Uniapnea ei anna hengittää

Hätkähdätkö valveille hikisenä tukehtumisen tunteeseen tai omaan kuorsaukseen? Kömmitkö vessaan joka yö, piehtaroiden sitten pari tuntia turhautuneena unettomuuteen? Heräätkö aamuisin suu tahmeana päänsärkyyn? Oletko ylipääsemättömän väsynyt päivisin? Ahmitko makeaa uupumukseen harmitellen samalla kilojen lisääntymistä? Vaatiiko päivän tehtäviin keskittyminen ponnistelua?

Saatat kärsiä tietämättäsi uniapnesta. Tämä vakava sairaus on salakavala, josta kärsii vähintään yli 300 000 suomalaista kaikista ikäryhmistä taaperoista vanhuksiin. Uusimpien arvioiden mukaan miehistä joka neljäs ja naisista 10% sairastaa uniapneaa. Kaikkia sairaudesta kärsiviä ei edes tavoiteta, sillä se piilee usein lääkärille valitetun väsymyksen, masennuksen ja kehokipujen takana, jolloin niitä lääkitessä ensisijaisesti hoidetaan oiretta eikä syytä.

”Uniapnea on unihäiriö, jossa esiintyy unenaikaisia hengityskatkoksia. Hengityskatkosten eli apneoiden pituus vaihtelee kymmenestä sekunnista aina yli minuuttiin. Katkoksessa veren happipitoisuus laskee. Kun happipitoisuus on laskenut riittävän alas, aivot reagoivat, ihminen havahtuu ja vetäisee ilmaa sisään. Hengityskatkoksen aiheuttaa nielun ahtautuminen, kun lihakset nukahtamisvaiheessa rentoutuvat.”(Uniapnea.fi)

Selvin oire uniapneasta on voimakas kuorsaus, johon uniapneaa sairastava voi itsekin havahtua. Kaikki uniapneasta kärsivät eivät kuitenkaan kuorsaa, mikä tekee sairaudesta entistä kavalamman, sillä öisiä hengityskatkoksia ei välttämättä vierustoveri huomaa. Muita oireita ovat voimakas päiväväsymys, keskittymiskyvyn puute, masennus ja ärtyneisyys. Näitä oireita saatetaan sotkea naisilla vaihdevuosien ongelmiin varsinkin, kun oireisiin kuuluvat myös unettomuus, yölliset vessa-asioinnit, hikoilu ja unettomuus. Kaikki uniapneaa sairastavat eivät ole ylipainoisia, mutta ylipainoisista useimmat sairastavat sitä.

Uniapneaan sairastuminen todennetaan useimmiten Unirekisteröintilaitteen avulla. Nykyään laitteen saa kotiin yöksi ja laite tallettaa yönaikaiset heräämiset ja hengityskatkokset tietokoneelle. Nukkujaan asetetaan yöpolygrafiassa muutama anturi ohimolle, rintaan ja käteen. Aiemmin tutkimukset tehtiin yleensä sairaalan unilaboratoriossa, jossa anturoihin kytkettynä nukuttiin vähintään kuusi tuntia, millä ajalla apneat saatiin rekisteröityä.

Uniapnea todetaan, kun rekisteröinnissä ilmenee yli viisi hengityskatkosta tunnissa. Yli 30 katkosta eli apneaa ilmentää vaikeaa uniapneaa. Tällöin puhutaan obstruktiivisesta uniapnesta. Katkokset saattavat kestää kymmenestä sekunnista jopa 80 sekuntiin, mikä tekee sairaudesta vakavan. Koska katkosten aikana veren happikylläisyys laskee huomattavasti, yrittää sydän pumpata voimakkaammin happea kiertoon ja tämä toistuva ponnistus vaurioittaa sydäntä ja verisuonielimistöä. Mitä enemmän katkoksia unen aikana ilmenee sitä suurempi yhteys on sydäntauteihin, kuten infarktiin ja sepelvaltimotautiin. Muita ilmeneviä liitännäissairauksia ovat 2-tyypin diabetes, depressio, verenpaine- ja refluksitauti.

Uniapneaa hoidetaan CPAPin (Continous Positive Airway Pressure eli Jatkuva ylipainehoito) -laitteen avulla. Laite johdattaa huoneilmaa ylipaineella kasvoille asetettavan maskin kautta nenänieluun pitäen ylähengitystiet avoimena unen aikana. CPAP vaikuttaa positiivisesti aina uniapnean terveyttä uhkaaviin tekijöihin, mutta vaikka elämänlaatu paranee, se ei kuitenkaan ole parantava hoito.

Laitehoitoa tukee konstruktiivinen hoito, mikä tarkoittaa elämäntaparemonttia ruokavalion, liikunnan ja päihteettömyyden avulla. Samoin myös asentohoito, johon liittyy tarvittaessa hengitys- ja rentoutumisharjoitukset, käytetään hoidossa fysioterapian tukemana.

Joillekin uniapneapotilaille saatetaan suositella leuan ja nielun rakenteista riippuen vaihtoehtoisena hoitona suukiskoja, joilla estetään leuan väärä liike tai leikkaushoitoa nielurisoihin. Uniapneakiskot toimivat hyvin niillä, joita saattaa kasvoilla oleva maski ahdistaa tai herkkäunisia, joilla on vaikeuksia nukahtaa CPAPin hyvin hiljaisienkin käyttöäänien takia. Myös hyvin hajuherkkä saattaa kärsiä maskin ominaishajusta.

Painonhallinnassa on todettu olevan merkittäviä vaikutuksia uniapnean hoidossa, sillä jo viiden prosentin painonpudotuksesta on hyötyä. Pudotus kannattaa aloittaa hitaasti muuttamalla vain yksi elämän tapa kerrallaan itsestä hyvältä tuntuvalla vauhdilla. Opettele, vaikkapa vaihtamaan vain yksi epäterveelliseksi mieltämäsi ruoka-aine terveellisempään vaihtoehtoon tai lisää liikuntaa vain puoli tuntia viikossa kuukauden aikana. Muutos tapahtuu hitaasti kuin huomaamatta.

Vertaistukea uniapneetikko saa mm. Hengitysliiton vertaisryhmästä tai osallistumalla Verven uniapneaa sairastavien kuntoutuskursseille.

Jos olet selittämättömän väsynyt päivisin tai jatkuvasti kärsit aamupäänsärystä, pyydä lääkäriltäsi lähete Unipoliklinikalle, koska oireiden takana saattaa olla uniapnea, jota ei aina itse tunnista.

Lähteet: Uniapnea.fi; Hengitysliitto.fi; Tays Unipoliklinikka; Verve.fi

Mgrany

Julkaistu alunperin 16.12.2015

Ei kommentteja, oletko sinä ensimmäinen?

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.