{"id":8657,"date":"2019-09-19T10:30:09","date_gmt":"2019-09-19T07:30:09","guid":{"rendered":"http:\/\/www.nauhalainen.fi\/wp\/?p=8657"},"modified":"2019-09-19T10:43:55","modified_gmt":"2019-09-19T07:43:55","slug":"stressaako-miten-tunnistan-ja-hoidan-stressia","status":"publish","type":"post","link":"http:\/\/www.nauhalainen.fi\/wp\/stressaako-miten-tunnistan-ja-hoidan-stressia\/","title":{"rendered":"Stressaako? Miten tunnistan ja hoidan stressi\u00e4."},"content":{"rendered":"

Sodan runtelemissa maissa stressireaktio ja sen alulle paneva ”taistele tai pakene” -reaktio palvelee viel\u00e4 alkuper\u00e4ist\u00e4 tarkoitustaan hengen ja el\u00e4m\u00e4n s\u00e4ilytt\u00e4j\u00e4n\u00e4, mutta l\u00e4nsimaisissa hyvinvointivaltioissa en\u00e4\u00e4 harvat ovat el\u00e4neet sotien aikana ja ihmisen luontaiset viholliset, esim. suuret petoel\u00e4imet, on kesytetty. Her\u00e4\u00e4 kysymys siit\u00e4, mihin stressi\u00e4 en\u00e4\u00e4 tarvitaan ja mik\u00e4 on se nykyp\u00e4iv\u00e4n uhka tai vihollinen, jota vastaan ihmisen tulee suojautua stressihormonin avulla?<\/p>\n

Stressin biologia on siis sympaattisen hermoston vilkastumisessa hypotalamuksen ja lis\u00e4munuaisen eritt\u00e4mien stressihormonien, kuten kortikotropiinin ja glukokortikoidin vapautumisessa verenkiertoon. Tunnet t\u00e4m\u00e4n kropassasi pulssin kiihtymisen\u00e4 ja hengityksen tahdin vilkastumisena, jolloin verenkierto ohjautuu enimm\u00e4kseen lihaksille ja v\u00e4hemm\u00e4n muille sill\u00e4 hetkelle ei-niin-t\u00e4rkeille ruumiintoiminnoille, kuten ruuansulatusj\u00e4rjestelm\u00e4lle. T\u00e4m\u00e4n voikin tuntea kehossaan vatsavaivoina, heng\u00e4stymisen\u00e4 ja ruumiinl\u00e4mm\u00f6n \u00e4killisen\u00e4 nousuna. Reaktion tarkoitus on siis valjastaa kaikki elintoiminnot suorituskyvyn nopeaksi tehostamiseksi.<\/p>\n

Miten stressin voi sitten havaita kehossaan riitt\u00e4v\u00e4n varhaisessa vaiheessa, jotta se ei ehdi muuttua krooniseksi olotilaksi? Voiko sit\u00e4 oppia tunnistamaan ja miten sit\u00e4 voi hoitaa? Artikkeli pureutuu n\u00e4ihin kysymyksiin antaen lukijalle hieman pintaraapaisua syvemm\u00e4n kuvan siit\u00e4, mit\u00e4 ihminen voi tehd\u00e4 helpottaakseen koettua stressi\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Stressi jaotellaan monesti positiiviseksi tai negatiiviseksi. Positiivisesta stressist\u00e4 puhuttaessa tarkoitetaan tilap\u00e4ist\u00e4, tavoitteellisen toiminnan mahdollistavaa ja suorituskyky\u00e4 nostavaa, stressireaktiota. T\u00e4st\u00e4 esimerkiksi soveltuu ihmisen ponnistelu ty\u00f6- tai opiskelu-urakan loppuunsuorittamiseksi, ja siit\u00e4 voisi arkip\u00e4iv\u00e4isemmin k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 my\u00f6s nimityst\u00e4 sisu. Sisun kasvattamisessa stressi tekee l\u00e4heist\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4 my\u00f6skin tuikitarpeellisen aggression kanssa. Negatiivisest\u00e4 stressist\u00e4 puhuttaessa taas tarkoitetaan pitkittynytt\u00e4 ja kroonistunutta stressireaktiota, joka aiheuttaa terveydellisi\u00e4 ongelmia ja vaikuttaa ihmisen hyvinvointia heikent\u00e4v\u00e4sti. My\u00f6nteinen stressi auttaa ihmist\u00e4 saavuttamaan h\u00e4nelle asetetut tavoitteet ja ihminen voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 sit\u00e4 hy\u00f6dykseen keskittymiskyky\u00e4, tarkkaavaisuutta tai suorituskyvyn tehokkuutta vaativissa teht\u00e4viss\u00e4. T\u00e4ll\u00f6in elimist\u00f6n stressitila poistuu luonnollisesti haastavasta tavoitteesta tai teht\u00e4v\u00e4st\u00e4 suoriuduttua.<\/p>\n

