”Oi maamme Suomi, synnyinmaa, soi sana kultainen.
Ei laaksoa ei kukkulaa, ei vettä rantaa rakkaampaa,
kuin kotimaa tää pohjoinen, maa kallis isien”
(Maamme-laulu, säv. Fredrik Pacius, alkup. san. J.L. Runeberg)
Suomen itsenäisyyttä juhlitaan nyt 102. kerran. Mitä tapahtui? Palataan ajassa taaksepäin. 4. joulukuuta 1917 senaatti antoi itsenäisyysjulistuksen, jonka eduskunta hyväksyi 6. joulukuuta. Itsenäisyyden juhlinnan merkiksi määrättiin jumalanpalvelukset kaikkien julkisten rakennusten liputus.
Näihin aikoihin oli tapana pitää Ruotsiin pyrkiville miehille merkkinä kahta kynttilää ikkunalla turvallisesta majapaikasta. Kahden kynttilän sytyttäminen vakiintui perinteeksi 1927, kun Itsenäisyyden liitto kehoitti laittamaan kaksi sinivalkoista kynttilää ikkunalle palamaan klo 18-21 väliseksi ajaksi.
Itsenäisyysjulistuksesta kului kaksi vuotta ennen kuin itsenäisyyttä juhlittiin Presidentin linnassa. Vuonna 1919 K. J. Ståhlberg piti ensimmäisen itsenäisyyspäivän vastaanoton ja juhlat kestivät vain tunnin iltapäivällä. Tyttärensä Ainon hän nimitti vastaanoton emännäksi. Juhlat olivat paljon pienemmät kuin nykyään, vieraita saapui maltilliset 150 kappaletta. 1922 olikin sitten vastaanotolla vieraita jo muutama tuhat. Tällöin Linnan juhlissa tanssittiinkin ensimmäisen kerran.
Itsenäisyyspäivän vastaanotto ei ole aina ollut itsestäänselvyys. Vastaanottoa ei ole esimerkiksi aina järjestetty, oli syynä sitten talouspula tai sota. Ei myöskään joka juhlassa tanssittu tai nautittu alkoholia. J. K. Paasikiven ja Urho Kekkosen virkakausina itsenäisyyspäivän vastaanotto sai seurapiiritapahtuman piirteet. 1957 juhlat televisioitiin ensimmäisen kerran. Kyseessä on vielä tänäkin päivänä Suomen katsotuin tv-lähetys. Kun itsenäinen Suomi täytti 100 vuotta, seurasi presidentin vastaanottoa huimat 3,6 miljoonaa katsojaa. Kättelymaratonin seuraamiseen liittyy nykyään oleellisesti näyttävien pukujen arvostelu, asuuhan meissä pieni muotiasiantuntija. Herätä siis sisäinen muotikriitikkosi ja käännä kanava ykköselle klo 18:55.
Kynttilöiden ja vastaanoton lisäksi tärkeimpiä perinteitä on myös Tähtitorninmäellä Helsingissä tapahtuva lipunnosto kello 9 aamulla. Tätä tapahtumaa voi seurata kuuntelemalla Radio Suomea, jselostajana Mira Stenström. Tärkeisiin perinteisiin kuuluvat myös sankarihaudoille laskettavat seppeleet ja Helsingin tuomiokirkossa järjestettävä juhlajumalanpalvelus, johon osallistuu valtion ylin johto: tasavallan presidentti, entiset presidentit, valtioneuvosto, eduskunta ja valtion ylimmät virkamiehet. Vuonna 1998 juhlajumalanpalveluksesta tehtiin ekumeeninen. Jumalanpalveluksen näet suorana lähetyksenä huomenna Yle1:llä klo 11:55 alkaen.
Samalla kanavalla näytetään heti perään lisää perinteitä, nimittäin valtakunnallisen paraatin ohimarssi, joka järjestetään tänä vuonna meillä Tampereella. Tämän vuoksi tänään 5.12. onkin jon aloitettu liikennemuutoksia keskustan alueella. Paraatikatselmus on Ratinan stadionilla huomenna klo 12 alkaen ja klo 13 starttaa ohimarssi Hämeenpuiston etelä päästä Tampereen valtatietä pitkin. Eikä tämä ainoa paraati ole. Yliopistokaupungit järjestävät soihtukulkueita, joka Tampereella lähtee keskuskampukselta klo 15. Matkalla he käyvät laskemassa sankarihaudalle seppeleen Kalevankankaalla.
Televisioon on kerääntynyt muitakin seurattavia perinteitä. Yle Teema Fem esittää klo 12.01 Edvin Laineen Tuntemattoman Sotilaan vuodelta 1955. Tämä elokuva on näytetty joka itsenäisyyspäivä vuodesta 2000 lähtien. Raskaan elokuvan jälkeen on hyvä lähteä jaloittelemaan Frenckelin aukiolle, sinne kansa kokoontuu juhlistamaan itsenäisyyttä klo 17 alkaen. Paikalla on myös oopperalaulaja Waltteri Torikka ja poptähti Diandra. Mieskuoro Laulajat johdattaa kansan Maamme-lauluun ja juhla päättyy ilotulitukseen, joka ammutaan Virastotalon katolta. Tapahtumapaikalle kannattaa suuren osallistujamäärän vuoksi saapua ajoissa ja julkisella liikenteellä.
Nauhalaisen toimitus toivottaa kaikille hyvää ja tapahtumarikasta itsenäisyyspäivää!
Teksti: Bea
