Finnkinolla on jo vuosia ollut käytössään Isense-nimellä aateloituja elokuvasaleja, joissa lipun hinta on tavallista salia korkeampi, ja vastineeksi luvataan kokonaisvaltaisempaa elokuvakokemusta ja ylellisempää katselumukavuutta. Mutta mitä tämän fiinin kirjainyhdistelmän takana piilee, ja onko Isense elokuvakatsojalle lisäinvestointinsa väärti vai vain yksi tapa lisää nostaa elokuvalipun hintaa?
Finnkino lanseerasi Isensen Suomeen jo kesällä 2016 kun ensimmäinen tuolloin Scape-nimellä kulkenut elokuvasali avattiin Helsingin Tennispalatsiin ison mediarummutuksen sattelemana. Scape-teatteri oli Finnkinon omistaman Odeon Groupin vastine maailmanlaajuisesti tunnetulle IMAX-premiumteatterikonseptille. Imax oli vuosikymmenien aikana tullut maailmalla tunnetuksi valtavilla valkokankailla ja planetaariomaisilla dome-esityspinnoilla esittämistään dokumenteista, jotka oli kuvattu vallankumouksellisilla Imax-kameroilla. Imax-saleissa esitettävän materiaalin kokeminen oli yhtä suuressa osassa kuin itse sisältö. Esimerkiksi jääkarhuista kertova dokumentti saattoi tuntua niin todelliselta, että mahanpohjasta sieppasi kameran liidellessä jäätikön yllä. Imaxin alkaessa siirtyä digitaalisiin projektoreihin ja kaupallisten elokuvien esittämiseen, alkoi monisaliteatterien uusi aikakausi, jossa esimerkiksi kymmensalisessa teatterikokonaisuudessa suurin sali oli korkeamman audiovisuaalisen kokemuksen tarjoava Imax-elokuvasali, jossa pyörivät useimmiten isoimmat ja efektipainotteisemmat elokuvat. Maailmalla alkoi ilmestyä erilaisia vastaavia premium-salikonsepteja kuin Imax. Näistä Imaxin jälkeen tunnetuin on Dolbyn viimeisintä kuva- ja äänitekniikkaa yhdistävä Dolby Cinema-konsepti. Uusi erikoissaliresepti havaittiin varsin toimivaksi ja tuottavaksi ratkaisuksi, joka lisäsi elokuvateatterien vetovoimaa entisestään.
Koska Imaxin oma teatteritekniikka ja lisenssi ovat iso investointi, Finnkinon omistava Odeon Group päätti kehittää oman premium-konseptinsa. Täten syntyi Scape, joka myöhemmin vaihtoi nimensä Isenseksi, joka oli Odeon Groupin toinen ja maailmalla tunnetumpi premium-salilaivasto. Isense-saleja löytyy Finnkinon teattereista alkuperäisen Tennispalatsin salin lisäksi myös Espoon Omenasta, Turun Kinopalatsista ja Tampereen Plevnasta. Isense-salin tekniikka on tavanomaiseen elokuvateatteriin verrattuna käytännössä seuraavan sukupolven tekniikkaa. Isense-salin teknisinä komponentteina toimivat Barcon laserprojektorien lippulaiva sekä Dolby Atmos-äänijärjestelmä. Tavanomaiseen digitaaliseen xenon-lamppua hyödyntävään elokuvateatteriprojektoriin verrattuna laserprojektorin heijastama kuva on tarkempi, huomattavasti kirkkaampi, ja tarjoaa korkeamman kontrastin laajemmalla väriskaalalla ryyditettynä. Myös resoluutio eli kuvan erottelukyky on korkempi, vaikka myös 4K-resoluutioon kykeneviä xenon- projektoreita toki löytyy. Dolby Atmos-tilaäänijärjestelmä puolestaan tarjoaa 64 äänikanavaa tavanomaisen kuuden tai kahdeksan sijaan. Dolby Atmos luo katsojan ympärille kolmiulotteisen äänimaailman jossa ääniä saadaan kuulumaan portaattomasti mistä tahansa suunnasta katsojan ympäriltä. Atmos tarjoaa myös yläkanavat, kun tavallisessa elokuvateatteriäänentoistossa salissa on kaiuttimia vain edessä ja sivuilla. Lisäksi Isense-saleissa on hieman toisistaan poikkeava väriä vaihtavilla led-valoilla kuorrutettu sisustus ja mustat nahkapenkit, joiden selkänoja on liikuteltavissa ja täten istuin mukautuu siis hieman katsojan istumiskaltevuuteen.