\"\"<\/i><\/p>\n

Joskus kun ihmiselle asetetut vaatimukset tai tavoitteet kasvavat liian suuriksi, elimist\u00f6 ik\u00e4\u00e4n kuin sairastuu stressiin ja stressitila j\u00e4\u00e4kin sen vallitsevaksi olotilaksi. T\u00e4ll\u00f6in puhutaan negatiivisesta stressist\u00e4 ja stressaantumisesta. \u00c4\u00e4rimmill\u00e4\u00e4n stressi voi aiheuttaa masennusta ja posttraumaattisen stressireaktion (PTSD), josta puhutaan erityisesti sodasta selvinneiden veteraanien kokeman my\u00f6h\u00e4isemm\u00e4n stressioireilun yhteydess\u00e4. Stressaantuneena kaikki voimavarat kuluvat stressi\u00e4 aiheuttavasta tilanteesta selviytymiseen. Ty\u00f6n alla oleva teht\u00e4v\u00e4 imee yksil\u00f6n kaikki mehut ja tarkkaavaisuutta tai keskittymiskyky\u00e4 ei liiemmin riit\u00e4 muuhun kuin rutiininomaisista teht\u00e4vist\u00e4 suoriutumiseen. Pitk\u00e4\u00e4n jatkuneena stressitila kuluttaa ihmisen yksil\u00f6llisi\u00e4 voimavaroja ja heikent\u00e4\u00e4 suorituskyky\u00e4 siin\u00e4 m\u00e4\u00e4rin, ett\u00e4 ihminen lopulta sairastuu fyysisiin ja\/tai psyykkisiin oireisiin. Yksil\u00f6n ajatusmaailma saattaa kaventua ja tunteidenhallinta vaikeutua. T\u00e4m\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4ytyy toisille ihmisille usein stressaantuneen hermostuneisuutena ja \u00e4rtyisyyten\u00e4. Stressi sy\u00f6 hyvinvointia my\u00f6s heikent\u00e4m\u00e4ll\u00e4 unenlaatua siten, ett\u00e4 stressantunut nukkuu v\u00e4h\u00e4n tai huonosti. Stressaantunut voi huomata t\u00e4m\u00e4n ylivoimaisena v\u00e4s\u00e4ht\u00e4misen\u00e4, sill\u00e4 stressist\u00e4 k\u00e4rsiv\u00e4 nukkuu lopulta liikaa, kun normaali y\u00f6uni ei en\u00e4\u00e4 riit\u00e4 palauttamaan elimist\u00f6\u00e4 \u00e4\u00e4rimm\u00e4isest\u00e4 stressin kokemuksesta ja huonosti nukkumisen aiheuttamasta kroonistuneesta univajeesta.<\/p>\n

