelle, nimittäin maskitehtailuun. Kysyimmekin alkuun, mistä koko idea oli alkujaan peräisin.
”Toiminnanjohtaja Juha Kalliolta.” Leena vastaa. ”Aika pian kun palattiin lähipalveluun, hän lähetti minulle ja tiimiesimiehelle tutkimuksen, jossa oltiin vertailtu erilaisten kankaiden toimivuutta kangasmaskeissa. Alkuun tehtiin useita erilaisia prototyyppejä ja vasta edellisellä viikolla maskeja alettiin todella valmistaa. Materiaaleina niissä käytetään tiivistä puuvillaa ja maskin sisäpuolella polyesteriä staattisena materiaalina pysäyttämään loputkin hiukkaset. Hyvänä tavoitteena olisi valmistaa 150 maskia viikossa, johon ei ihan vielä olla päästy, mutta nyt jo valmistaminen alkaa sujua kuin liukuhihnalta. Ompelukoneitakaan ei aivan kaikille riitä.”
Leena painottaakin maskiasioissa niiden oikeaoppista käyttämistä. Oleellista on, että ne puetaan kasvoille pestyin käsin, sillä tavoin, että kosketaan ainoastaan maskien kuminauha osiin, jotka tulevat korvien taakse. Maskia pois ottaessa kosketaan silloinkin vain kuminauhoihin ja maski suljetaan tiiviiseen pussiin odottamaan pesua.
Ideoita kaikenlaisiin uusiin juttuihin Leena löytää myös Pinterestin maailmasta, josta löytyikin ohjeita maskien kaveriksi tuleville korvienlepuuttajille. Niistä on monia versioita, useimmat virkattuja. Niiden tarkoitus on vähentää kuminauhojen hankausta.
Aika vierähtää jutun luistaessa ja huomaammekin jutelleemme jo puolisen tuntia. Vierailumme Hyväntekijöiden luokse oli varsin onnistunut ja käynti lisäsi taas tietouttamme hurjasti – ja kuinka inspiroitunut mieli meille jäikään. Kuten Leena sanoi käsitöistäkin puhuttaessa, kaikki on mahdollista eikä ole mitään rajoja, kun vain uskaltaa rohkeasti kokeilla.
Nauha ry:n Hyväntekijöiden valmistamia kangasmaskeja voi henkilöstö ja asiakkaat
ostaa, hintaan 2,5 € tai nipputarjouksena 5kpl hintaan 10 euroa.
Osoite: Nauha ry, Riipuksenkatu 9-11,33710 Tampere
Maksut käteisellä.
Haastattelu: Reeta L. ja Jenni S.
Teksti: Jenni Salonen
Kuvat: Reeta L ja Jenni S.
Ei kommentteja, oletko sinä ensimmäinen?