ylimielinen (komparatiivi ylimielisempi, superlatiivi ylimielisin) (taivutus)
1. omasta ylemmyydestään varma, muihin väheksyen suhtautuva
Ylimielinen käytös, kohtelu, hymy
Hänestä on tullut ylimielinen voittonsa jälkeen.
Minua on viimeaikoina syytetty ylimieliseksi. Ylimielisyys näyttäytyy joillekin paheista mitä kammottavimpana. Mutta miksi ylimielisyys on tuomittavaa, ja miksi sitä tulisi välttää?
Olenkin pohtinut ylimielisyyden teemaa usein viime aikoina. Eräs ajatuslinjani kytkeytyy suomalaiseen kulttuuriin ja kieleen: Miksei meillä ole termiä ’alimielisyys’? Epäilen tämän liittyvän siihen, että meille suomalaisille on ominaista väheksyä itseämme, kieltää kunniamme ja saavutuksemme. Olemme kuitenkin maailmanluokan kadehtijia. Emme voi sietää sitä, jos joku on meitä etevämpi, varakkaampi tai vaikkapa ahneempi. Olemme myös taitavia kritisoijia ja moralisteja. Nautimme siitäkin vähästä, kun pääsemme ojentamaan toisia heidän puutteistaan ja heikkouksistaan. Erityistä herkkua on päästä nauramaan toisen kelvottomuudelle, kömpelyydelle tai mokailulle.
Ylimielisyyden vastakohtaa, ’alimielisyyttä’, lienee luontevampaa nimittää ’nöyryydeksi’ tai ’nöyristelyksi’. Wikipedian määritelmän mukaan ’nöyrä’ on tottelevainen, sopeutuvainen, kuuliainen tai vaatimaton. Nöyräkö on siis ihanteellinen palvelija, orja, työläinen ja yhteisön rattaiston osanen? Onko ylimielinen tällöin se, joka kapinoi hänelle toisten langettamaa osaa vastaan?
Kenelle ylimielisyys lopulta on ongelma? Sille, joka siitä närkästyy, vetää herneen nenäänsä, vittuuntuu, kokee alemmuutta, raivostuu, ottaa kilarit. Jos teitä, rakkaat lukijani, vituttaa ylimielisyys tavalla tai toisella, rohkaisenkin teitä tuomaan sen esille. Tintatkaa vaikka ylimieliseksi kokemaanne henkilöä nyrkillä päin näköä – ja kärsikää tekonne seuraukset.
Tai vaihtoehtoisesti voitte mennä itseenne, tuijottaa naamatauluanne peilistänne ja esittää itsellenne kysymyksen: Miksi koen itseni niin vähäpätöiseksi, että toisen ylimielinen virnistys saa minut kiehumaan? Itseenne menemällä saatatte jopa oppia suhtautumaan asioihin keveämmin, löytämään itsestänne uusia puolia tai vaikka lyömään nyrkillä naamaanne rangaistukseksi siitä, että olette olleet veteläkullisia nöyristelijöitä aiemmassa elämässänne.
Tahdonkin esittää tässä ja nyt haasteen: Olkaa ylimielisiä. Uskokaa itseenne ja luovuuteenne ja kykyynne irtaantua menneisyytenne teille langettamista kahleista. Vittuilkaa vaikka pomoillenne tai puolisoillenne – kuka ikinä teitä pitääkään ikeensä alla – ja katsokaa, josko ylimielinen käytöksenne avaisi teille uusia ovia luovuuden puutarhaan.
Ylimielisyydellä on kytköksensä myös kunnioitukseen. Ylimielinen nähdään helposti sellaisena, joka ei kunnioita toisia tasavertaisena suhteessa itseensä. Oma näkemykseni on, että kunnioitus tulee ansaita. En usko mihinkään ikuiseen, muuttumattomaan sieluun jokaisen vellihousun varpaissa, jota meidän välttämättömyyden pakosta tulisi kielellämme koristella. Mikäli joku kaipaa apua oman itsekunnioituksensa kanssa, saa hän siihen nöyrästi etsiä apua. Tai sitten alentuja voi paskoa housunsa verille, pureskella kynsiään, ruoskia ihonsa arville ja kärvistellä sitä, ettei ole syntynyt riittävän hyväosaiseksi tähän elämään. Kunnioitusta saa, kun sitä osaa luovasti etsiä.
Itse uskon ylimielisyyteen tienä eteen päin elämässä. Maailmani ei ole tasa-arvoinen, eikä se ole sitä koskaan ollutkaan. Kommunismin ideaali on kuollut ja kuopattu, sillä ihmiset eivät ole koskaan kyenneet suhtautumaan toisiinsa vilpittömästi tasavertaisina. Ylimielisyys on voimaa talloa alleen vanha ja toimimaton ja kulkea eteen päin polulla kohti parempaa huomista.
Suhteessa kaikenlaisiin ärsytyksiin niin toisissa kuin itsessä himoitsen tuoda esille vielä erään mitä arvokkaimman taikasanan: välinpitämättömyys. Välinpitämättömyys on vapautta olla vähät välittämättä siitä, jos toinen hyppii silmille, jos nenää kutittaa, jos pillua hiertää tai on muuten ahdistunut olotila. Opetelkaa olemaan välinpitämättömiä vaivoistanne ja vainoajistanne, niin jumalten valtakunta on jo teidän.
Ylimielisyys on unelmointia. Ylimielisyys on halua kumota vanha ja rakentaa maailmansa ja itsensä uudeksi. Ylimielisyys on keino mielensä vakauttamiseen. Ylimielisyys on vapautta. Ylimielisyys on, mitä ikinä haluatte sen olevan.
Rakastakaa toisianne ja olkaa ihania. Ja muistakaa: luitte totuuden sanat ensi kertaa Nauhalaisesta.
– Jere Jokinen
Ei kommentteja, oletko sinä ensimmäinen?