Stressist\u00e4 k\u00e4rsiv\u00e4 henkil\u00f6 ei aina itse tunnista tilaansa, vaan voi hakea apua esim. pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n fyysisiin oireisiinsa. Stressaantuneen kaikki voimavarat kuluvat stressitilanteesta selviytymiseen, eik\u00e4 h\u00e4n t\u00e4st\u00e4 johtuen v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 jaksa kiinnitt\u00e4\u00e4 huomiota omaan hyvinvointiinsa. Stressin t\u00e4rkein mittari onkin yksi\u00f6n oma, subjektiivinen kokemus stressin m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4. Ihmisten stressin kokemuksissa ja stressinsietokyvyss\u00e4 on suuria yksil\u00f6llisi\u00e4 vaihteluita. Se, mik\u00e4 yhdest\u00e4 tuntuu ylikuormittavalta, saattaa olla toisesta vain inspiroivaa ja innoittavaa. Toisaalta kuitenkin tutkimuksissa on havaittu, ett\u00e4 jokainen nis\u00e4k\u00e4s kokee joskus stressi\u00e4, ja ett\u00e4 stressin kokemuksissa on tiettyj\u00e4 universaaleja yht\u00e4l\u00e4isyyksi\u00e4. Siin\u00e4, millaisia reaktioita stressi aiheuttaa yksil\u00f6n elimist\u00f6ss\u00e4, on my\u00f6s yht\u00e4l\u00e4isyyksi\u00e4. Stressireaktiota on tutkittu paljon rotilla ja muilla pikkunis\u00e4kk\u00e4ill\u00e4, mist\u00e4 on voitu p\u00e4\u00e4tell\u00e4, ett\u00e4 fysiologisista yht\u00e4l\u00e4isyyksist\u00e4 huolimatta yksil\u00f6n temperamentti ja persoonallisuus vaikuttavat siihen, miten stressi\u00e4 ilmennet\u00e4\u00e4n ulosp\u00e4in. Niin sanottu nopeatemperamenttinen ihminen voi vaikuttaa ulosp\u00e4in jopa nauttivan stressist\u00e4, sill\u00e4 h\u00e4n kokee nopeasti muuttuvat ja vaativat tilanteet miellytt\u00e4vin\u00e4. Verkkaamman temperamentin omaava voi taas omata my\u00f6s herk\u00e4n stressikynnyksen ja ns. matalan paineensietokyvyn, jonka ansiosta h\u00e4n voi kokea vaatimusten edess\u00e4 helposti stressi\u00e4. My\u00f6s stressaantuneena stressitilan voimakkuus ja tasot vaihtelevat ajoittain, eli akuutisti stressaantuneenakaan ihminen ei voi olla jatkuvasti \u00e4\u00e4rimm\u00e4isess\u00e4 stressiss\u00e4.<\/p>\n

