Ihanat suomalaiset sanonnat

Ihmeellinen suomenkieli

Kaikki suomalaiset lienevät kuulleet sanonnan ”sataa kuin Esterin perseestä”. Aloin kerran pohtia sanonnan alkuperää. Esterihän ei ole alunperin suomalainen nimi. Pähkäilin hetken nimen alkuperää, Esther, josta pääsin sanaan easter, ja lopulta nimeen Eostre. Näin silmissäni pakanallisen hedelmällisyydenjumalattaren, joka kasteli maan virtsallaan. Olinkin melkoisen tyrmistynyt, kun valkeni, että Esteri olikin todellisuudessa paloauto.

Suomesta löytyy valtavasti  sanontoja, joiden alkuperää voi vain arvailla. Tiedämme, että sanonta Jokisen eväistä juontaa juurensa onnettomasta työmiehestä, joka laski eväsrasiansa prässin päälle, mutta kenen eno putosi veneestä? Entä mitä ovat Ellun kanat, ja kuka oli pyhä Sylvi? Miksi käki oli kännissä? Yleensähän tilhet juopuvat käyneistä marjoista.

Joidenkin sanontojen merkitys aukeaa helposti, esim. ”parempi pyy pivossa kuin kymmenen oksalla” on sangen ymmärrettävä sanonta, mutta miksi koiraa ei ole karvoihin katsominen?

Osa sanonnoista sisältää ihan hyviä elämänohjeita. Ei kysyvä tieltä eksy, eikä kukaan ole seppä syntyessään. Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan, ja minkä taakseen jättää, sen edestään löytää, lienevät sanontoja, joiden käytännön merkitykseen kaikki ihmiset ajoittain joutuvat törmäämään. Osa kansanviisauksista on myös sangen hauskoja: ”pois alta akkavalta, ukko huusi sängyn alta”. Turvallisuussyistä en kommentoi sanontaa tämän enempää.

Joskus kuitenkin kannattaisi miettiä sanontojen sisältöä tarkemmin. ”Varhainen lintu madon nappaa” -sanonta patistaa olemaan ajoissa, ja usein tulkitaan myös aamuvirkkuuden ylistämiseksi. Harva kuitenkaan tulee ajatelleeksi, että varhainen mato joutuu linnun nappaamaksi.

Suomessa on todella rikas sanonta-  ja  sananlaskuperinne. Viljelkäämme näitä sanontoja, jotta ne säilyisivät arkipuheessamme vielä tulevaisuudessakin. Vanhassa vara parempi.

Teksti: Sari Laitinen
Kuva: Lasse I Heliävirta