{"id":18243,"date":"2022-10-28T12:00:05","date_gmt":"2022-10-28T09:00:05","guid":{"rendered":"http:\/\/www.nauhalainen.fi\/wp\/?p=18243"},"modified":"2022-10-27T10:50:49","modified_gmt":"2022-10-27T07:50:49","slug":"opas-halloween-viikonlopun-kirjamaratoniksi-and-beyond-osa-b","status":"publish","type":"post","link":"http:\/\/www.nauhalainen.fi\/wp\/opas-halloween-viikonlopun-kirjamaratoniksi-and-beyond-osa-b\/","title":{"rendered":"OPAS HALLOWEEN -VIIKONLOPUN KIRJAMARATONIKSI \u201dAND BEYOND…\u201d Osa B"},"content":{"rendered":"

Osio B sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 kauhugenren alle mahtuvia novelleja, tekstej\u00e4\/ kertomuksia. Kauhukirjallisuuteen lyhyempi muoto tuntuu olevan erityisen sopiva ja hyvi\u00e4 kirjoittajia on huima m\u00e4\u00e4r\u00e4. Samoin alaan liittyvi\u00e4 lukemistoja ilmestynyt paljon aina 1800-luvulta alkaen, kuuluisimpana ja vaikuttavimpana amerikkalainen Weird Tales (273 numeroa 1923-1954, teki paluun 1988 ja ilmestynee satunnaisesti edelleen)<\/strong>. Alla on esitelty kaksikymment\u00e4 huipputeksti\u00e4, klassikkoa ja tuntemattomampaakin tekij\u00e4\u00e4 samaan tyyliin kuin osiossa A.<\/p>\n

 <\/p>\n

1. Le Fanu, J.Sheridan: Uni (1838). Antologiasta Suuri kummituskirja, toim. Richard Dalby. Suom. Pertti Koskela. Book Studio 1993.<\/h4>\n

Irlantilainen Le Fanu (1814-1973)<\/strong> oli aikansa johtavia kauhujuttujen kirjoittajia ja keskeinen hahmo genren kehityksess\u00e4 viktoriaanisen ajan alkupuolella. Teksti on sujuvaa, perinteist\u00e4 kauhutunnelman luontia, jossa ei juuri m\u00e4ss\u00e4ill\u00e4 mill\u00e4\u00e4n. Tosin t\u00e4ss\u00e4 n\u00e4kyy jo ajan paino toisin kuin esimerkiksi alla olevan Poen teksteiss\u00e4.<\/p>\n

 <\/p>\n

\"\"<\/p>\n

2. Poe, Edgar Allan: Musta kissa (1843). Teoksesta Kootut kertomukset. Suom. Jaana Kapari-Jatta. Teos 2017.<\/h4>\n

Amerikkalaisesta Poesta (1809-1849)<\/strong> on \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen vaikea sanoa mit\u00e4\u00e4n lyhyesti. Ainakin k\u00e4sittelyss\u00e4 olevaan kauhukirjallisuuden genreen h\u00e4nell\u00e4 on ollut j\u00e4risytt\u00e4v\u00e4 vaikutus jo 1800-luvulla ja on edelleen. H\u00e4n keksi my\u00f6s salapoliisikirjallisuuden ja oli hieno runoilija (Korppi on maailman tunnetuin kauhuruno)<\/strong>. H\u00e4nen tekstins\u00e4 eiv\u00e4t juuri vanhene ja Kapari-Jatan uudet suomennokset ovat silkkaa kultaa. Mit\u00e4 siis valita t\u00e4h\u00e4n? Melkein mik\u00e4 vain kauhutarina olisi kelvannut, mutta p\u00e4\u00e4dyin hyyt\u00e4v\u00e4\u00e4n Mustaan kissaan, johon on k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n lyhyess\u00e4 muodossa saatu paketoitua piinaavaa kauhua, karmeita tekoja ja kuvausta alkoholisairauden tuhoisasta vaikutuksesta mieleen. Eik\u00e4 listauksissani esiinny ihan tavallisia lemmikkej\u00e4 Kingi\u00e4 lukuunottamatta.<\/p>\n

 <\/p>\n

\"\"<\/p>\n

3. Maupassant, Guy de: Vainaja (1887). Kokoelmasta Painajaisuni. Suom. & valinnut Eila Kostamo, Kirjayhtym\u00e4 1966.<\/h4>\n