Mutta mitä konkreettista tämä kaikki antaa tavallista elokuvasalia korkeamman lipunhinnan maksavalle elokuvissakävijälle? Muuttuuko esitettävä elokuva entistä paremmaksi tasokkaamman esityslaitteiston, esteettisesti viileämmän sisustuksen ja ylellisemmiltä tuntuvien nahkapenkkien myötä? Vastaus on varovaisen myöntävä, sillä elokuvakohtaiset audiovisuaaliset erot ovat todella suuria. Lähtökohtaisesti laserprojektorin heijastama kuva on huomattavasti kirkkaampi ja värikylläisempi kuin perinteisellä xenon-projektorilla tykitetty projisio. Väriskaala ja kontrasti ovat myös paljon suuremmat, mutta peruskatsojalle näistä teknisistä edistysaskeleista välittyy lähinnä se kuvan kirkkaus. Etenkin 3D:nä ero on huomattava, sillä aiemman sukupolven tekniikalla 3D on syönyt valotehoa melkoisesti, ja kuva on tästä syystä ollut varsin tumma ja väriskaala lattea. Kuten sanottu, kuvan kontrasti on myös parantunut Isense-päivityksen myötä, mutta ei kuitenkaan esimerkiksi monesta maasta Suomen ulkopuolelta löytyvän Dolby Cinema-premium-teatterin tasolle. Kun Dolby Cineman käyttämän Dolby Vision -tekniikan tuottama kuva on uskomattoman värikylläinen ja tummien ja kirkkaiden sävyjen erot syvät, on Isensen vastaavien ominaisuuksien laatu huomattavasti latteampi. Varsinkin elokuvaprojektorien yleinen kompastuskivi eli mustat kohdat kuvassa ovat Dolby Cinema- salissa oikeasti pikimustia, kun taas Isensessä mustan värin korvikkeena tarjoillaan parhaimmillaan varsin tummaa harmaata, joka sekin toki on edistysaskel aiempien projektorien suoltamaan vaaleanharmaaseen verrattuna. Isense-sali siis voittaa perussalin kuvanlaadussa, mutta on pitkälti elokuvasta kiinni, onko ero huomattava. Uudemmista elokuvista esim. Le Manse `66 otti Isense-salista todella paljon irti ja premium-lisä tämän elokuvan kohdalla oli ehdottomasti oikeutettua. Läheskään kaikkien elokuvanimikkeiden kohdalla näin ei kuitenkaan ole. Täytyy muistaa, että osa nykyelokuvista kuvataan alle kolmen megapikselin tarkkuudella, kun taas jotkut nimikkeet taltioidaan noin 100 megapikselin erottelukyvyllä. Isense salissa esitettävässä materiaalissa on siis elokuvanimikkeiden välillä melkoista hajontaa kuvan terävyyden ja havaittavien yksityiskohtien suhteen. Lähes vastaavaa laadullista vaihtelua on myös kontrastissa. Myös taiteellisilla ratkaisuilla ja masteroinnilla on iso vaikutus visuaaliseen antiin.
No mites se äänipuoli? No, Isense siis hyödyntää myös Dolby Cinema-premium- salikonseptista tuttua Dolby Atmos-äänijärjestelmää. Atmos käyttää 64 äänikanavaa tavallisten elokuvasalien kuuden tai kahdeksan sijaan, minkä ansiosta äänimaailma ympäröi katsojaa paljon aiempaa kokonaisvaltaisemmin. No, jälleen kerran elokuvat hyödyntävät tätä tekniikkaa varsin vaihtelevasti. Ja esimerkiksi nykyisin varsin harvoin esitettävässä Dolby Atmoksen logoanimaatiossa kuultava bassojylinä jää itse elokuvissa yleensä varsin vähäiselle tai olemattomalle käytölle. Jotkut elokuvat onnistuvat hienosti sijoittelemaan ääniä katsojan ympärille ja hyödyntämään lukuisten yläkanavien tarjoamia mahdollisuuksia, kun taas joissain elokuvissa kokemus ei ole oikeastaan perussalia ihmeellisempi. Osassa elokuvia äänet on myös miksattu liian kovalle, jolloin kokemus menee hieman pilalle. Jälleen, tämäkin on täysin elokuvakohtaista. Parhaimmillaan Atmos tarjoaa vahvan ja samalla herkän ja hienostuneen äänimaailman, jossa ääniobjektit lipuvat portaattomasti äänikanavasta toiseen katsojan yllä ja sivuilla ja jokainen mestarillisesti luodun musiikin instrumentti on selkeästi ja erikseen kuultavissa. Seuraavaksi basso murisee salin edestä ja takaa ja saa koko teatterin tärisemään. Tämä kokemus on Atmosta parhaimmillaan. Toisinaan taas elokuva saattaa käyttää tätä upeaa äänijärjestelmää täysin latteasti, ja tämä halutaan peittää miksaamalla äänet tavallista kovemmalle jonkinlaisen vaikutuksen luomiseksi. Eli jälleen kerran, katsojan saama kokemus on täysin nähdystä ja kuullusta elokuvasta riippuvaista.
