Selkovisa #3

Voikukka on usein rikkaruohona pidetty monivuotinen kasvi, joka leviää tehokkaasti siementensä avulla. Voikukka on arvokas luonnonkasvi, joka sisältää paljon erilaisia vitamiineja ja kivennäisiä. Siinä on runsaasti mm. karoteenia, B- ja C-vitamiineja sekä kaliumia. Voikukkaa pidetään ruoansulatusta edistävänä yrttinä.

Mänty eli metsämänty on mäntyjen sukuun kuuluva havupuu, joka kasvaa luonnonvaraisena. Männystä käytettyjä nimityksiä suomen kielessä ovat myös länsimurteissa käytetty honka ja itämurteissa käytetty petäjä. Maapallolla kasvaa noin 100 mäntylajia, joista vain yksi kasvaa Suomessa luonnonvaraisena. Suomen metsät ovat mäntyvaltaisia, puustosta 44 prosenttia on mäntyjä. Mänty on levinnyt lähes koko Eurooppaan ja laajalle Siperiaan. Se ei kuitenkaan kasva merellisillä eikä aivan pohjoisilla alueilla Euroopassa. Mänty on vallannut lähes koko Suomen kasvualueekseen.

Maitohorsma eli palomaitohorsma on yleensä noin 50–150 senttimetriä korkea kasvi. Suomessa se kasvaa kaikenlaisilla kasvupaikoilla koko maassa. Toisaalta nimen on sanottu johtuvan siitä uskomuksesta, että kasvi lisää lehmien maidontuotantoa. Iskelmänikkareiden nimi kukalle on rentun ruusu!

Kurtturuusu, joka tunnetaan myös nimellä kurttulehtiruusu, on alun perin Japanista kotoisin oleva ruusukasveihin kuuluva ruusulaji. Kurtturuusu ei kuulu Suomen alkuperäiseen kasvilajistoon, vaan laji on tuotu maahan koristekasviksi. Haitallinen vieraslaji kasvaa merenrantahietikoilla, -kivikoilla tai -niityillä, joutomailla ja tienvarsilla.

Valkoapila kukkii valkoisin kukin ja kasvaa matalana nurmikolla. Kestää normaalia kulutusta ja leikkausta. Valkoapila on valkokukkainen apila. Se kasvaa luonnonvaraisena Euroopassa, Pohjois-Afrikassa ja Aasian länsiosissa, mutta sitä viljellään muuallakin rehuksi suuren valkuaisainepitoisuutensa takia. Sitä käytetään myös nurmikkosekoituksissa, koska se kestää varsin hyvin tallaamista.

Koivut on kasvisuku, johon kuuluu noin 120 lajia pohjoisen pallonpuoliskon lauhkean vyöhykkeen puita ja pensaita. Koivu on männyn ja kuusen jälkeen yleisin yleisin puumme. Suomessa kasvaa kolme koivulajia: rauduskoivu, hieskoivu ja vaivaiskoivu.

Pujo on marunoiden sukuun ja asterikasvien heimoon kuuluva monivuotinen, jopa kahden metrin korkuiseksi kasvava ruohovartinen kasvi. Pujo aiheuttaa tyypillisesti voimakasta siitepölyallergiaa. Pujoa on kasvatettu myös koristekasvina ja karjan lääkintää varten.

Nokkonen eli isonokkonen on polttavalehtinen monivuotinen ruohokasvi. Sen lehtiä voidaan käyttää ruokana pinaatin tapaan. Suomessa esiintyvät nokkosen alalajit etelännokkonen ja pohjannokkonen.  Nokkonen on todellinen luonnon superyrtti, jota voi hyödyntää muun muassa puutarhan- ja kauneudenhoidossa sekä ruoanlaitossa.

Piharatamo on ratamokasveihin kuuluva monivuotinen ruoho. Haavojen hoidossa piharatamo toimii hyvin sen sisältämien monien bakteereja tuhoavien ja tulehdusta hillitsevien aineiden ansiosta. Soikeat lehdet kasvavat ruusukkeena maata vasten, ja jäykkä kukka- ja siemenvarsi nousee pystynä noin 20 sentin korkeuteen. Tahmeat siemenet kulkevat eläinten tai ihmisten jaloissa uusille kasvupaikoille.

Lupiini eli komealupiini on hernekasveihin kuuluva monivuotinen kasvi. Monet ihastelevat lupiinin kukintaa tienvarsilla, vaikka se on erittäin haitallinen vieraskasvi. Lupiini leviää tehokkaasti siemenistä. Lupiini on villi vieraslaji. Kukan väri vaihtelee valkoisesta vaaleanpunaiseen, sinipunaiseen ja siniseen. Kukinnon väri vaihtelee myös samassa yksilössä riippuen iästä.