{"id":6471,"date":"2019-02-19T12:14:42","date_gmt":"2019-02-19T10:14:42","guid":{"rendered":"http:\/\/www.nauhalainen.fi\/wp\/?p=6471"},"modified":"2019-02-19T12:14:42","modified_gmt":"2019-02-19T10:14:42","slug":"ensimmainen-tehdas","status":"publish","type":"post","link":"http:\/\/www.nauhalainen.fi\/wp\/ensimmainen-tehdas\/","title":{"rendered":"Ensimm\u00e4inen tehdas"},"content":{"rendered":"

Tammerkosken l\u00e4nsirannalla seisoo kahdeksankulmainen savupiippu. Sen jalustaan on kirjoitettu teksti: \u201dSuomen ensimm\u00e4isen paperitehtaan perusti t\u00e4lle paikalle A. R. H\u00e4ggman\u201d. Teksti ei kerro totuutta. T\u00e4lle paikalle perustettu tehdas ei ollut Suomen ensimm\u00e4inen paperitehdas. Se oli kuitenkin Tampereen ensimm\u00e4ine<\/em><\/strong>n tehdas. T\u00e4lt\u00e4 paikalta alkoi Tampereen historia teollisuuskaupunkina.<\/em><\/strong><\/p>\n

Abraham H\u00e4ggman saapui Tampereelle Pohjanmaan Kruunupyyst\u00e4, jossa h\u00e4n oli syntynyt 28. marraskuuta 1733. Muuttokirja on p\u00e4iv\u00e4tty 8. elokuuta 1780. H\u00e4ggmanin vaimo oli kuollut edellisen\u00e4 vuonna, ja h\u00e4n oli mennyt nopeasti uusiin naimisiin. H\u00e4ggmanin saapuessa Tampereelle, se oli viel\u00e4 piskuinen sis\u00e4maakaupunki, jonka perustamisesta oli ehtinyt kulua vasta viisi vuotta. Tuleva tehtailija ehti mukaan Tampereen ensimm\u00e4iseen tonttijakoon ja onnistui nappaamaan itselleen Tammerkosken keskiputouksen l\u00e4hell\u00e4 sijainneen tontin n:o 1. T\u00e4lle tontille ja sen viereiselle rantakaistaleelle h\u00e4n rakennutti my\u00f6hemmin tehtaansa.<\/p>\n

H\u00e4ggman oli ammatiltaan kuparisepp\u00e4, mutta Tampereelle asetuttuaan h\u00e4n alkoi hankkia tuloja t\u00e4rp\u00e4tintislauksella. Miehell\u00e4 oli kuitenkin mieless\u00e4\u00e4n suurempia suunnitelmia. Vuonna 1783 h\u00e4n hankki k\u00e4ytt\u00f6\u00f6ns\u00e4 oman tonttinsa viereisen kaistaleen Tammerkosken rantaa tehdastoiminnan aloittamista varten. H\u00e4ggmanin toiveissa oli perustaa paikalle useita teollisuuslaitoksia. N\u00e4iden joukossa olisivat ainakin olleet vaskipaja, paperiruukki, v\u00e4rj\u00e4\u00e4m\u00f6, saha ja suurimomylly.<\/p>\n

\"\"
Frenckellin kahdeksankulmainen savupiippu seisoo Koskipuistossa Tammerkosken l\u00e4nsirannalla. T\u00e4lle paikalle Abraham H\u00e4ggman perusti paperiruukkinsa. Vuonna 1870 valmistunut piippu on s\u00e4ilytetty osana Tammerkosken kansallismaisemaa. Piipun juurella sijaitseva pannuhuone on valmistunut vuonna 1907.<\/figcaption><\/figure>\n

Maaherran p\u00e4\u00e4t\u00f6s tehtaiden perustamisasiassa annettiin 20. huhtikuuta 1785. H\u00e4ggmanin toiveisiin my\u00f6nnyttiin muilta osin, mutta sahaan ja myllyyn ei tullut lupaa. Saha- ja jauhomyllyjen perustaminen Tammerkoskeen oli n\u00e4et alueen mahtitekij\u00e4n, Hatanp\u00e4\u00e4n kartanon, yksinoikeus, ja kartanonherra Gabriel Ahlman piti tiukasti kiinni privilegioistaan. H\u00e4ggman ja Ahlman v\u00e4\u00e4nsiv\u00e4t k\u00e4tt\u00e4 sahaoikeudesta my\u00f6hemminkin, ja vuonna 1790 asia vietiin tuolloin Suomessa oleskelleelle kuningas Kustaa III:lle asti.<\/p>\n

Saha- ja myllyluvat j\u00e4iv\u00e4t H\u00e4ggmanilta saamatta, mutta muutoin h\u00e4n perusti teollisuutta ahkerasti. Edell\u00e4 mainittujen laitosten lis\u00e4ksi Tammerkosken rantaan nousi 1780-luvun kuluessa my\u00f6s verkavalkki sek\u00e4 savitehdas tiilien ja ruukkujen valmistukseen. Kovin menestyksek\u00e4st\u00e4 H\u00e4ggmanin tehdastoiminta ei kuitenkaan ollut. Suomen markkinat olivat yksinkertaisesti liian kehittym\u00e4tt\u00f6m\u00e4t, jotta tehtaiden tuotteita olisi saatu riitt\u00e4v\u00e4sti kaupaksi. Kannattamattomina useimmat laitokset piti lakkauttaa, ja vuosisadan vaihtuessa ainoastaan lumppupaperia valmistava paperiruukki oli j\u00e4ljell\u00e4.<\/p>\n

