Tampereella asuva Lassi Valtonen oli vuonna 2011 Idols-laulukilpailun 5. kauden ennakkosuosikki, josta media lähti jopa leipomaan uutta Rauli Badding Somerjokea. Varsinkin Valtosen tulkinta Petri Laaksosen säveltämästä Täällä Pohjantähden alla-kappaleesta voitti suomalaisen televisioyleisön varauksetta puolelleen.
Nuori lupaus raivasi tiensä Idols-kisan semifinaaliin asti, mutta sitten tapahtui jotain odottamatonta. Pohjantähden viitoittama tie tähteyteen oli pedattu ja yleisö odotti miehen tulevaa tulkintaa suorassa televisiolähetyksessä, mutta tuota kilpailusuoritusta ei koskaan tullut. Valtonen oli jättänyt kisan kesken ja kadonnut henkeään pidättelevän televisioyleisön silmistä. Myös suomalainen valtamedia tuntui ihmettelevän laulajan tempausta enemmän kuin mitään muita edesottamuksia kyseiseltä kaudelta.
Nuoren tähden katoamistempusta onkin tullut varsin omintakeinen luku Idols-laulukilpailun historiassa. MITÄ OIKEIN TAPAHTUI?
– Keskeyttämiseeni oli monta syytä. Epäsosiaalisuuteni oli yksi. Toinen oli se, ettei kilpailukappaletta saanut valita, eikä mikään listan vaihtoehdoista tuntunut omalta. Kolmas syy olivat kaikki ulkomusiikilliset tekijät, kuten stailaus, Valtonen kertoo.
Valtonen osallistui alun perin Idolsiin hetken mielijohteesta. Näyttämisenhalu ja haaveet menestyksestä rohkaisivat luonnostaan ujoa nuorta miestä tarttumaan tilaisuuteen. Julkisuus alkoi kuitenkin nopeasti ahdistamaan erakoitumiseen taipuvaista miestä. Valtonen sai kokea tuntemattomien huutelut kadulla ja valtakunnallisen median virheelliset siteeraukset. Ympärivuorokautinen valtakunnallinen julkisuus ei Valtosta miellyttänyt. Muusikko kuitenkin myöntää, että median hänelle sovittama Badding-kruunu jätti jälkensä, joka näkyi kilpailun jälkeenkin.
– Ajattelin, että jos kansa mua pitää uutena Baddinginä, niin kai mä vähän sitten oonkin. Siinä jäi vuosiksi vähän rooli päälle.
Vaikka Valtonen keskeyttikin Idols-kisan lähellä loppusuoraa, tarjosivat isot levy-yhtiöt laulajasuosikille sopimusta. Nuori ja omaleimainen Idols-kisan ennakkosuosikki ja erikoisella tempauksellaan huomiota osakseen imenyt tähti oli kuumaa tavaraa musiikkimarkkinoilla. Valtonen neuvotteli levytyssopimuksesta muun muassa tunnetun musiikkivaikuttaja Asko Kallosen kanssa. Lassi päätyi kuitenkin lopulta kirjoittamaan sopimuksen Sonyn tallille.
LASSIN ENSIMMÄISEN LEVY koostui Suomen kärkikastiin kuuluvien artistien säveltämistä ja sanoittamista kappaleista, joista tunnetuimmaksi nousi Asan eli Matti Salon sanoittama Pispala. Albumi myi kultaa ja oli ehdolla parhaan popalbumin Emma-palkinnon saajaksi. Valtosen toinen levy tuli ulos samalta levy-yhtiöltä, mutta koostui tällä kertaa täysin Lassin säveltämistä ja sanoittamista kappaleista. Ensimmäisen ja toisen levyn julkaisuväli venähti viiteen vuoteen. Tuona aikana taiteilija Valtonen oli opetellut soittamaan akustista kitaraa jo aiemmin taitamansa rumpujensoiton lisäksi ja kirjoittanut nipun kappaleita.
LASSI VALTOSEN UUSI KOLMAS LEVY koostuu myöskin täysin muusikon omista kappaleista ja albumin on tuottanut Valtosen lapsuudenystävä Otto Venäläinen. Venäläinen on Valtosen tavoin kotoisin pieneltä Joutsenon paikkakunnalta, jonka torilla Venäläinen muistelee Lassin viettäneen aikaa jo hyvin nuorena. Venäläinen oli soittanut samassa yhtyeessä Valtosen isän kanssa ja muutenkin pienen paikkakunnan ympyrät johdattelivat nuorien muusikoiden polkuja risteämään. Venäläinen mainitsee hänen ja Valtosen alkujaan yhdistäneeksi musiikilliseksi vaikuttajaksi Nirvanan, mutta Valtonen nimeää suurimmiksi idoleikseen Kurt Cobainin sijaan omat vanhempansa.
– Olkoonkin klisee, mutta suurimmat musiikilliset vaikuttajani olivat isäni ja äitini.
Valtosen lapsuudenkaverilla Venäläisellä on pitkä historia musiikin parissa. Hän on soittanut lukuisissa kokoonpanoissa ja kirjoittanut musiikkia laajalla skaalalla. Venäläinen tekee päivätöitä Nauhan apulaisohjaajana ja opiskelee samalla nuoriso-ohjaajaksi. Nykyisin tamperelaistuneen muusikon isä oli myös perustamassa Joutsenoon studiota muun muassa HIMiä, Fintelligenssiä ja Sielun veljiä tuottaneen Timo Oksalan kera. Venäläisen isä on myös soittanut edesmenneen mestarin Pave Maijasen kanssa.
