Kultturellit Teemestarin seurassa

Emmi Itäranta -Teemestarin kirja

Emmi Itäranta -Teemestarin kirja

Maailmasta on vesi loppunut, ainakin virallisten tietojen mukaan. Jonkin katastrofin, ehkä ilmastonmuutoksen seurauksena maailma on muuttunut ja ihmiskunta sinnittelee vähäisen veden vähyyden ja veden säännöstelyä hallitsevan uuden Qianin diktatuurin vallan alla. Vanhoista ajoista muistuttavat kaatopaikoille hautautunut teknologia ja teemestarien sukupolvien ajan pitämät päiväkirjat. 

“Sinä iltana laskin oveen piirtämäni viivat, ja laskin päivät, jotka tiesin kuluneen toisissa vesirikostaloissa sinisen ympyrän ilmaantumisen ja asukkaiden teloituksen välillä. Kun kävin ulkona täyttämässä yölyhtyni roihukärpäsillä, näin tumman, kapean hahmon portin ulkopuolella, missä varjot tihenivät. En nähnyt hänen kasvojaan, en vielä, mutta vaistosin, että hän katsoi suoraan minuun ennen kuin kääntyi ja katosi puiden väliin, minulle suotujen rajojen tuolle puolen.“

Emmi Itärannan (s.1976) esikoisromaani Teemestarin kirja ilmestyi vuonna 2012. Itäranta kirjoitti esikoisteoksensa rinnakkain suomeksi ja englanniksi nimellä Memory of Water. Itäranta on opiskellut Tampereen yliopistossa teatterin ja draaman tutkimusta ja luovaa kirjoittamista Kentin yliopistossa. Teemestarin kirja on käännetty viidelletoista kielelle ja voittanut lukuisia palkintoja. 

Kirjan päähenkilö ja kertoja on nuori nainen, Noria, joka syntyperältään on teemestarien sukua. Teemestarit ovat veden vartijoita ja historian tallentajia maailmassa, jossa ei kenelläkään näytä olevan tarkkoja tietoja historiasta. Koko Euraasian mannerta hallitsee kirjan maailmankuvassa uuden Quianin totalitaarinen hallinto ja paikkojen ja alueiden osalta viitataan Skandinavian unioniin ja Kuusamoon, joten voidaan olettaa, että kirjan tapahtumat osuvat nykyisen Suomen alueelle. Päähenkilön, Norikon isä on teemestari ja kouluttaa myös tyttärestään sellaisen. 

Teemestareilla näyttää kirjassa olevan merkittävä sosiaalinen status, ja esimerkiksi sotilasviranomaiset käyttävät säännöllisesti teemestarin palveluita. Kirjan juonen keskiössä on salainen vesilähde, joka on pitkään ollut Norikon suvun teemestareiden salaisuus. Vesilähde on sikäli vaarallinen salaisuus, koska maailmankuvan tärkein resurssi on vesi ja “vesirikoksesta” voi seurata kuolemanrangaistus.  Toinen teema on mahdollinen yhteiskunnallinen romahdus ja kapina, johon kirjassa vain viitataan. Lisäksi Noriko ystävänsä kanssa löytää tietoja, jotka voisivat mahdollisesti muuttaa koko maailmankuvan asetelman suhteessa tärkeimpään resurssiin, veteen.

Teemestarin kirja on sekä uskottava että pelottava kuvaus ihmiskunnan mahdollisesta tulevaisuudesta. Itärannan ilmaisu on tarkkaan mietittyä, lähes runollista ja vähäeleisyys kätkee taakseen voimakkaita tunnelatauksia ja vivahteita. Kirjailija yhdistelee onnistuneesti teeseremonian perinnettä, post-apokalyptisiä tieteiskirjallisuuden (post-apokalyptinen ts. Ihmiskunnan romahduksen jälkeinen) ja dystooppisen yhteiskuntakuvauksen (dystopia, tulevaisuuden yhteiskunta, joka on jollain tavalla kammottava tai epätoivottava) elementtejä. Teemestarin kirja  on kiinnostava myös niiltä osin, että yhteiskunnalliset mullistukset ja tapahtumat luovat taustan kertomukselle olematta suoraan päähenkilön kerronnan keskipisteenä. Kaiken kaikkiaan Teemestarin kirja on hienosti kirjoitettu esikoisteos ja jättää lukijan odottamaan jatkoa.

 

Kuva ja tekstit:
Mihku Hytönen