Stressill\u00e4 ja stressireaktiolla voi melkein sanoa olevan yht\u00e4 monta m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4\u00e4 kuin on kokijoitakin. Yhden m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4n mukaan stressi on v\u00e4ist\u00e4m\u00e4t\u00f6n ilmi\u00f6, jossa yksil\u00f6\u00f6n kohdistuvat vaatimukset ja paineet ylitt\u00e4v\u00e4t yksil\u00f6n sill\u00e4 hetkell\u00e4 k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 olevat voimavarat. T\u00e4m\u00e4n stressikuvauksen voisi sanoa olevan psykologisper\u00e4inen biologialla, fysiologialla ja sosiologialla ollessa omat selityksens\u00e4. Edell\u00e4 todettiin, ett\u00e4 stressin yksil\u00f6lliseen kokemiseen vaikuttavat haastavan el\u00e4m\u00e4ntilanteen ja rajallisten voimavarojen lis\u00e4ksi ihmisen oma tulkinta tilanteesta ja yksil\u00f6llinen paineensietokyky. On kuitenkin havaittu tiettyj\u00e4 el\u00e4m\u00e4ntilanteita ja asioita, jotka aiheuttavat yleisesti monille stressi\u00e4. N\u00e4it\u00e4 ovat muutos- ja siirtym\u00e4tilanteet, taloudelliset ongelmat, oma tai l\u00e4heisen sairastuminen ja kuormittava el\u00e4m\u00e4ntilanne ja -tapa, esim. p\u00e4ihteidenk\u00e4ytt\u00f6. Ty\u00f6ss\u00e4 ja opiskelussa l\u00e4hes kaikki kokevat stressi\u00e4 ajoittain. Stressin kokemusta n\u00e4iss\u00e4 lis\u00e4\u00e4vi\u00e4 seikkoja ovat kiire, liiallinen ty\u00f6taakka, huono ty\u00f6ilmapiiri ja sosiaalisen tuen puute. My\u00f6s yksil\u00f6n psykologiseen ty\u00f6kykyyn vaikuttavat seikat, kuten yksil\u00f6n ep\u00e4varmuus omista kyvyist\u00e4\u00e4n ja taidoistaan, ja hallinnantunteen ja kontrollin puute ty\u00f6ss\u00e4 tai el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 yleens\u00e4, on havaittu vaikuttavan stressintunnetta lis\u00e4\u00e4v\u00e4sti. Stressist\u00e4 johtuvia fyysisi\u00e4 oireita voivat olla mm. lihaskireydet ja -s\u00e4ryt, p\u00e4\u00e4ns\u00e4rky, kohonnut verenpaine, flunssakierre, vatsavaivat, selk\u00e4ongelmat ja jopa pahoinvointi. Stressi voi aiheuttaa yksil\u00f6ss\u00e4 unohtelua ja \u00e4rtyneisyytt\u00e4, ja yksil\u00f6 voi vaikuttaa huolestuneelta ja ahdistuneelta. Ihmiset voidaan jakaa karkeasti kolmeen p\u00e4\u00e4luokkaan sen mukaan, miten he reagoivat stressiin. Ensimm\u00e4iselle ryhm\u00e4lle stressi aiheuttaa ainoastaan psyykkisi\u00e4 oireita, eli esim. v\u00e4symyst\u00e4 ja elintapojen muuttumista ep\u00e4terveellisemmiksi tai ep\u00e4tavanomaisemmiksi. T\u00e4m\u00e4 ryhm\u00e4 yleens\u00e4 tunnistaa hyvin stressin kokemuksen ja sen yhteyden omaan ylikuormittumiseen. Toisella ryhm\u00e4ll\u00e4 stressi n\u00e4kyy psyykkisten oireiden lis\u00e4ksi fyysisin\u00e4 oireina, joita ovat esim. niska-hartiap\u00e4\u00e4ns\u00e4rky ja tuki- ja liikuntaelinongelmat. Kolmas ryhm\u00e4 on ep\u00e4tyypillinen syyst\u00e4, ett\u00e4 se ei vaikuta reagoivan stressiin juuri lainkaan. Tilap\u00e4ist\u00e4 suorituskyvyn heikkenemist\u00e4 pitkittyneen stressin yhteydess\u00e4 esiintyy kuitenkin t\u00e4ll\u00e4kin ryhm\u00e4ll\u00e4. Stressin on havaittu olevan my\u00f6s sosiaalinen ilmi\u00f6 ja tarttuvan elinymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 v\u00e4h\u00e4n samaan tyyliin kuin haukotus, joka ”tarttuu” haukottelijasta toiseen.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Miten stressiin tulee sitten suhtautua? Voiko sen merkkej\u00e4 opetella tunnistamaan itsess\u00e4\u00e4n ja onko siit\u00e4 hy\u00f6ty\u00e4? Niin kuin sairauksissa yleens\u00e4kin, my\u00f6s stressiss\u00e4 sen varhaisella tunnistamisella on puolensa. Oman, koetun stressin kanssa voi my\u00f6s opetella tulemaan toimeen. Stressin taltuttamiseksi on olemassa erilaisia keinoja, joita voi opetella. Rauhoittumis- ja rentoutumisharjoitukset ovat stressinhallinnassa hy\u00f6dyksi. Jokainen voi mietti\u00e4 erilaisia tapoja rentoutua ja sellaisia keinoja, jotka ovat juuri itselle parhaita rauhoittumiseen. Jotkut rentoutuvat esim. hiljaa paikallaan vaikkapa kynttil\u00e4nvalossa istuen, kun taas toiset hiljentyv\u00e4t parhaiten aktiivisten harrastusten avulla, esim. mets\u00e4ss\u00e4 patikoiden tai rankoissakin urheilulajeissa. Kootkaamme t\u00e4h\u00e4n erilaisia vinkkej\u00e4 stressinhallintaan, joista on todettu olevan hy\u00f6ty\u00e4.<\/p>\n