Ensimmäinen tehdas

Tapahtui Tampereella, osa 3 – Abraham Häggman perustaa paperiruukin

Tammerkosken länsirannalla seisoo kahdeksankulmainen savupiippu. Sen jalustaan on kirjoitettu teksti: ”Suomen ensimmäisen paperitehtaan perusti tälle paikalle A. R. Häggman”. Teksti ei kerro totuutta. Tälle paikalle perustettu tehdas ei ollut Suomen ensimmäinen paperitehdas. Se oli kuitenkin Tampereen ensimmäinen tehdas. Tältä paikalta alkoi Tampereen historia teollisuuskaupunkina.

Abraham Häggman saapui Tampereelle Pohjanmaan Kruunupyystä, jossa hän oli syntynyt 28. marraskuuta 1733. Muuttokirja on päivätty 8. elokuuta 1780. Häggmanin vaimo oli kuollut edellisenä vuonna, ja hän oli mennyt nopeasti uusiin naimisiin. Häggmanin saapuessa Tampereelle, se oli vielä piskuinen sisämaakaupunki, jonka perustamisesta oli ehtinyt kulua vasta viisi vuotta. Tuleva tehtailija ehti mukaan Tampereen ensimmäiseen tonttijakoon ja onnistui nappaamaan itselleen Tammerkosken keskiputouksen lähellä sijainneen tontin n:o 1. Tälle tontille ja sen viereiselle rantakaistaleelle hän rakennutti myöhemmin tehtaansa.

Häggman oli ammatiltaan kupariseppä, mutta Tampereelle asetuttuaan hän alkoi hankkia tuloja tärpätintislauksella. Miehellä oli kuitenkin mielessään suurempia suunnitelmia. Vuonna 1783 hän hankki käyttöönsä oman tonttinsa viereisen kaistaleen Tammerkosken rantaa tehdastoiminnan aloittamista varten. Häggmanin toiveissa oli perustaa paikalle useita teollisuuslaitoksia. Näiden joukossa olisivat ainakin olleet vaskipaja, paperiruukki, värjäämö, saha ja suurimomylly.

Frenckellin kahdeksankulmainen savupiippu seisoo Koskipuistossa Tammerkosken länsirannalla. Tälle paikalle Abraham Häggman perusti paperiruukkinsa. Vuonna 1870 valmistunut piippu on säilytetty osana Tammerkosken kansallismaisemaa. Piipun juurella sijaitseva pannuhuone on valmistunut vuonna 1907.

Maaherran päätös tehtaiden perustamisasiassa annettiin 20. huhtikuuta 1785. Häggmanin toiveisiin myönnyttiin muilta osin, mutta sahaan ja myllyyn ei tullut lupaa. Saha- ja jauhomyllyjen perustaminen Tammerkoskeen oli näet alueen mahtitekijän, Hatanpään kartanon, yksinoikeus, ja kartanonherra Gabriel Ahlman piti tiukasti kiinni privilegioistaan. Häggman ja Ahlman väänsivät kättä sahaoikeudesta myöhemminkin, ja vuonna 1790 asia vietiin tuolloin Suomessa oleskelleelle kuningas Kustaa III:lle asti.

Saha- ja myllyluvat jäivät Häggmanilta saamatta, mutta muutoin hän perusti teollisuutta ahkerasti. Edellä mainittujen laitosten lisäksi Tammerkosken rantaan nousi 1780-luvun kuluessa myös verkavalkki sekä savitehdas tiilien ja ruukkujen valmistukseen. Kovin menestyksekästä Häggmanin tehdastoiminta ei kuitenkaan ollut. Suomen markkinat olivat yksinkertaisesti liian kehittymättömät, jotta tehtaiden tuotteita olisi saatu riittävästi kaupaksi. Kannattamattomina useimmat laitokset piti lakkauttaa, ja vuosisadan vaihtuessa ainoastaan lumppupaperia valmistava paperiruukki oli jäljellä.

Paperi oli ainoa teollisuustuote, jonka kysyntä riitti pitämään tehtaan toiminnan kannattavana. Tämä siitäkin huolimatta, ettei Tampereen paperiruukin vuosituotanto ollut suurensuuri. Tilannetta auttoi, että kyseessä oli käytännössä Suomen ainoa paperitehdas. Järvenojan tehdas Aurassa oli lopettamassa toimintaansa, eikä kilpailua siten juurikaan ollut. Samalla paperin korkea hinta mahdollisti kannattavan toiminnan pienilläkin tuotantomäärillä.

Tampereen paperitehdas ei kuitenkaan kohonnut suuruuteensa vielä Häggmanin aikana. Sitä ennen sekä tehtaan että Suomen oli vaihdettava omistajaa. Suomen sodan riehuessa vuosina 1808-1809 ruukki siirtyi kokonaisuudessaan Hatanpään kartanon silloisen isännän Lars Gustaf Lefrénin omistukseen. Samoihin aikoihin Suomi siirtyi Ruotsin omistuksesta osaksi Venäjän keisarikuntaa. Uusi vuosisata toi mukanaan Tampereen kasvun merkittäväksi teollisuuskaupungiksi, ja paperitehdas kasvoi kaupungin mukana. Paperintuotanto sittemmin Frenckellin nimellä tunnetussa tehtaassa jatkui vuoteen 1929 asti.

Abraham Häggman kuoli Tampereella 77-vuotiaana 20. marraskuuta 1810. Hänen jälkimaineessa on ollut jokseenkin kaksijakoinen. Toisaalta häntä on pidetty ylpeilevänä suunsoittajana, joka perusti joukon kannattamattomia teollisuuslaitoksia. Toisaalta se yksi tehdas, jonka toiminta jatkui liki 150 vuotta, on tuonut hänelle maineen Tampereen teollisuuden isänä. Frenckellin jugendia henkivä tehdakompleksi kohoaa tänäkin päivänä Tammerkosken rannalla, paikassa josta kaikki alkoi yli 200 vuotta sitten.

Teksti: Jesse Laitinen

Lähteet:
Alhonen, Pentti & Salo, Unto & Suvanto, Seppo & Rasila, Viljo, Tampereen historia I: Vaiheet ennen 1840-lukua, Tampereen kaupunki: Tampere, 1988.
Korkki, Jari & Niemelä, Jari, Tutkimusmatkoja Tampereen taloihin, Tampere-Seura: Tampere, 1995.
Leskinen, Marjatta & Jaakola, Juha, Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998, Tampereen kaupunki: Tampere, 1998.

Kuvat:
1. Frenckellin piipun jalusta ja muistoteksti. Kuva: Jesse Laitinen
2. Frenckellin piippu ja pannuhuone. Kuva: Wikimedia Commons (linkki kuvaan)

Ei kommentteja, oletko sinä ensimmäinen?

Vastaa