Kun premium-elokuvateatterien buumi käynnistyi 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen lopulla, digitaalisten Imax-teattereiden imussa alkoi ilmestyä erilaisia teknisesti ja esteettisesti tavallisia elokuvateattereita pätevämpiä elokuvasaleja, jotka pyrkivät nostamaan kuluttajien elokuvateatterikokemuksen seuraavalle tasolle. Täten elokuvateatterit myös oikeuttivat erikoissalien hintavammat liput. Moni isompi elokuvateatteriketju solmi sopimuksen Imaxin kanssa rakentaakseen salikompleksinsa vetonaulaksi tunnetun premium-teatteribrändin alla seilaavan emoaluksen.
Elokuvateatteriketjut myös loivat omia premium-teatterikonseptejaan pitääkseen suuremman osan lipputuloista omissa hyppysissänsä. Imax ehti kuitenkin olla puolisen vuosikymmentä ainoa maailmanlaajuisesti levinnyt ja tunnettu premium-elokuvasalibrändi. Vuonna 2014 oman elokuvasalikonseptinsa loihti myös äänitekniikasta ja muun muassa elokuva- ja kotikatsomoiden äänijärjestelmistä tunnettu Dolby Laboratories. Onko Dolby Cinema-nimellä kastettu erikoissalikonsepti vain yksi lajityyppi lisää nykyisten elokuvasalien kirjavassa viidakossa vai onko tällä audiopuolella kokeneen firman luomalla pedolla sittenkin jotain ainutlaatuista tarjottavanaan?
Dolbyn nousu äänimaailman huipulle
Dolbyn tarina sai alkunsa Lontoosta vuonna 1965, kun Ray Dolby perusti yhtiön ja vielä samana vuonna keksi menetelmän parantaa aikansa äänitallenteiden laatua. Muutamia vuosia myöhemmin Dolby Laboratories otti tavoitteekseen myös elokuvaäänen kehittämisen. 1970-luvun alussa saavutettu menestys elokuvien äänenlaadun parantamisessa tasoitti tietä myös koko elokuvateatteriäänijärjestelmän kehittämiselle. Vuonna 1975 Dolby esitteli Dolby Stereo-tilaäänijärjestelmän, joka toi ensimmäistä kertaa katsojan ympäröivän eri äänikanavien käyttöön perustuvan äänimaailman elokuvateattereihin. Elokuvateatterien tarjoama audio-kokemus nousi tämän edistysaskeleen myötä täysin uudelle tasolle.
Vuonna 1992 Dolby-yhtiö lanseerasi Dolby Digitaliksi ristityn digitaalisen tilaäänen elokuvateatterikäyttöön. Samaisesta ääniratkaisusta
tehtiin myöhemmin myös kotikatsomoihin sovellettu versio. Dolby Laboratories on sittemmin kehittänyt näille menestyneille äänijärjestelmilleen jatkoa Dolby 7.1.- ja Dolby Atmos-ratkaisujen muodos
sa. Vuonna 2010 laukaistu Dolby 7.1. on kahdeksankanavainen systeemi, josta on tullut nopeasti elokuvateatterien standardi. Dolby Atmos puolestaan on vuonna 2012 lanseerattu Dolbyn ääniratkaisujen kruununjalokivi, joka perustuu 64-kanavaiseen kolmiulotteiseen ja objektipohjaiseen tilaääneen. Atmos kykenee ympäröimään katsojan tarkasti määritellyllä äänimaailmalla ja spesifisti sijoitelluilla ääniobjekteilla. Dolby on toimintavuosikymmeninään kehitystyöllään ja innovaatioillaan lunastanut valtaistuimensa viihdemaailman kiistattomana ääniratkaisujen kuninkaana, jota ilman elokuvateatterit, kotiteatterit, konsoli- ja tietokonepelit sekä musiikkitallenteet eivät varmasti olisi audio-ominaisuuksiltansa sitä mitä ne tänä päivänä ovat. Pelkkä äänimaailman valtius ei Dolby Laboratoriesille kuitenkaan riittänyt.
