Nauhan Vertais- ja vapaaehtoistoiminta

Nauhalaisen haastattelussa on Vertais- ja vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Hanni Nurmi.

Nauha ry:n Vertais- ja vapaaehtoistoiminta saa STEA:lta (Sosiaali- ja terveysjärjestön avustuskeskus eli entinen RAY) Veikkauksen rahoittamaa kohdennettua toiminta-avustusta. Toiminnassa pyritään vakiinnuttamaan vertais- ja vapaaehtoistoiminta yhdistyksen yhdeksi perustehtäväksi. Toiminta-avustusta on saatu vuodesta 2011. Koko toiminnasta vastaa Anu-Susanna Kallio.

Ketkä voivat toimia vapaaehtoistoiminnassa?

Kaikki vapaaehtoistoiminnasta kiinnostuneet. Mitään aiempaa kokemusta vapaaehtoistoiminnasta ei tarvitse olla eikä erityistä koulutusta tarvita. Riittää, että ihminen tulee ihan omana itsenään.
Nauhan asiakkaat tai asukkaat, jotka ovat toiminnassa mukana, tekevät jo omalla tavallaan vertaistoimintaa. Tämän lisäksi on olemassa järjestäytynyttä vertaisryhmätoimintaa, jota kutsutaan oma-apuryhmiksi.

Mitä vertais- ja vapaaehtoistoiminnan koordinaattorin työ sisältää?

Kun Nauhan ulkopuolinen henkilö on kiinnostunut vertais- ja vapaaehtoistoiminnasta, järjestetään tapaaminen. Tällöin toiminnasta kiinnostunut haastatellaan ja pohditaan millainen toiminta häntä kiinnostaisi ja onko Nauhalla tarjota sellaista. Tärkeintä on, että mukaan haluava vapaaehtoinen löytää mielekästä tekemistä. Mietitään paljonko hän haluaa antaa aikaansa vapaaehtoistoiminnalle, sillä toimintaa voi tehdä oman elämäntilanteen mukaan. Seuraavaksi kartoitetaan millaisia erityistaitoja hänellä on. Aluksi suomalaiset usein ilmoittavat osaavansa ei-mitään, mutta kyllä niitä kykyjä löytyy: piirtämistä, maalaamista, käsityötä. Musiikki on monen juttu ja tanssiharrastusta sekä ilmaisutaitoa löytyy.

Taidoistaan on syytä kertoa rohkeasti, koska siitä voi polveutua ihan uusi juttu, sanoo koordinaattori Nurmi ja jatkaa: Vapaaehtoisuudessa on mukavinta saada tehdä sydäntä lähellä olevaa asiaa ja samalla tuottaa iloa muille. Itseään kiinnostavaa aihetta on helpompi ohjata eikä tarvitse haparoida tuntemattomalla alueella. Sitten vielä mietitään, miten usein henkilö haluaisi toimia vapaaehtoisena. Toki vapaaehtoistoiminnassa on mahdollista haastaa itseään ja oppia jotain uutta itsekin.

Kun on sovittu, missä yksikössä vapaaehtoinen tulee toimimaan, niin sinne mennään yhdessä tutustumaan. Yksikön henkilökunnan kanssa sovitaan vapaaehtoisen vastuualueista ja toimenkuvasta tarkemmin. On tärkeää saada vapaaehtoistoimija tuntemaan itsensä tervetulleeksi.

Nurmi korostaa, että toimijoilla on matala kynnys ottaa häneen yhteyttä mieltään painavista asioista, sillä toiminnasta voi herätä monenlaisia kysymyksiä ja tunteita. Koordinaattorin työ käsittää paljon muutakin. Hän järjestää vapaaehtoisille ja asiakkaille tapaamisia, retkiä, ohjausta ja koulutusta sekä tiedottaa toiminnasta ja tapahtumista. Kerran vuodessa järjestetään Iloa vapaaehtoisuudesta -messut, jossa on esillä lukuisia vapaaehtoistoiminnan tarjoajia. Lisäksi Nauhan koordinaattori on esittelemässä toimintaa muissakin messutapahtumissa.

Millaisena näet vapaaehtoistoiminnan tulevaisuuden?

Tavallaan tulevaisuudennäkymää on siinä, että Suomi on vapaaehtoistoiminnan luvattu maa. Esimerkiksi nuoriso- ja urheilujärjestöt eivät tulisi toimeen ilman valtavaa vapaaehtoisreserviä, puhumattakaan suuremmassa kuvassa yhteiskunnallisista järjestöistä ja yhdistyksistä. Yksilötasolla voi tuntua siltä, ettei tämä yksi ihminen voi ihan hirvittävästi tehdä, mutta siitäkin huolimatta vapaaehtoistoiminta nousee juuri yhteistyöllä suurempaan arvoon.

”Onneksi kansaan juurtunut talkooajattelu, joka tässä välillä on laantunut, on taas voimistumassa. Toivottavasti tällä yhdessä tekemisellä on tulevaisuutta. Jo saisi riittää tämä ajattelu, ettei itselle kuulu edes lähipiirin asiat. ”Meni muilla sitten hyvin tai huonosti”, Nurmi tuhahtaa. Hän näkee myönteisenä kehityksenä, että ihmisille on tärkeää saada toimia osana suurempaa kokonaisuutta ja saada siitä elämäänsä lisää sisältöä.

