{"id":6923,"date":"2019-06-10T10:03:48","date_gmt":"2019-06-10T07:03:48","guid":{"rendered":"http:\/\/www.nauhalainen.fi\/wp\/?p=6923"},"modified":"2019-06-10T18:05:05","modified_gmt":"2019-06-10T15:05:05","slug":"tampere-tulessa","status":"publish","type":"post","link":"http:\/\/www.nauhalainen.fi\/wp\/tampere-tulessa\/","title":{"rendered":"Tampere tulessa"},"content":{"rendered":"

Suomen 1800-luvun historia on suurpalojen historiaa. Yksi toisensa j\u00e4lkeen kaupungit ovat joutuneet liekkien nielemiksi. Vuonna 1827 n\u00e4ist\u00e4 tulipaloista kuuluisin ja tuhoisin h\u00e4vitti suurimman osan Turkua. Hamina paloi vuonna 1821, Pori ja Vaasa 1852. Oulua liekit tuhosivat vuosina 1822 ja 1882. Lauantaina 19. elokuuta 1865 oli Tampereen vuoro.<\/strong><\/em><\/p>\n

Tuli tuhoaa kaupunkia<\/h3>\n

Kukaan ei tied\u00e4, mist\u00e4 palo sai alkunsa. Vuosikymmeni\u00e4 my\u00f6hemmin kerrottiin tarinaa, jonka mukaan liekit olisivat p\u00e4\u00e4sseet irti tallinparvella nukkuneiden renkien piipunpolton yhteydess\u00e4. Olipa syy mik\u00e4 tahansa, se tiedet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 my\u00f6h\u00e4\u00e4n illalla 19. elokuuta vuonna 1865 kauppias K. J. Hild\u00e9nin omistama piharakennus syttyi tuleen. Nykyisin palon syttymispaikalla sijaitsevat osoitteet Kauppiaskatu 10 ja Puutarhakatu 17.<\/p>\n

Tuli l\u00e4hti levi\u00e4m\u00e4\u00e4n tuulen mukana kohti etel\u00e4\u00e4 Nalkalantorin suuntaan. Puutaloista rakennetussa kaupungissa liekit p\u00e4\u00e4siv\u00e4t etenem\u00e4\u00e4n nopeasti; kortteli toisensa j\u00e4lkeen syttyi tuleen. Lauantai-iltana syttynyt palo saatiin talttumaan vasta sunnuntaina iltap\u00e4v\u00e4ll\u00e4. Siihen menness\u00e4 Puutarhakadun ja Satamakadun v\u00e4lisell\u00e4 alueella oli tuhoutunut kokonaan 27 ja osittain kuusi rakennusta. Suurpalon seurauksena yli 500 ihmist\u00e4 menetti kotinsa. T\u00e4m\u00e4 vastasi kymment\u00e4 prosenttia Tampereen v\u00e4est\u00f6st\u00e4.<\/p>\n

Tulipalon tuhoisuus johtui osaltaan kaupungin palontorjunnan alkeellisuudesta. Turun vuoden 1827 suuren palon j\u00e4lkeen Suomen suuriruhtinaskunnassa oli alettu kiinnitt\u00e4\u00e4 paloturvallisuuteen suurempaa huomiota, mutta Tampereella uudistukset olivat j\u00e4\u00e4neet pahasti vajavaisiksi. Tulipalon sattuessa sammutusty\u00f6 oli k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 tavallisten kaupunkilaisten vastuulla. Senaatti oli kehottanut Tamperetta perustamaan vakinaisen palokunnan vuonna 1853, mutta maistraatin mielest\u00e4 liian kallis hanke ei edennyt. Vapaaehtoinen palokunta kaupunkiin saatiin vasta vuonna 1872, vakinaista palokuntaa jouduttiin odottamaan vuoteen 1898 asti.<\/p>\n

\"\"
Tampereen p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 1.10.1965 paljastettiin Sisko Pet\u00e4j\u00e4n suunnittelema Tampereen palon muistolaatta osoitteessa Kauppakatu 10. Tampereen palosta oli edellisen\u00e4 kes\u00e4n\u00e4 tullut kuluneeksi 100 vuotta. Kaupunginhallitus teetti muistolaatan Tampere-Seuran aloitteesta.<\/figcaption><\/figure>\n