Dolbyn oma elokuvateatteriformaatti
Vuonna 2014 Dolby Laboratories esitteli oman premium-elokuvateatterikonseptinsa nimeltään Dolby Cinema. Dolby Cineman teknisinä komponentteina toimivat yhtiön paras ja immersiivisin äänijärjestelmä Dolby Atmos ja yhtiön kehittämä kuvasysteemi Dolby Vision. Tämä teknisesti uuden sukupolven esitystekniikka yhdistyy Dolbyn kehittämään saligeometriaan ja tunnusmerkilliseen estetiikkaan. Heti Dolby Cinema-elokuvasaliin johtavalla käytävällä on lediseinä, jolla pyörii pian esitettävään elokuvaan liittyvää visuaalista materiaalia. Usein tämä materiaali on studioiden toimesta räätälöity yksinoikeudella Dolbyn premium-teattereiden sisäänkäynnillä esitettäväksi. Näin yleisö saadaan viritettyä elokuvan tunnelmaan jo jonon edetessä kohti elokuvasalia. Salin sisäänkäynti on toki myös tähdennetty Dolby Cineman logolla.
Itse sali on sisältäpäin tarkasteltuna kuin musta kuutio. Kaikki kaiuttimet, ilmastointihormit, valaisimet ja muut tavallisesti törröttävät ulokkeet on saatu täysin piilotettua pois näkyvistä huokoisten seinä- ja kattopaneelien taakse. Tämä on varmasti tehty akustiikan maksimoimiseksi ja onkin pakko myöntää, että Atmos-ääni on ylivoimaisesti parhaimmillaan Dolbyn omassa premium-salissa. Äänenlähteet ovat huomattavasti paremmin hahmotettavissa kuin esimerkiksi Dolbyn Atmos-äänijärjestelmää hyödyntävissä Finnkinon Isense-saleissa. Äänen ympäröivä vaikutelma ja tilassa kolmiulotteisesti paikallistettavissa olevat ääniobjektit ovat paljon vahvemmin koettavissa Dolby Cinemassa. Äänipuolen immersiivisyydellä Dolbyn salit päihittävät laser-Imax-teatteritkin.
Visuaalisella puolella Dolby Cinema hyödyntää Dolbyn kehittämää Dolby Vision-komponenttia, joka tavallaan on eräänlainen kalibrointistandardi, joka saavutetaan Dolbyn saleissa kahden laserprojektorin voimin. Kummallakin projektorilla on omat spesifit säätönsä ja tehtävänsä tämän tarkasti määritellyn projisoinnin luomisessa. Lopputulos on kieltämättä erittäin vaikuttava. Väriskaala on selvästi tavallista elokuvateatteria laajempi ja jopa muut laserteatterit tuntuvat jäävän taakse. Kontrastin suhteen Dolby Vision painii aivan omassa sarjassansa. Esimerkiksi Finnkinon Isense-salin kontrastisuhde on noin 1:5000, kun Dolby Cineman lukemaksi pärähtää 1:1 000 000. Dolby Cinema siis kykenee 200 kertaa Isense-lasersalia suurempaan kontrastiin. Tavalliseen xenon-projektorilla varustettuun elokuvasaliin verrattuna ero on yli 500-kertainen. Tämä ilmenee näkyvimmin siinä että kankaalla nähdyt tumman sävyt ovat oikeasti tummia eivätkä harmaita. Varsinkin musta on Dolby Cinemassa nähtynä ensimmäistä kertaa elokuvateatterien historiassa täysin mustaa, eikä aikaisemmin parhaimmillaan saavutettua tummanharmaata. Laajempi väriavaruus ja massiivisesti kilpailijoita suurempi kontrasti saavat elokuvan näyttämään elävämmältä ja tuovat visuaaliseen kokemukseen lisää syvyyttä ja tunnelmaa. Ja esimerkiksi tummemmissa kohtauksissa on erotettavissa paljon yksityiskohtia jotka tavallisessa projisoinnissa jäävät harmaasävyjen jyräämäksi.
