Halloween Lapissa -93

Todentuntuinen uni Halloweenbileiden jälkeen

Jalkoja kylmettää tuulikaappiin päivän aikana kopisteltu lumi kerrostalon alaovella. Hmm, onpas todentuntuinen uni. Kylmä hytisyttää, vehkeetkin vetäytyvät ylös- ja sisäänpäin, iho on kauttaaltaan kananlihalla. Enkä vain herää nopeasti nukutun yön jälkeen herätyskelloon. Ulkona on pimeää. Ketään ihmistä ei näy pihamaalla, vain pakastearkuilta näyttäviä autoja kevyen pakkaslumen hieman vaalentaneena. Voi beba, kohta karheaan kynnysmattoon tarttunut takapää.  Tämä ei ole unta. Tämä on ihanan viileä aloitus uuteen, erilaiseen päivään, hieman liian aikaisin.

Eipä muuta kuin hetken sopeutuminen vallitsevaan tilanteeseen. Hmm, tilanne? Alasti rappukäytävässä aikaisin torstai-aamuna. No, tietysti ovi on lukossa. Tietystikään illalla en saanut mukaani daamia, joka nukkuisi ihanan lämpöisessä sängyssäni ja heräisi päästäen minutkin vielä hetkeksi untenmaille. Tietystikään kukaan ihanista naapureistani ei lämmennyt aukaisemaan oveaan kello 4 ainoastaan vihreään ruohomattoon kääriytyneelle sedälle naapurista. Olisikohan epäilyksille syynä edellisen viikonlopun bileet meillä? Vai ne toissa viikonlopulta?

Tilanteen uusi kartoitus alakerran tuulikaapissa, ullakkotilan ovella ja tilassa näiden väliltä. Ei perse. Tämä ehkä naurattaa huomenna. Nyt ei yhtään.

Jälkiselvittely

Puoli viiden aikaan, tarjoilijana työskentelevä, toisen rapun naapuri tulee kotiin ihmetellen muutaman kerran ohimennen tervehtinyttä omituista naapuria. Ilman liikoja ennakkoluuloja päästää hänet kotiinsa soittamaan puhelun. Heti lainattuaan ihanan lämpimän kylpytakin tämän omituisen naapurin Eno hakee onneksi pois. Samainen naapuri saa haltuunsa laina-avaimen heti illalla sen löydyttyä. Tätä ennen omituisuus on käynyt myös töissä selittämässä oudon tarinan tunnin myöhästymisestään ilmiselvästi lainavaatteissa.

Mielestäni on epäloogista pukeutua nukkumaanmenoa varten. Tämän jälkeen olen kuitenkin aina alushousut jalkaani pujottanut. Unissakävelyt ovat vähentyneet iän myötä. Nykyisin en enää herää keittiön nurkasta istumasta tai keinutuolista könöttämästä tietämättä sinne joutumisen syitä.

Muistelijana Tero

Ei kommentteja, oletko sinä ensimmäinen?

Vastaa