{"id":7857,"date":"2019-06-13T10:22:00","date_gmt":"2019-06-13T07:22:00","guid":{"rendered":"http:\/\/www.nauhalainen.fi\/wp\/?p=7857"},"modified":"2019-06-13T11:22:31","modified_gmt":"2019-06-13T08:22:31","slug":"helmi-tampereen-ytimessa","status":"publish","type":"post","link":"http:\/\/www.nauhalainen.fi\/wp\/helmi-tampereen-ytimessa\/","title":{"rendered":"Helmi Tampereen ytimess\u00e4"},"content":{"rendered":"

Nauhalaisen toimitus sai hienon mahdollisuuden p\u00e4\u00e4st\u00e4 tutustumaan aivan Tampereen keskustan tuntumassa sijaitsevaan Amurin ty\u00f6l\u00e4ismuseokortteliin. Museon rakennuksista huokuu aidosti mennyt aika ja el\u00e4m\u00e4, aivan kuin aika olisi todella pys\u00e4htynyt.<\/strong><\/em><\/p>\n

Puutalokortteleita alettiin rakentamaan Amuriin vuonna 1860, sill\u00e4 asunnoille oli yh\u00e4 enemm\u00e4n tarvetta ty\u00f6v\u00e4est\u00f6n kasvaessa samalla, kun teollisuus oli vahvasti nousussa. Amurin ty\u00f6l\u00e4ismuseokortteli on n\u00e4ilt\u00e4 ajoilta ainut j\u00e4ljell\u00e4 oleva kortteli. Sielt\u00e4 l\u00f6ytyy nelj\u00e4 pienemp\u00e4\u00e4 piharakennusta sek\u00e4 viisi, alkuper\u00e4isill\u00e4 paikoillaan olevaa asuinrakennusta.<\/p>\n

H\u00e4meen museoseuran toimesta her\u00e4si 1950-luvulla ehdotus, ett\u00e4 Tampereelle olisi hyv\u00e4 saada ulkomuseo. Idea eli ajan my\u00f6t\u00e4 ja lopulta 1960-luvulle siirrytt\u00e4ess\u00e4 ajatus oli muotoutunut ty\u00f6l\u00e4iskotimuseoksi. Sopivasti vuonna 1965 laadittiin Amurin alueesta uusi asemakaava, josta kaupunki p\u00e4\u00e4tyikin varaamaan kokonaisen korttelin museok\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Ensimm\u00e4inen askel korttelin rakentamisesta museoksi oli se, kun sen Osuusliike i.l avattiin museoksi vuonna 1975. Sit\u00e4 varten Tampereen kaupunki oli saanut\u00a0 tarpeellista kalustoa ja esineit\u00e4 lahjoituksena Kulutusosuuskuntien Keskusliitolta. Juuri heid\u00e4n toiveestaan\u00a0 kyseinen museo avattiin juuri vuonna 1975, sill\u00e4 silloin Osuusliike Voima ja koko E-osuuskauppaliike t\u00e4yttiv\u00e4t 75 vuotta.<\/p>\n

Vuosi vuodelta ja vaihe vaiheelta rakennuksia saatiin museoitua valmiiksi ja sit\u00e4 mukaan avattua yleis\u00f6lle.\u00a0 N\u00e4ihin rakennuksiin lukeutuivat aiemmin mainitun Osuusliikkeen lis\u00e4ksi niin leipomo, suutarinverstas kuin my\u00f6s paperi- ja lyhyttavarakauppakin.\u00a0\u00a0Viel\u00e4 my\u00f6hemmin kortteliin valmistui hieman isompi asuinrakennus vuonna 1992, joka sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 asuntoja vuodesta 1822 aina vuoteen 1899 saakka sek\u00e4 kaksi huonetta museossa vieraileville lapsille sen ajan perinteisill\u00e4 leluilla varustettuna.\u00a0 Asuinrakennuksista viides oli aluksi ajateltu my\u00f6s museok\u00e4ytt\u00f6\u00f6n esimerkiksi kirjailijamuseoksi, mutta loppuviimein siit\u00e4 p\u00e4\u00e4tettiin kuitenkin tehd\u00e4 kahvila, jossa olisi lis\u00e4ksi esill\u00e4 vaihtuvia n\u00e4yttelyit\u00e4. Kahvila avattiin yleis\u00f6lle avajaiskahvituksella vuonna 1995, viimeisimp\u00e4n\u00e4 museoituna rakennuksena korttelissa.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Heti korttelikierroksen alettua vastassa on kyltti, josta pystyy k\u00e4tev\u00e4sti tarkistamaan esimerkiksi miss\u00e4 rakennuksissa tiettyihin vuosiin liittyv\u00e4t huoneistot sijaitsevat. Kyltti toimii mainiona karttana niille, jotka eiv\u00e4t ole viel\u00e4 aiemmin vierailleet kyseisess\u00e4 museossa.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