Ystävysten musiikillinen yhteistyö Valtosen uuden levyn suhteen käynnistyi varsin orgaanisesti. Valtonen oli laulanut stemmoja Venäläisen kirjoittamiin melodioihin ja innostui pian kysymään, voisiko tämä säestää Valtosen kirjoittamia lauluja. Varsin pian syntyi ajatus kokonaisen uuden levyn tekemisestä yhdessä. Poptähteyden tähtipölyt jaloistaan karistaneen Lassi Valtosen kolmas levy, nimeltään Sosiaalinen panttivanki, äänitettiin Otto Venäläisen kotistudiossa. Venäläinen tuotti levyn Lassin aiempia albumeja minimalistisemmin ja enemmänkin kappaleiden ehdoilla.
– Annoin Lassin laululle tilaa ja muutenkin biiseille varaa hengittää. En halunnut, että biisit kuulostaisivat liian täysiltä ja tukkoisilta, Venäläinen taustoittaa.
Parivaljakolla oli täysin vapaat kädet albumia työstäessä, sillä levy-yhtiö tuli mukaan vasta masterointivaiheessa. Käytännössä vasta loppusilausta vaille valmis levy toimitettiin Eclipse Music-yhtiön Tapio Yliselle. Levyn tekoprosessi oli varsin paineeton ja ilmapiiri luovan kokeellinen. Ystävysten synergia jatkui läpi koko prosessin, eikä taiteellisia erimielisyyksiä ollut nimeksikään.
Koska kaikki ylimääräinen albumin äänitykseen useimmiten kuuluva hektisyys ja säätäminen oli poissa, lopputulos on mahdollisimman lähellä Valtosen juurevaa ja konstailemattoman rosoista musiikillista mielenmaisemaa. Levyn äänityksissä oltiin niin perusasioiden äärellä, että jopa Tehosekoittimen säveltäjänä ja perustajajäsenenä tunnettu ja Saimaa-yhtyeensä kanssa muun muassa Pyhimyksen ja Pepe Willbergin kanssa levyttänyt Matti Mikkola oli kummastellut Venäläisen kotikutoista tuotantomallia. Mikkola on säveltänyt musiikkia muun muassa Kaija Koon, Vesa-Matti Loirin, Jari Sillanpään, Paula Vesalan ja Lauri Tähkän lisäksi myös Valtoselle, jonka ensimmäisen levyn Mikkola myös tuotti. Voisi siis ajatella että Venäläisellä oli albumituottajana varsin suuret saappaat täytettävinään. Maanläheinen tuotantoprosessi tarjosi Venäläiselle myös uusia haasteita.
– Levyä tehdessä oli sitten pakko myös opetella soittamaan pianoa, multi- instrumentalisti virnistää.
Albumi on myös äänitetty luurankomiehistöllä, sillä parivaljakko Valtosen ja Venäläisen lisäksi vain kahdella raidalla musiikillisia palveluksiaan tarjoilevat Jukka Nousiainen ja Onni Hamard kitaroinnin ja bassokuvioiden muodossa.
Lassi Valtosen kolmas albumi on katkerankaunis ja melankolinen sukellus psyykeen avaruuteen. Tuottaja Otto Venäläisen luoma äänimaailma komppaa hienosti Valtosen herkkää tulkintaa ja introspektiivistä lyriikkaa. Riipaisevat koskettimet ja kaiut säestävät Valtosen verbaalista kimpoilua omassa pääkopassaan. Silti kaiken haikeana soljuvan apaattisuuden seassa on välillä kuultavissa myös katu-uskottavaa särmää. Albumia kuunnellessa välittyy tunne, että musiikki antaa Valtoselle voimaa leijailla euforiassa arjen ja ahdistuksen yläpuolella, mutta jokaisen kappaleen viimeisten sointujen kajahtaessa on aika koskettaa karua kamaraa.
TAITELIJA VALTONEN SANOOKIN TAISTELEVANSA SYRJÄYTIMISTÄ VASTAAN MUSIIKKI ASEENAAN. Uusi albumi on merkittävä virstanpylväs miehen uralla, mutta selkeästi myös omakohtainen terapialevy.
– Musiikki on lähestulkoon ainoa asia joka pitää mut jotenkin järjissäni. Ilman musiikkiani olisin vain täysin syrjäytynyt yksilö, Valtonen kuittaa.
Valtonen on selkeästi heittänyt Idols-Lassin viitan harteiltaan jo aikoja sitten. Artistin menestys kisassa vuosikymmen sitten tulee kuitenkin olemaan osa miehen tarinaa nyt ja aina. Valtosen kulkema polku on ollut varsin arvaamaton ja yllätysrikas ja siksi onkin äärimmäisen mielenkiintoista seurata mihin omintakeisen ja tinkimättömän taiteilijan tie johtaa ja kuinka irti Idols-leimasta voikaan kasvaa.
Teksti: Vesa-Heikki Hietanen
Valokuvat: Sallamaari Härkönen
Ei kommentteja, oletko sinä ensimmäinen?