
Isät: elämämme kannalta niin merkittäviä henkilöitä, joita ilman emme edes olisi olemassa. Isänpäivä koskettaa jokaista meistä, vaikkei kaikilla ole ollut läsnäolevaa isää koskaan elämässään, syystä tai toisesta. Siitä huolimatta meillä kaikilla on jonkinlainen isä.
Isyys ei kuitenkaan ole vain perimän sanelemaa dna-rihmastoa. Vaikka virallisesti lakipykälät määrittelevät adoptiota lukuunottamatta isäksi vain verisiteen omaavan, on tuossa tittelissä kyse paljosta muustakin. Usein isäksi mielletään mieshenkilö, joka edustaa omassa elämässään luotettevaa aikuista ja miesroolin mallia. Siinä mielessä isyys ei ole pelkkiä geenejä.
Kun ihmisiä pyydetään kuvailemaan omaa isäänsä, jonka kanssa jakaa läheisen suhteen, saa vastaukseksi yleisimmin seuraavanlaisia adjektiiveja: paras, välittävä, jääräpää, ahkera, hyvä sydäminen tai sankari – vain joitakin nostaakseni esille.
Monet varmasti juuri tämän listauksen luettuaan nyökkäilevät tyytyväisinä tuumaillen jotakin seuraavanlaista: ”Kyllä minun isäni on sitten maailman kiltein mies!” Eikä se yllätä. Voin itsekin samastua edellä mainittuun ajattelumalliin ja todeta, että minun isäni totta tosiaan on koko maailman ahkerin mies.
Saamme kiittää isiä muustakin, kuin kasvatustyöstä ja roolimallina toimimisesta. Saamme heiltä itsellemme arvokkaita ominaisuuksia ja piirteitä. Omasta lujatahtoisuudestani ja sisukkuudestani käy kiittäminen isääni – lukuisia muita perittyjä juttuja unohtamatta.
Yksi sanonta pätee hyvin myös isien kohdalla: ”Kaikki sankarit eivät käytä viittaa”.
Isänpäivän vietto alkoi Yhdysvalloissa 1900-luvun alussa. Suomessa juhlapäivän vietto yleistyi vuosisadan jälkipuoliskolla. Vuonna 1987 isänpäivä merkittiin Helsingin yliopiston almanakkaan vakiintuneena liputuspäivänä. Suomessa isänpäivää juhlitaan vuosittain marraskuun toisena sunnuntaina. 14. maaliskuuta 2019 isänpäivä sai saman valtiollisen statuksen äitienpäivän kanssa, kun siitä tehtiin valtioneuvoston asetuksella virallinen liputuspäivä.
Nauhalaisen toimitus toivottaa kaunista isänpäivää kaikille isille!
Teksti: Jenni Salonen (ja Jesse Laitinen)
Artikkelikuva: Canva.com-sivustoa käyttäen Jenni Salonen
Ei kommentteja, oletko sinä ensimmäinen?