Paperi oli ainoa teollisuustuote, jonka kysynt\u00e4 riitti pit\u00e4m\u00e4\u00e4n tehtaan toiminnan kannattavana. T\u00e4m\u00e4 siit\u00e4kin huolimatta, ettei Tampereen paperiruukin vuosituotanto ollut suurensuuri. Tilannetta auttoi, ett\u00e4 kyseess\u00e4 oli k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 Suomen ainoa paperitehdas. J\u00e4rvenojan tehdas Aurassa oli lopettamassa toimintaansa, eik\u00e4 kilpailua siten juurikaan ollut. Samalla paperin korkea hinta mahdollisti kannattavan toiminnan pienill\u00e4kin tuotantom\u00e4\u00e4rill\u00e4.<\/p>\n

Tampereen paperitehdas ei kuitenkaan kohonnut suuruuteensa viel\u00e4 H\u00e4ggmanin aikana. Sit\u00e4 ennen sek\u00e4 tehtaan ett\u00e4 Suomen oli vaihdettava omistajaa. Suomen sodan riehuessa vuosina 1808-1809 ruukki siirtyi kokonaisuudessaan Hatanp\u00e4\u00e4n kartanon silloisen is\u00e4nn\u00e4n Lars Gustaf Lefr\u00e9nin omistukseen. Samoihin aikoihin Suomi siirtyi Ruotsin omistuksesta osaksi Ven\u00e4j\u00e4n keisarikuntaa. Uusi vuosisata toi mukanaan Tampereen kasvun merkitt\u00e4v\u00e4ksi teollisuuskaupungiksi, ja paperitehdas kasvoi kaupungin mukana. Paperintuotanto sittemmin Frenckellin nimell\u00e4 tunnetussa tehtaassa jatkui vuoteen 1929 asti.<\/p>\n

Abraham H\u00e4ggman kuoli Tampereella 77-vuotiaana 20. marraskuuta 1810. H\u00e4nen j\u00e4lkimaineessa on ollut jokseenkin kaksijakoinen. Toisaalta h\u00e4nt\u00e4 on pidetty ylpeilev\u00e4n\u00e4 suunsoittajana, joka perusti joukon kannattamattomia teollisuuslaitoksia. Toisaalta se yksi tehdas, jonka toiminta jatkui liki 150 vuotta, on tuonut h\u00e4nelle maineen Tampereen teollisuuden is\u00e4n\u00e4. Frenckellin jugendia henkiv\u00e4 tehdakompleksi kohoaa t\u00e4n\u00e4kin p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 Tammerkosken rannalla, paikassa josta kaikki alkoi yli 200 vuotta sitten.<\/p>\n

Teksti: Jesse Laitinen<\/p>\n

L\u00e4hteet:
\nAlhonen, Pentti & Salo, Unto & Suvanto, Seppo & Rasila, Viljo, Tampereen historia I: Vaiheet ennen 1840-lukua<\/em>, Tampereen kaupunki: Tampere, 1988.
\nKorkki, Jari & Niemel\u00e4, Jari, Tutkimusmatkoja Tampereen taloihin<\/em>, Tampere-Seura: Tampere, 1995.
\nLeskinen, Marjatta & Jaakola, Juha, Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998<\/em>, Tampereen kaupunki: Tampere, 1998.<\/p>\n

Kuvat:
\n1. Frenckellin piipun jalusta ja muistoteksti. Kuva: Jesse Laitinen
\n2. Frenckellin piippu ja pannuhuone. Kuva: Wikimedia Commons (linkki<\/a> kuvaan)<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Tapahtui Tampereella, osa 3 \u2013 Abraham H\u00e4ggman perustaa paperiruukin […]<\/a><\/p>\n<\/div>","protected":false},"author":4,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"jetpack_post_was_ever_published":false,"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_publicize_message":"","jetpack_publicize_feature_enabled":true,"jetpack_social_post_already_shared":true,"jetpack_social_options":{"image_generator_settings":{"template":"highway","enabled":false},"version":2}},"categories":[412],"tags":[428,430,145,426,432],"class_list":{"0":"post-6471","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","6":"category-historia-ja-yhteiskunta","7":"tag-paikallishistoria","8":"tag-pirkanmaan-historia","9":"tag-tampere","10":"tag-tampereen-historia","11":"tag-tapahtui-tampereella"},"jetpack_publicize_connections":[],"jetpack_featured_media_url":"","jetpack_sharing_enabled":true,"jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/pa0EdI-1Gn","jetpack-related-posts":[],"_links":{"self":[{"href":"http:\/\/www.nauhalainen.fi\/wp\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/6471","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"http:\/\/www.nauhalainen.fi\/wp\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"http:\/\/www.nauhalainen.fi\/wp\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.nauhalainen.fi\/wp\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.nauhalainen.fi\/wp\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=6471"}],"version-history":[{"count":27,"href":"http:\/\/www.nauhalainen.fi\/wp\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/6471\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":6527,"href":"http:\/\/www.nauhalainen.fi\/wp\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/6471\/revisions\/6527"}],"wp:attachment":[{"href":"http:\/\/www.nauhalainen.fi\/wp\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=6471"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.nauhalainen.fi\/wp\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=6471"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.nauhalainen.fi\/wp\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=6471"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}