Hanni Nurmi tiivistää vielä haastattelun lopuksi Veva:n toiminnan perusajatuksen. Vapaaehtoistoiminta on kaksipuolinen hyvä. Toimintaan voi tulla mukaan kuka tahansa omana itsenään ja hyvää tekemällä muille saa sitä myös itselleen.

Esimerkkinä Veva:n toiminnasta voi mainita haastatteluviikolle sovittu verkostotapaaminen Kaukajärvellä, johon on tulossa toistakymmentä muiden järjestöjen vapaaehtoistoiminnan koordinaattoria ja viikonloppuna päiväretki asiakkaiden kanssa Teivon raveihin.

Kiitos haastattelusta!

Anu-Susanna Kallion opinnäytetyössä (sosionomi AMK) on arvioitu Veva:n vaikutuksia asiakkaisiin.

Lainaus opinnäytetyöstä:

Tulokset vahvistavat sitä, että kehittämishankkeessa tehdään asioita oikealla tavalla. Kehittämisen kannalta on kuitenkin tärkeätä ymmärtää, mikä motivoi ihmisiä toimimaan – vapaaehtoisina tai vertaisina. Tutkimuksen tulosten ja oman kokemuksen perusteella vapaaehtoiset kokevat voimaantumista omassa toiminnassaan silloin, kun heille on pystytty osoittamaan heidän tiedoilleen ja taidoillaan sopivaa toimintaa. Kun vertais- ja vapaaehtoistoiminnassa olevan henkilön vastuut ja oikeudet ovat kaikille selkeät, tuo toiminnassa mukanaolo arkea tukevia elementtejä. Tämän asian painopiste on merkittävämpi silloin kun uusi vapaaehtoinen aloittaa yhdistyksessä. Vertaisena toimiminen (esimerkiksi päihdekuntoutujen ryhmässä) antaa arvokasta osallisuuden tunnetta ja hyväksyntää, mikä vastaavasti lujittaa yhteisöä ja motivoi päihteettömyyteen. Asumispalveluyksiköissä seurataan päihteettömiä vuorokausia sekä läsnäolovuorokausia.  Niissä sekä päivätoimintakeskuksissa tehtyjä vapaaehtoistoiminnan tunteja että oma-apuryhmien kokoontumisia kerätään ja niitä analysoidaan kuukausittain. Aktiivisten vertais- ja vapaaehtoistoimijoiden kuntoutuminen näkyy selkeästi päihteettömien päivien lisääntymisessä. Olennaista oli, että asiakkailla oli kuuntelija (vapaaehtoinen, vertainen). Toiminta toimii ikäänkuin ennaltaehkäisevänä ja avomuotoisena asiakaspalveluna ja oli lisä yhdistyksen tarjonnassa.

Asiakkaat tulevat yhdistyksen toimintaan mukaan yleensä eri palveluiden kautta (kuntouttava työtoiminta, päivätoiminta, asumispalvelut). Tai sitten he ottavat suoraan yhteyttä ja ilmoittavat halukkuutensa vapaaehtoistoimintaan. Palautteen mukaan he saavat vertais- ja vapaaehtoistoiminnan tarjonnasta mielekästä tekemistä myös muille päiville. Myös osallisuuden tunteen lisäämisellä oli iso merkitys. Osallisuus on käsitteenä moniulotteinen ja jopa vaikeasti rajattava. (Särkelä-Kukko 2014, 34; Raivio & Karjalainen 2013, 12.) Osallisuus ja osattomuus ovat nimittäin ensisijaisesti yksilöllisiä kokemuksia tai tunteita, joista emme voi puhua toistemme puolesta. (Raivio & Karjalainen 2013, 14.) Osallistuminen voi kuitenkin parhaimmillaan mahdollistaa ja vahvistaa asiakkaan osallisuuden kokemusta (Era & Koskimies 2013, 75).

Toiminnassa mukana olevat vertaiset ja vapaaehtoiset rohkaistuvat yleensä myös muuhunkin kansalaistoimintaan. Yhteinen ja yksilön hyvä siis laajenee. STEA:n rahoittama ja Nauha ry:n organisoima vertais- ja vapaaehtoistoiminta menee ruohonjuuritasolle ja ihmisten arkeen saakka. Mielestäni se lisää myös hyvinvointia ja sitä kautta vapaaehtoistoiminta tukee tekijäänsä. Tulokset vahvistavat sitä että kehittämishankkeessa tehdään asioita oikealla tavalla. Tämä tutkimus on tärkeä, sillä vaikuttavuuden arviointi on keskeisimpiä asioita mitä pitää todentaa myös rahoittajan suuntaan.

Oman kokemukseni perusteella organisoitu vertais- ja vapaaehtoistoiminta pystyy kasvattamaan ihmisten aktiivisuutta sekä lisäämään itsetuntoa sekä kokemusta omasta tarpeellisuudesta. Parhaimmillaan raja, varsinkin asumistukiyksiköissä, vapaaehtoistoiminnan ja yhteisön hyvinvoinnin eteen tehtävä työ, poistuu. Toimintaa ei enää kategroida vapaaehtoistyöhön kuuluvaksi, vaan se lähestyy jo yhteisöllistä, aktiivista naapuritoimintaa. Tällöin vapaaehtoisena tai vertaisena toimineen edellytykset ovat jo hyvällä mallilla matkalla kansalaisaktiivisuuteen.

Vertais- ja vapaaehtoistoiminnasta kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä: