Herään aamulla tuttuun kolahdukseen ulko-ovellani. Siellä samat koirat lähtevät aamulenkille omistajansa johdolla häntien osuessa postiluukkuuni. *kling* Tömähdyksiä ja askeleita, muutkin ovat hereillä.
Ikkunalaudalta kuuluu melkein jopa säännöllinen ropina. Ulkona sataa vettä tai räntää tuulen ujeltaessa omaa lauluaan.
Elämä on jokseenkin erilaista. Koronavirus on saaneet meidät paitsi pysähtymään, mutta myös havainnoimaan ympäristöämme enemmän. Tuntuu, kuin kaikki omat aistinikin olisivat terävöityneet. Aivan, kuin kuulisin paremmin kuin aiemmin.
Vai johtuisiko havaintoni sittenkin vain siitä, että nyt vallitsevassa asiantilassa on enemmän aikaa kuunnella?
Huomaammeko me tavallisesti kaikkia pieniä asioita, joita ympärillämme tapahtuu? Vai saako tavallinen kiireinen arki meidät ummistamaan silmämme ja korvamme kaikelta siltä.
On lohduttavaa ajatella, että koronasta voisi seurata jotain hyvääkin. Tapaan ajatella, että kolikolla on aina kaksi puolta, niin mielestäni koronallakin. Se saa aikaan pelkoa, jopa kauhua, menetyksiä ja surua. Mutta voisiko se tosissaan tuoda tullessaan myös jotain positiivista?
Ehkä koronavirus on asia, joka saa ihmiset pohtimaan omaa arvomaailmaansa uudelleen ja antamaan arvoa asioille, joita ennen piti itsestäänselvyytenä tai ei minkään arvoisena. Kuten terveyttä.
On tavallista, että ihminen alkaa arvostamaan asioita vasta sitten, kun on sen vaarassa menettää. Pelko voi myös toimia liikkeelle laittavana voimana, joka ajaa ihmisen toimimaan toisin.
Vielä on turhan aikaista lukita mitään vastausta lukkoon. Uskallan silti arvata, että jotain positiivisia muutoksia on luvassa, ainakin ihmisten ajatusmalleissa. Ja useinhan ajatus on se, josta isommat muutoksen tuulet saavat alkunsa.
Isot laivat eivät käänny hetkessä, eikä samaa voi odottaa muutoksiltakaan. Tärkeintä on muistaa, että prosessi on jo käynnissä.
Odotuksen lomassa voi antaa tilaa pienemmille asioille, jotka ovat aiemmin jäänet huomiotta. Ehkä kotisi lähistöllä onkin kiva metsäpolku, jonka olemassaolosta et ollut edes tietoinen.
Huomaa, näe ja koe.
Pienet sanat, isot merkitykset.
Teksti: Jenni
Ei kommentteja, oletko sinä ensimmäinen?