Myös esimerkiksi auringonvalo ja tähdet näyttävät Dolby Cinemassa hätkähdyttäviltä. Kankaalla nähty kirkas objekti pystytään pitämään täysin irrallaan pikimustasta ympäristöstään ilman valon leviämistä. Ja tummien sävyjen tapaan myös kirkkaissa kohdissa ja kohtauksissa aukeaa paljon tavallista enemmän yksityiskohtia katsojan nautittavaksi. Dolby Cinema onkin parhaimmillaan fantasia- ja sci-fi-visuaaleissa, sillä kaikki surrealistinen ja liioiteltu visuaalinen anti ottaa Dolby Visionin huikeasta skaalasta eniten irti. Dolby Cineman kuvanlaatu näyttää muutenkin kilpailijoitansa skarpimmalta ja terävämmältä. Dolbyn premium-konsepti oli myös ensimmäinen ja yhä lähes ainoa täyttä HDR:ää tukeva elokuvateatterityyppi. Dolby Cinema kuitenkin häviää laser-Imax-saleille kankaan koossa. Uuden sukupolven Imax-saleissa on keskimäärin selvästi suuremmat kankaat Dolby Cinemaan verrattuna.
Dolby Cinema-salit eivät myöskään tue Imaxin korkeinta 1.43:1- kuvasuhdetta, jota kuitenkin melko harva elokuva käyttää. Imax-kameroilla kuvatuista 1.90:1- ja 1.43:1-kuvasuhteen elokuvista on aina olemassa myös pystysuunnassa matalampi 2.39:1-versio perinteisempää kuvasuhdetta käyttävien elokuvateatterien näytettäväksi. Imaxin omilla filmi- tai digitaalisilla kameroilla kuvatuissa elokuvissa Imax vie pitemmän korren nähtävissä olevan kuva-alueen suhteen. Tämä ylimääräinen y-akselin suuntainen kuvamateriaali on nähtävissä vain Imax-teattereissa. Kuvasuhteen osalta korkeampi Imax-kangas myös tukee Imax-konseptin katsomoa, jossa penkkirivit ovat jyrkemmin porrastetut ja nousevat kaltevammin kuin muissa elokuvasaleissa.
Dolby Cinema-teattereissa on teatterikohtaisesti käytössä kahta eri kuvasuhdetta. Joissain saleissa on käytössä leveämpi 2.39:1- ja toisissa taas hieman neliömäisempi ja nykyistä televisiostandardia vastaava 1.85:1-kuvasuhde. Ensin mainitulla kuvasuhteella varustetussa teatterissa näytettävä jälkimmäisellä kuvasuhteella taltioitu elokuva saa vasempaan ja oikeaan reunaansa mustat pystysuuntaiset palkit kun taas 1.85:1-kuvasuhdetta hyödyntävässä teatterissa näytetty 2.39:1-kuvasuhdetta käyttävä materiaali saa ruudun ylä- ja alalaitoihinsa mustat vaakasuuntaiset palkit käyttämättömän kuva-alueen täytteeksi. Kun taas elokuvan kuvasuhde on sama kuin sitä pyörittävän elokuvateatterin kankaan kuvasuhde, on koko kuvapinta-ala käytössä. Kaikki muu kuin Imax-kameroilla kuvattu elokuvamateriaali näytetään kuitenkin Dolby-Cinema-salissa alkuperäisellä kuvasuhteella eikä mitään materiaalia pilata venyttämällä sitä vaaka- tai pystysuunnassa.
Viihtyvyydeltään ja käyttömukavuudeltaan Dolby Cinema on suuri piirtein samaa tasoa kuin Imax-salit. Jotkin Dolby Cineman salit pistävät kuitenkin paremmaksi istuimien suhteen. Joissain Dolbyn saleissa on nimittäin istuimien käsinojassa kosketusnäyttö, jolla voidaan säätää selkänojan kallistusastetta ja jalkatuen asentoa. Ratkaisu on omiaan lisäämään premium- salin tarjoamaa mielikuvaa ylellisemmästä elokuvakokemuksesta ja tarjoaa osalle katsojista varmasti myös lisämukavuutta. Tämä uudistus on erittäin tervetullut niille, joiden mielestä standardinmukainen elokuvasalin istuin ei tunnu koskaan tarjoavan oikeanlaista katsomisasentoa. Lisäksi nämä säädettävät istuimet on vieläpä varustettu henkilökohtaisella bassokaiuttimella, mikä on omiaan tehostamaan Dolby Atmoksen lattiaa tärisyttävää efektiä vielä entisestään ja paikallisemmin sijoiteltuna. Tämä myös osittain vahvistaa väittämää, että Dolby Cinema-salissa olisi äänen perusteella mahdollista paikantaa mille istuimelle virtuaalinen kärpänen laskeutuu. Mutta kuten sanottu, nämä paremmat istuimet säädettävine selkänojineen ja bassokaiuttimineen eivät ole tarjolla kaikissa Dolby Cinema-saleissa. Dolbyn premium-salit ovat ulkoasultaan hieman toisistaan poikkeavia, mutta näyttävät kaikki virtaviivaisilta ja hieman futuristisilta. Teatterien brändätty suunnittelu saliin johdattelevasta ledikäytävästä aina tilan valaistukseen on omiaan kohottamaan tunnelmaa ja jännitystä jo ennen salin varsinaisen esitystekniikan käynnistymistä.
