Kirjeillä on pitkä historia. Ne ovat toimittaneet virkaa niin tiedonvälittäjinä kuin yhteydenpitovälineinä. Myös monien rakkaustarinoiden alkutekijöinä voidaan pitää kirjeitä; pitkät riipustukset saattoivat olla todisteita aidosta rakkaudesta, sillä niiden kirjoittamiseen nähtiin jo hieman vaivaa.
Kirjeeksi määritellään yleisesti ottaen viesti, jonka toinen henkilö, olipa hän juridinen tai luonnollinen, lähettää toiselle. Termeillä viitataan oikeussubjekteihin joista ensimmäinen tarkoittaa esimerkiksi yritystä tai yhteisöä ja viimeksi mainittu ihmistä.
Kirjeisiin liittyy tunnettu määräys, jonka mukaan kirjesalaisuutena tunnettu käytäntö antaa oikeuden vain kirjeen vastaanottajalle avata itse kirje. Kenelläkään muulla ei siis ole oikeutta availla muille osoitettuja kirjeitä. Tästä huolimatta kirjesalaisuutta on aina rikottu monenmoisten motiivien ohjailemana.
Sen enempää määrittelemättä aikakautta, ihmiset kirjoittivat käsin ennen paljon enemmän. Oli hyvin tavallista kirjoitella pitkiä selostuksia elämänkulusta esimerkiksi sukulaisten kesken. Joskus ne saattoivat olla ainoakin yhteydenpitoväline ja silloin kirjeen saapuminen vasta juhlanpaikka olikin, varsinainen elonmerkki siitä kaukosukulaisesta, joka asusteli yksinään siellä korvessa keskellä ei mitään.
Kirjeet ovat matkanneet niin merten kuin mantereidenkin yli esimerkiksi laivojen ja lentokoneiden kyydittäminä. Joskus kirjeen perilletuojana on voinut toimia kirjekyyhky. Miksei kirjeitä sitten rustailla enää yhtä kiivaaseen tahtiin kuin ennen? Ainakin jos pohtii kirjeiden perimmäistä syytä, lienee selvää, että niitä yhdistää ainakin tarve kertoa jollekin jotakin. Ja tämän tarpeen luulisi olevan olemassa yhä tänäkin päivänä.
Vaan kuinka ollakaan, voimme kertoa asiamme nykyään paljon näppärämmin ja ennen kaikkea nopeammin. Sähköinen viestintä – tuo maailmaa aikanaan mullistanut asia. Teknologian kehittyessä faxit saapuivat helpottamaan arkea ja siihen liittyvää informaation välitystä. Ajan saatossa matkapuhelimien keksiminen toi mukanaan teksti- ja multimediaviestit, joilla voitiinkin jo ilmaista itseään hyvin monipuolisesti ja vaivattomasti.
Nykypäivänä meillä on laajalti vaihtoehtoja ottaa yhteyttä toisiimme; olemme vain parin klikkauksen päässä. Facebook, Instagram ja Snapchat ovat tämän ajan lapsille ihan tuttua kauraa. Tieto liikkuu nopeammin kuin ehtii ottaa esille kynää ja paperia.
En ole varma siitä, kuinka paljon nykyaikana peruskoulussa panostetaan käsinkirjoittamiseen kouluaineiden parissa. Olen silti kuullut huolestuttavan paljon puhetta siitä, että monet koulutehtävät saa ja ehkä jopa pitää toteuttaa tietokoneella kirjoittaen. Vaikka koulutehtävien teko ei vastaakaan kirjeiden kirjoittamista, on siinäkin kyse ymmärrettävän tekstin tuottamisesta. Ja juuri sitä taitoa kirjeetkin kehittävät. Kirjoitustaito opitaan nuorena, mutta kuten mikään muukaan taito, ei sekään säily ennallaan ilman säännöllistä harjoitusta. Nykyään lauseet korvataan emojeilla, jotka ovat pieniä tunnetiloja ja asioita esittäviä kuvia.
Väistämättä mieleen hiipii synkkä näkymä kirjeiden puolesta. Onko meillä jäljellä enää vain murto-osa katoavaa luonnonvaraa, josta tulevilla sukupolvilla ei ole pienintäkään hajua?
Käsinkirjoitetut kirjeet toimivat historiantutkijoille lähdeaineistona, joten niiden kirjoittamisen soisi jatkuvan yhä. Ne kertovat tärkeitä tietoja kirjoitusaikansa ihmisistä, kokemuksista ja tapahtumista. Kirjeiden kautta kuka tahansa voi jättää oman jälkensä historiaan, ja se onkin ajatuksena varsin kiehtova.
Uskallan väittää, että moni meistä on syyllistynyt näpyttelemään puhelimellaan liian äkkipikaisesti viestin, jonka sanavalintoja olisi jälkeenpäin tarkasteltuna toivonut miettivänsä hieman tarkemmin. Mielestäni nykyajan viestintä on tehty meille jopa liian helpoksi, jolloin emme ole täysin läsnä viestejä kirjoittaessamme. Emme pohdi niin tarkasti mitä sanomme ja miten itseämme ilmaisemme. Ja se on sääli. Paperille rustaillessa kirjoitusprosessi on paljon hitaampi ja luulen, että sitä kautta moni myös miettii ulosantiaan paljon enemmän.
Vaikka muutokset kuuluvatkin maailmanmenoon ja jatkuvaan kehitykseen, on silti asioita joista kannattaisi pitää kiinni. Kirjeet ovat yksi niistä. Niillä voi kokoonsa nähden olla paljon voimaa – niiden myötä voi nimittäin aueta täysin uusi maailma.
Teksti: Jenni Salonen
Artikkelikuva: Pixabay
Ei kommentteja, oletko sinä ensimmäinen?