
Hämeenkatu on remontissa – edelleen. Ihanaa joulun aikaa kaikille!
Onko kukaan ihmetellyt Hämeenkadun tilaa? Siis puhettahan on ollut paljonkin kivijalkaliikkeiden asiakaspulan seurauksista. Entäs niiden syyt? Suuri osa valmiista osasta on autiota ja ruuhkaisimmat osat ovat edelleen selällään.
Insinöörin ja visionäärin eroa voi vertailla kuka tahansa, vaikkapa Tuulesuun ja Sokoksen edustan käytettävyydessä.
Voin vain kuvitella pysyväni poissa tältä ruuhkaosuudelta joulukiireiden aikaan ja menettäväni mielenrauhani mielelläni lievemmin esimerkiksi Lielahdessa, kunhan kaikki alkuasukkaat pääsevät ulos luolistaan. Tai ehkä vaihtoehtoisesti alennusmyynneissä Idioottiparkissa – ai että kuinka ihanaa, mieli oikein halajaa ja himoitsee kyynärpäätaktiikkaan tappituntumalla muiden samanhenkisten seuraan.
Itseäni häiritsevä aprikoinnin syy on kysymys siitä, miksi tämä osuus on ollut auki raitiotien rakentamisen päätöksestä asti. Itselleni tulisi mieleen mahdollisimman jouhea toiminta työmaiden tehokkuuden, nopeuden ja haitta-asteen muodostamien yhtälöiden välillä. Jos katu on auki haitaten sekä jalankulku- että kumipyöräliikenettä, eikö kannattaisi järjestää työ mahdollisimman nopeasti valmiiksi? Siis minimoida negatiiviset vaikutukset kaikille, ja kaikkien mielille. Visionääri näkee hienon lopputuloksen Tampereen pääkadulla. Tämä tyyppi on tehnyt päätöksensä (vain) tällä perusteella, kaupungin tulevaisuuden hyväksi, vai? Entäs insinööri? Voisiko tämän toteuttaa samaan aikaan järkevästi, kustannustehokkaasti ja kaupunkilaisia vain kohtuullisesti haittaavasti.

Haittoihin väkisinkin kuuluu kivijalkaliikkeiden ahdinko, jalankulkijoiden hetkellinen ahdistus tappituntumassa parveilu, kumipyöräisten ruuhkissa tuskailu, unohtamatta melu- ja pölyhaittaa koko radan pituudella. Onko silti pakko pitkittää tätä pitämällä kadut auki vuodesta toiseen ihan kuin vaan kiusaksi? Ymmärrän tämän olevan hieman naiivi ajattelutapa, mutta kuulostaa hullulta, ettei työmaata voi järjestää muuten kuin pitämällä sitä levällään kolme vuotta.
Raitiotien tarpeellisuus ja tarpeettomuus onkin sitten eriasia. Ehkä se on hyvä asia? Toivottavasti ei kuitenkaan käy yhtä ilmeiseksi suunnittelun keskeneräisyys, kuten niin monessa muussa kaupungin investoinnissa. Usko ihmisen ympäristöystävällisyyden arvioinnissa meni ainakin pahasti pieleen Tipotien terveysaseman suunnittelussa. Voiko kukaan olla niin naiivi, että uskoisi oman auton käytön vähentyvän radikaalisti. Nooh, rakennetaan niin vähän parkkipaikkoja, ettei kaikki yksinkertaisesti voi tulla lääkäriin autolla. Ja jos tulee, parkkivalvonta pitää huolen, että toiminta on kannattavaa. Pitäkää siis hatut päässä ja housut jalassa muut huomioonottaen. Kaikille rauhallista joulunaikaa.
Teksti ja kuvat: Tero
Ei kommentteja, oletko sinä ensimmäinen?