1890-luvulle sijoittuvan kuvitteellisen huoneen sisustus ei aikakautta mukaillen ole kovinkaan\u00a0 kummoista. Huoneessa on suurimmaksi osaksi vain kaikkea v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4, joskin muotokuva edustaa pient\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 koriste-esineit\u00e4.\u00a0\u00a0\"\"<\/p>\n

Aivan ensimm\u00e4inen\u00a0 yleinen yhteissauna rakennettiin Amuriin vuonna 1885, ja my\u00f6hemmin, 1900-luvun alussa, niit\u00e4 l\u00f6ytyikin\u00a0 yhteens\u00e4 nelj\u00e4 kappaletta. Yleisimm\u00e4ksi saunap\u00e4iv\u00e4ksi oli\u00a0 valikoitunut lauantai. Saunareissulle otettiin tavallisesti mukaan puhtaat alusvaatteet kietaistuna sanomalehteen sek\u00e4 pesuv\u00e4lineet. Jos omaa vihtaa ei ollut, sen pystyi ostamaan saunanpit\u00e4j\u00e4lt\u00e4.\u00a0 My\u00f6s virvokkeita pystyi\u00a0 ostamaan, jos jano p\u00e4\u00e4si yll\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n. Saunakulttuuri tuohon aikaan kuulosti varsin sympaattiselta. Aivan kuin saunaan l\u00e4hdett\u00e4ess\u00e4 ment\u00e4isiin pienelle retkelle, jonne pakataan mukaan t\u00e4rke\u00e4t tavarat.\"\"<\/p>\n

Ulkok\u00e4ym\u00e4l\u00e4t kuuluivat Amurin puutalokortteleihin. Ne olivat yhteisess\u00e4 k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 ja siivouksesta vastattiin vuorollaan. Pelkk\u00e4\u00e4 iloa k\u00e4ym\u00e4l\u00f6ist\u00e4 ei ollut, sill\u00e4 ne toivat mukanaan my\u00f6s ik\u00e4vi\u00e4 ongelmia kuten tauteja ja rottia. Ensimm\u00e4iset sis\u00e4vessat tulivat Amuriin vasta 1920-luvulla, jota miettiess\u00e4 nykyajan siistej\u00e4 wc-tiloja osaa todella arvostaa.\"\"1930-luvulta per\u00e4isin oleva leipomo on ehdottomasti museon yksi hienoimmista taidonn\u00e4ytteist\u00e4. Pullantuoksun voi melkein haistaa astuessaaan myym\u00e4l\u00e4\u00e4n. Ilman opaskylttej\u00e4kin sen tiet\u00e4\u00e4, ettei leipomoty\u00f6 ole ollut kevytt\u00e4 ja helppoa; taikinaa on leivottu jo kukonlaulun aikaan kuuman uunin tehdess\u00e4 koko huoneesta hiostuttavan kuuman. Tampereella\u00a0 ohrahiivaleip\u00e4 eli riev\u00e4 on ollut erityisen merkityksellisess\u00e4 asemassa, jonka vuoksi kaupunkiamme onkin kutsuttu riev\u00e4kyl\u00e4ksi.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Hyllyt notkuvat t\u00e4ynn\u00e4 kakkuvuokia, jotka on helppo kuvitella herkullisen tuoksuisiksi kakuiksi.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

1928-luvun huoneistossa on n\u00e4kyviss\u00e4 ihastuttavia yksityiskohtia, kuten sein\u00e4ll\u00e4 olevan kankaan kaunis kirjailu. Sisustus on muutoinkin aiempaan verrattuna koristeellisempaa ja kodin tekstiileiss\u00e4 n\u00e4kyy erilaisia materiaaleja. Lastenlelut n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t olleen varsin suloisia, ainakin kun katsoo leikkihevosta k\u00e4rryineen. Voin uskoa, ett\u00e4 en ole ainoa, joka vastaavan itselleen tahtoisi.<\/p>\n

\"\"Museossa on my\u00f6s pula-ajan paperi- ja lyhyttavarakauppa.\u00a0 Opas tekstien kertoman mukaan siell\u00e4 myytiin suurimmaksi osaksi korvaavia tuotteita, kuten paperista valmistettuja p\u00f6yt\u00e4liinoja tai ikkunaverhokreppej\u00e4. Lis\u00e4ksi sielt\u00e4 pystyi ostamaan kappaleena tai tusinoittain yleistarpeellisia asioita kuten nappeja ja neuloja tai hieman ylellisempi\u00e4 tuotteita, joista kellot mainittakoon\u00a0 yhten\u00e4 esimerkkin\u00e4.\"\"<\/p>\n

My\u00f6s postikortit ja kyn\u00e4tarvikkeet kuuluivat valikoimaan.\u00a0 T\u00e4m\u00e4n tyyliseen kauppaan astuisi moni varmasti mielell\u00e4\u00e4n viel\u00e4 nykyp\u00e4iv\u00e4n\u00e4kin.\"\"<\/p>\n