Salin estetiikka ja mukavuus ovat myös iso osa elokuvakokemusta ja viihtyvyyttä, ja tässä Isense-sali onnistuu varsin hyvin. Sali on lähes kaikkien premium-salikonseptien tapaan yleisilmeeltään musta. Seinät, lattia ja katto ovat mustat kuten ovat myös salin penkit. Se on toki varsin järkeenkäypä ratkaisu, sillä näin vältetään kankaalta heijastuvan valon kimpoamista takaisin kankaalle mahdollisimman tehokkaasti. Salissa on myös väriä vaihtavat ledivalokaaret ja Tampereen Plevnassa liikkuvat katossa valonheittimillä heijastetut Finnkinon ja Isensen logot. Salin istuimista on olemassa useampaa mielipidettä. Itse koen mustat nahkapenkit varsin mukaviksi, toisia taas ärsyttää selkänojaa liikuttaessa kuuluva rahina. Myös nahka materiaalina on hieman hiostava, vaikka nahakaiset penkit ovat varmasti helpompia puhdistaa kuin vanhat elokuvateatteri-istuimet. Valkokangas on niin suuri kuin käytetty salitila vain antaa myöten. Toki suurimmat IMAX-kankaat maailmalla ovat jopa lähes kahdeksan kertaa suurempia, mutta toisaalta haluttu tarkkuus ja valovoima on helpompi saavuttaa pienemmällä kankaalla. Ja sitä kuinka paljon näkökenttää kuva täyttää, on helppo säädellä valitsemalla kuinka lähellä kangasta istuu. Kaikenkaikkiaan Isense-sali siis näyttää ylellisemmältä, sulavammalta ja teknologisemmalta kuin vanhat salit. Se on vähemmän kulttuuriesteettisen näköinen kuin vanhat salit, mutta koska Isensessä pyörivät enimmäkseen isolla rahalla tehdyt viihdyttävät valtavirtaspektaakkelit, on salin sisustuksen antama vaikutelma varsin osuva.
Yhteenvetona sanottakoon, että Finnkinon Isense on varsin toimiva premium-salikonsepti, joka parhaimmillaan on hintansa väärti. Mutta koska elokuvakohtaiset tekniset ja taiteelliset erot ovat paikoitellen valtavan suuria, on vaikea etukäteen arvailla saako rahoilleen enemmän vai vähemmän audiovisuaalista vastinetta. Se tekninen kuorrutus kun on se asia jota Isense-salista kuitenkin tullaan useimmiten hakemaan. Isense ei ole teknisesti laser-IMAX:in tai Dolby Cineman veroinen premium-salikonsepti, mutta ehdottomasti hyvä sellainen. Eli jos jostain syystä ei ole Isense-salia vielä testannut niin suosittelen katsomaan siellä useammankin elokuvan. Pakko myös sanoa, että moni kotimainenkin elokuva on näyttänyt ja kuulostanut todella hyvältä Isensessä. Jopa pienimuotoinen draama voi saada paljonkin lisäarvoa premium-kuorrutuksella. Ja löytyypä muuten Finnkinon Itiksestä nykyään myös Suomen ensimmäinen IMAX-sali. Ehkäpä siitä lisää toisessa artikkelissa.
Teksti: Vesa-Heikki Hietanen
Kuvat: Sallamaari Härkönen
Ei kommentteja, oletko sinä ensimmäinen?