Luonnonvaraiset eläimet eivät ole esittelykappaleita. Toimituksessamme on kuitenkin mukana vapaaehtoistyötä eläinten hyväksi tekevä henkilö ja eräänä päivänä hänellä oli matkassaan kaksi eläinlääkärille menossa olevaa tervapääskyä. Aika eläinlääkäriin oli varattuna heti työpäivän jälkeen ja niinpä hoitoa tarvitsevat linnut vierailivat Nauhalaisen tiloissa.
Tervapääsky on erikoinen lintu, joka syö ja nukkuu lentäessään ja laskeutuu ainoastaan pesimään. Nimestään huolimatta lintu ei kuulu pääskyihin vaan kiitäjiiin ja on siten etäistä sukua kolibrille. Kiitäjien jalat ovat niin lyhyet, että ne eivät pysty ponnistamaan maasta lentoon. Siksi jokainen maasta löytyvä tervapääsky tarvitsee ihmisen apua päästäkseen takaisin taivaalle. Ennen vapautusta tervapääskyn vointi on tarkistettava, sillä ne eivät välttämättä ole lentokykyisiä, vaikka vaikuttaisivatkin päällepäin reippailta ja vahingoittumattomilta.
Pirkanmaan eläinsuojeluyhdistys PESU ry:n luonnonvaraisten hoitajat ovat kaikki vapaaehtoisia ja hoitavat eläimiä oman työnsä ohella. Pikkulintujen hoitaminen on aikaa vievää, sillä pienimpiä pitää ruokkia jopa useita kertoja tunnissa ympäri vuorokauden. Nyt syksyllä muuttolinnut tekevät jo lähtöä ja niiden hoitajat saavat hengähtää. Samaan aikaan siilihoitajat alkavat olla pulassa apua tarvitsevien eläinten kanssa.
Syksyllä tarvitaan siileille hoitopaikkoja
Monet siilit ovat joko liian pieniä tai muuten heikkokuntoisia, voidakseen horrostaa turvallisesti. Pesun hoitajat tekevät kaikkensa turvallisen horrostamisen varmistamiseksi. Tällä hetkellä on kuitenkin huutava pula siilien hoitoon soveltuvista asumuksista. Hyvin reviiritietoisena eläimenä kukin siili tarvitsee oman hoitoalueensa. Siilipotilas tarvitsee pihalle lavakauluksen, eli kasvien istutuslaatikon reunnuksen, aitaukseksi ja pienen mökin asumukseksi.
Siilin hoitaminen ei vaadi yhtäpaljon aikaa, kuin pikkulintujen jatkuva ruokinta. Aikuinen siilitoipilas ruokitaan kaksi kertaa päivässä – pienemmät useammin – samalla siivotaan pesä- ja ulkoilualue sekä tarkistetaan siilin jalat. Siiliä voi hoitaa pienessäkin pihassa, kunha siellä on tilaa 80x120cm lavakaulukselle.
Luonnonvaraaiseen eläimeen ei pidä kajota ominpäin
Eläimillä on luonnostaan erilaisia käyttäymismalleja, ja ne on syytä jättää rauhaa, ellei niissä ole selkeästi päällepäin näkyvää vikaa. Esimerkiksi rusakkoemo synnyttää poikasensa erilleen toisistaan ja jättää ne yksin. Poikasilla ei ole petoja houkuttelevaa ominasistuoksua ja siksi ne ovat paremmassa turvassa yksinään. Emo toki huolehtii poikasistaan ja imettää niitä säännöllisesti, mutta pysyttelee muuten sivussa. Samanlaista suojelukäyttäytymistä löytyy muiltakin eläimiltä, esimekiksi kauriilta.
Myös monella lintulajilla on pesästä jo lähteneitä maastopoikasia. Vaikka poikaset näyttävä hauskoilta, kuulostavat surkeilta ja hakeutuvat pelotta ihmistä kohden, ei niillä yleensä ole mitään hätää. Maastopoikasten käyttäymistä voisi osittain verrata ihmislapsiin – ne kinuavat makupaloja, vaikka ruoka-aika on ihan just eikä itkupotkuraivari karkkihyllyllä tuotakaan tulosta. Olipa tilanne mikä tahansa, asia kannattaa tarkastuttaa eläinlääkärillä tai kysyä apua eläinsuojeluneuvojalta.
Auttajan on muistettava, että laki kieltää luonnonvaraisen eläimen ottamisen lemmikiksi. Loukkaantuneen eläimen saa ottaa hoitoon vain, jos se vapautetaan luontoon toipumisen jälkeen. Hoidon on oltava suunnitelmallista, asiantuntevaa, lajiin perehtynyttä ja sitoutuvaa. Pirkanmaan eläinsuojeluyhdistys PESU ry:n hoitajien on sitouduttava yhdistyksen määrittämiin hoitosääntöihin, sillä PESU myös kantaa vastuun hoitajista. Siten varmistetaan, että hoitajina toimivat henkilöt ovat asiaan perehtyneitä ja heillä on yhteisön tuki käytössä.
Tekstit ja kuvat: Karo Hult
Ei kommentteja, oletko sinä ensimmäinen?