Osuusliike Voima on pullollaan kuiva-elintarvikkeita. Sielt\u00e4 l\u00f6ytyy kahvin lis\u00e4ksi niin makeisia kuin kauraryynej\u00e4kin.\u00a0 Ostokset punnittiin asiaankuuluvalla vaa’alla punnuksia apuna k\u00e4ytt\u00e4en.\u00a0 Hieman ovat ajat muuttuneet t\u00e4st\u00e4kin.\"\"<\/p>\n

Silmien edest\u00e4 l\u00f6ytyv\u00e4 kassakone saa aikaan pienen h\u00e4mment\u00e4v\u00e4n ajatuksen: ”Miten ihmeess\u00e4 tuollaista k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n?” Nappuloitakin n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 olevan kiitett\u00e4v\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4. Tuntuu silti hienolta n\u00e4hd\u00e4 laitteistoa ajalta, jolloin digitaalisista kosketusn\u00e4yt\u00f6ist\u00e4 ei ollut viel\u00e4 tietoakaan.\"\"<\/p>\n

Hyllyilt\u00e4 l\u00f6ytyi my\u00f6s jotain hyvin tuttua, nimitt\u00e4in Fazerin sinist\u00e4 maitonappien muodossa. Onneksi kaikki asiat eiv\u00e4t muutu ja yksi hyv\u00e4 esimerkki niist\u00e4 ovat Pectus-kurkkupastillit, joita voi yh\u00e4 t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4kin nautiskella.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

1960-luvun lopulla maitokin oli pakattuna pussiin. Vuonna 1911 kulutusmaito maksoi litralta 19 penni\u00e4 ja ruisjauhot 26 penni\u00e4 kilota.\"\"<\/p>\n

Kaikki museoidut huoneistot ovat upeita kokonaisuuksia t\u00e4ynn\u00e4 historian havinaa ja eletyn el\u00e4m\u00e4n tunnelmaa. Kauniit yksityiskohdat pist\u00e4v\u00e4t varmasti monella aivan eriyisesti silm\u00e4\u00e4n. Kuinka kauniita voivatkaan yksinkertaiset peltipurkit olla, mietin huokaillen.<\/p>\n

Kokemus ty\u00f6l\u00e4ismuseokorttelista oli varsin miellytt\u00e4v\u00e4, sill\u00e4 se tarjosi ison annoksen historiaa helposti omaksuttavalla ja mielenkiintoisella tavalla. On t\u00e4ysin eri asia lukea asioita, kuin n\u00e4hd\u00e4 ne konkretisoituina omin silmin. Amurin ty\u00f6l\u00e4ismuseokortteli on varsinainen aarre, johon tutustumista kannattaa ehdottomasti harkita, ellei ole jo niin tehnyt.<\/p>\n

 <\/p>\n

Teksti ja kuvat: Jenni Salonen<\/p>\n

Artikkelikuva: Wikipedia Commons (linkki<\/a> kuvaan)<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Mielenkiintoisella tavalla esitetty historiakatsaus Tampereen ty\u00f6v\u00e4est\u00f6n historiaan. […]<\/a><\/p>\n<\/div>","protected":false},"author":4,"featured_media":7860,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"jetpack_post_was_ever_published":false,"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_publicize_message":"","jetpack_publicize_feature_enabled":true,"jetpack_social_post_already_shared":true,"jetpack_social_options":{"image_generator_settings":{"template":"highway","enabled":false},"version":2}},"categories":[412],"tags":[610,199,426,609],"class_list":{"0":"post-7857","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-historia-ja-yhteiskunta","8":"tag-amuri","9":"tag-museo","10":"tag-tampereen-historia","11":"tag-tyolaismuseokortteli"},"jetpack_publicize_connections":[],"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/i0.wp.com\/www.nauhalainen.fi\/wp\/wp-content\/uploads\/2019\/06\/Amurin_Museum_commonswikipedia.jpg?fit=1280%2C852","jetpack_sharing_enabled":true,"jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/pa0EdI-22J","jetpack-related-posts":[],"_links":{"self":[{"href":"http:\/\/www.nauhalainen.fi\/wp\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/7857","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"http:\/\/www.nauhalainen.fi\/wp\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"http:\/\/www.nauhalainen.fi\/wp\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.nauhalainen.fi\/wp\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.nauhalainen.fi\/wp\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=7857"}],"version-history":[{"count":17,"href":"http:\/\/www.nauhalainen.fi\/wp\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/7857\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":7956,"href":"http:\/\/www.nauhalainen.fi\/wp\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/7857\/revisions\/7956"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.nauhalainen.fi\/wp\/wp-json\/wp\/v2\/media\/7860"}],"wp:attachment":[{"href":"http:\/\/www.nauhalainen.fi\/wp\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=7857"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.nauhalainen.fi\/wp\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=7857"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.nauhalainen.fi\/wp\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=7857"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}