Kaavoituksella liekkej\u00e4 vastaan<\/h3>\n

Vuoden 1865 palon seurauksena Tampereella ryhdyttiin toimiin vastaavien suuronnettomuuksien est\u00e4miseksi tulevaisuudessa. Kaupungin uusi asemakaava oli ollut palon aikaan vireill\u00e4 jo pitk\u00e4\u00e4n. Nyt t\u00e4st\u00e4 kaavasta tuli t\u00e4rkein ase taistelussa liekkej\u00e4 vastaan.<\/p>\n

Yliarkkitehti Carl Albert Edelfeltin laatima Tampereen uusi asemakaava vahvistettiin vuonna 1868. Sen pohjana oli Carl Ludvig Engelin jo vuonna 1830 luonnostelema kaava, jossa puutalokaupunkia halkoivat paloestein\u00e4 toimivat leve\u00e4t puistokadut.<\/p>\n

Uusi paloturvallisempi kaava muutti Tampereen ilmett\u00e4 suuresti ja sen vaikutus n\u00e4kyy kaupunkikuvassa viel\u00e4 t\u00e4n\u00e4kin p\u00e4iv\u00e4n\u00e4. Pohjois-etel\u00e4suunnassa kaupunki halkaistiin vehre\u00e4ll\u00e4 Esplanadilla, joka nykyisin tunnetaan H\u00e4meenpuistona. It\u00e4-l\u00e4nsisuunnassa kulkeva H\u00e4meenkatu levennettiin 30 metriin ja reunustettiin lehtipuilla. Siit\u00e4 tuli Tampereen uusi p\u00e4\u00e4katu. Esplanadin l\u00e4nsipuolinen uusi kaupunkialue jaettiin kahtia Aleksanterin kirkkopuistolla (nykyinen Pyynikin kirkkopuisto).<\/p>\n

Tampereen suuri palo aiheutti huomattavaa tuhoa, mutta sen seurauksena uudistettu asemakaava teki kaupungista aiempaa avaramman ja vehre\u00e4mm\u00e4n. Liekit ovat piinanneet tamperelaisia my\u00f6hemminkin, mutta rauhan aikana ei ole koettu toista yht\u00e4 laajaa tulipaloa kuin kes\u00e4ll\u00e4 1865.<\/p>\n

Teksti: Jesse Laitinen<\/p>\n

L\u00e4hteet:
\nLetku & laastari: Pirkanmaan pelastuslaitoksen henkil\u00f6st\u00f6lehti 3\/4 2015
\nTampereen muistolaatat ja muut muistomerkit<\/a><\/p>\n

Kuvat:
\n1. Tampereen Ylioppilastalo. (linkki<\/a> kuvaan)
\n2. Tampereen palon muistolaatta (Jesse Laitinen)<\/p>\n

 <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Tapahtui Tampereella, osa 5 \u2013 Tampereen palo 1865 […]<\/a><\/p>\n<\/div>","protected":false},"author":4,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"jetpack_post_was_ever_published":false,"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_publicize_message":"","jetpack_publicize_feature_enabled":true,"jetpack_social_post_already_shared":true,"jetpack_social_options":{"image_generator_settings":{"template":"highway","enabled":false},"version":2}},"categories":[412],"tags":[429,428,430,431,145,426,432],"class_list":{"0":"post-6923","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","6":"category-historia-ja-yhteiskunta","7":"tag-historia","8":"tag-paikallishistoria","9":"tag-pirkanmaan-historia","10":"tag-suomen-historia","11":"tag-tampere","12":"tag-tampereen-historia","13":"tag-tapahtui-tampereella"},"jetpack_publicize_connections":[],"jetpack_featured_media_url":"","jetpack_sharing_enabled":true,"jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/pa0EdI-1NF","jetpack-related-posts":[],"_links":{"self":[{"href":"http:\/\/www.nauhalainen.fi\/wp\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/6923","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"http:\/\/www.nauhalainen.fi\/wp\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"http:\/\/www.nauhalainen.fi\/wp\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.nauhalainen.fi\/wp\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.nauhalainen.fi\/wp\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=6923"}],"version-history":[{"count":23,"href":"http:\/\/www.nauhalainen.fi\/wp\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/6923\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":7915,"href":"http:\/\/www.nauhalainen.fi\/wp\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/6923\/revisions\/7915"}],"wp:attachment":[{"href":"http:\/\/www.nauhalainen.fi\/wp\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=6923"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.nauhalainen.fi\/wp\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=6923"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.nauhalainen.fi\/wp\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=6923"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}