Huhtikuussa toimituksessamme herätti uteliaisuutta ruokalistalla oleva maininta perjantain kohdalla: Fantzu savustaa eli ulkoruokinta. Kuka on Fantzu ja mitä hän savustaa? Tämä kysymys uhkasi jäädä ikuiseksi mysteeriksi, sillä Nauhalaisen toimitus ei normaalisti ole toiminnassa perjantaisin. Joitakin muita Nauhan ryhmiä kuitenkin silloinkin on tontilla, joten päätin veivata oman viikko-ohjelmani uusiksi niin, että olen paikalla näkemässä mitä siellä savustuspöntössä pöhisee.
Saapuessani mainittuna päivänä paikalle, pihalla nökötti ällistyttävä höyryveturilta näyttävä savustuspönttö. Härvelin luota löytyi häärimästä myös savustaja eli Fantzu itse, joka osoittautui rennoksi ja monipuoliseksi Nauhan puutarhatontuksi: ”Fantastico on Nauha-organisaation kokki, puutarhuri ja talonhenki, ja haluttiin tuoda tällainen erilainen päivä, että ihmiset saisivat välillä muutakin kuin perusruokaa.”
Savustushomman taustat löytyvät Ylöjärveltä: ”Olin töissä Villen kaupassa, ja kauppias ehdotti, että alkaisin savustamaan asiakkaille. Se loppui, kun kauppa muuttui Tokmanniksi, mutta olen sitten jatkanut savustamista muualla.” No mistäs tuo upea juna on peräisin? ”Sen on tehnyt paikallinen peltiseppä Kari Kaski, joka tunnetaan myös uittotunnelin kahvilasta.”
Vastaus kaikkien huulilla olevaan kysymykseen: mitä siellä pöntössä savustetaan? No lohtahan siellä oli. Savustaja itse niitä ei kuitenkaan ollut käynyt onkimassa. Taisin kylläkin unohtaa tarkemmin kysyä mistä kalat tulivat. Kun en aiemmin tiennyt kuka on Fantzu, olin kuvitellut, että onkohan joku pihapiiristämme saanut tavallista paremman kalansaaliin. Sellainen sattumus kyseessä ei kuitenkaan ollut, vaan suunniteltu tempaus: ”Ideaa on pyöritelty pitkään. Sitten todettiin, että täytyy vain lyödä joku päivämäärä lukkoon, että nyt tehdään tämä. Kalat tuli tänä aamuna ja minä nyt tulin tänne vapaapäivää viettämään, en ole normaalisti perjantaisin töissä. Haluan tarjota vaihtelua ruokalistaan ja mukavaa yhteisöllistä tunnelmaa.”
No miltäs se maistui? Kala oli pehmää, rasvaista – suussasulava lienee oikea luonnehdinta. Annos ei näyttänyt valtavalta, mutta se oli yllättävän täyttävä. Ei mitään höttöä, vaan täyttä tavaraa. Monet vain mussuttivat tyytyväisenä sanomatta sanaakaan. Niin hyvää kuin Kismet, vai miten se nyt oli.
”Jos tämä onnistuu, niin ehkä joskus uudestaan”, sanoi maestro. Todellakin onnistui – paitsi perjantaipäivä ei ollut siinä mielessä otollisin, että tontilla on silloin yleensä vähiten porukkaa. Uusintakierros esim. Nauhan perinteisissä kesän musatapahtumissa olisi kova juttu. Kiitoksia Fantzulle ja tervetuloa uudelleen!
Raportoi: Pietari H.
Hyvin kirjoitettu juttu, mukava lukea!