No mutta onko se paras?
Onko siis vuosikymmeniä viihdekulttuurin äänimaailmaa kehittänyt ja mullistanut Dolby onnistunut kehittämään muista premium-elokuvateatteriformaateista houkuttelevalla tavalla poikkeavan konseptin? Onko Dolby Cinema paras elokuvateatteriformaatti? Oma mielipiteeni on että onhan se. Dolbyn oma elokuvasalikonsepti yhdistää kaksi erittäin vaikuttavaa komponenttia, jotka selkeästi ottavat huomattavasti tavallista elokuvateatteria enemmän irti tämän päivän audiovisuaalisen tarjonnan hedelmistä. Sekä Dolby Visionin että Dolby Atmoksen vaatimat tekniset kuorrutukset ovat nykypäivänä suhteellisen kustannustehokkaita tuottaa moderneihin elokuviin, ja lopputulos on ehdottomasti vaivan arvoinen. Dolbyn premium-konsepti on tarjonnut elokuvantekijöille jälleen kerran hieman erilaiset kultaiset raamit, joiden reunustaman kankaan voi täyttää mitä mielikuvituksellisimmin siveltimenvedoin. Dolby tarjoaa tuttuun tapaansa Vision- ja Atmos- tekniikkaansa kevytversiona myös nykyaikaisille kotiteattereille, mutta Dolbyn omissa saleissa koettuna nämä huippukehityksen helmet ovat ehdottomasti parhaimmillansa. Dolby Cinema tarjoaa aistillista ja kokemuksellista lisäarvoa peruskatsojille ja hifisteltävää vaativimmillekin teknofiileille.
Dolbyn elokuvateatterikonsepti on myös pahinta kilpailijaansa Imaxia joustavampi toteuttaa teatteriketjujen kannalta. Dolby Cineman valkokangas on keskimäärin Imax-kangasta pienempi, eikä vaadi varsinkaan korkeussuunnassa yhtä paljon tilaa. Salitilan suhteen Dolby Cinema olisi täten esimerkiksi Finnkinolle Imaxia vaivattomampi rakentaa ja varmasti myös investointina huokeampi. Dolbyn elokuvasali olisi toteutettavissa esimerkiksi Plevna 2:n tai Tennispalatsi 2:n tai 3:n kokoisiin tiloihin. Se, että äänestääkö yleisö mieluummin rahoillaan Imaxin suurempia kankaita vai Dolbyn hienostuneempaa kuvan- ja äänenlaatua jää maailmanlaajuisella areenalla nähtäväksi. Kilpailu on elokuvateatterisarallakin ehdottomasti hyväksi ja Imaxin ja Dolbyn konseptit ovat niin erilaisia keskenään, että molemmat premium-salit ehdottomasti ansaitsevat paikkansa erikoissalien tarjonta-armadassa. Ja koska Dolby Cinema rökittää melko vaivatta nykyiset kotiteatterit ja lisää huomattavasti elokuvissakäymisen ja elokuvateatterien vetovoimaa, olisi se minusta ehdoton hankinta Finnkinon laajentuvaan premium-elokuvateatteriarsenaaliin. Olisi jo korkea aika korjata se vääryys, ettei uusia ja korkealaatuisia kokemuksia janoavalla elokuvakatsojalla ole vieläkään mahdollisuutta kokea Dolby Cinema-salia Suomessa.
Teksti: Vesa-Heikki Hietanen