Ranskalaista Maupassantia (1850-1893)<\/strong> pidet\u00e4\u00e4n yleisesti yhten\u00e4 maailman parhaista novellisteista kautta aikojen. H\u00e4n kirjoitti my\u00f6s paljon kauhukirjallisuuteen liitett\u00e4vi\u00e4 tarinoita psykologisella otteella hieman Poen tavoin. Vainaja ei mielest\u00e4ni lukeudu vain niihin vaan on varsin mielenkiintoinen ja ajatuksia her\u00e4tt\u00e4v\u00e4 lyhyt kauhupala hautausmaalla tapahtuvista kummallisuuksista.<\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

4. Bierce, Ambrose: Muutamia kummitustaloja (1893). Antologiasta Amerikkalaiset aaveet, toim. Markku Sadelehto. Suom. Sari ja Anita Puumalainen. Wsoy, FAN-sarja 1995.<\/h4>\n

Amerikkalainen Bierce (1842-1914?, katosi Meksikossa raportoidessaan maan sis\u00e4llissodasta)<\/strong> oli mestarillinen kirjailija ja journalisti, joka tunnetaan ilkeist\u00e4 kauhusatiireistaan, sysimustasta huumoristaan ja nihilistisest\u00e4 maailmankuvastaan. Varsinkin Suomessa. T\u00e4\u00e4ll\u00e4 suurin osa h\u00e4nen tekstiens\u00e4 k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksist\u00e4 on juuri kauhuun liittyvi\u00e4 tarinoita. Esimerkkini sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 seitsem\u00e4n minijuttua kauhua ja pelkoja her\u00e4tt\u00e4neist\u00e4 taloista, joita kertomusten kertojat tai p\u00e4\u00e4henkil\u00f6t tutkivat ja kokevat kummia. Minusta ne ovat aavistuksen ep\u00e4tasaisia, jotkut ovat hyyt\u00e4vi\u00e4, mutta toiset ovat hieman liikaa toistensa kaltaisia. Kieli on silti taattua, loistavaa Bierce\u00e4.<\/p>\n

 <\/p>\n

\"\"<\/p>\n

5. Machen, Arthur: Suuri Jumala Pan (1894). Antologiasta Wendigo ja muita yliluonnollisia kauhukertomuksia, toim. Markku Sadelehto. Suom. Matti Rosvall. Jalava 2015.<\/h4>\n

Walesil\u00e4inen Machen (1863-1947)<\/strong> on arvostettu kauhunovellien kirjoittaja ja t\u00e4h\u00e4n poimimani pitk\u00e4 novelli nousi klassikon asemaan jo 1920-luvulla. H\u00e4n oli goottilaisen romaanin uuden tulemisen py\u00f6rteiss\u00e4 aikalaistensa Stevensonin, Stokerin ja Wilden tavoin. Mm. H.P.Lovecraft ja Stephen King ovat sanoneet saaneensa h\u00e4nelt\u00e4 paljon vaikutteita. Tarina kuuluu yliluonnollisia ilmi\u00f6t\u00e4 ja maailmaa k\u00e4sitteleviin teksteihin, joissa kokeilu n\u00e4iden ilmi\u00f6iden parissa ei johda mihink\u00e4\u00e4n hyv\u00e4\u00e4n. Mielenkiintoista on, ett\u00e4 naiset ovat t\u00e4ss\u00e4 t\u00e4rke\u00e4ss\u00e4 roolissa.<\/p>\n

 <\/p>\n

6. Montague, R.James: Apotti Thomasin aarre (1904). Antologiasta Wendigo ja muita yliluonnollisia kauhukertomuksia, toim. Markku Sadelehto. Suom. Matti Rosvall. Jalava 2015.<\/h4>\n

Englantilainen Montague (1862-1936)<\/strong> oli yliopistomiehi\u00e4 Lewis Carrollin, J.R.R.Tolkienin ja C.S.Lewisin tapaan. H\u00e4nelt\u00e4 on suomennettu hienoja novelleja muissakin kokoelmissa, mutta nostin t\u00e4m\u00e4n esiin, koska se poikkeaa hieman linjasta. T\u00e4ss\u00e4 tutkitaan latinankielist\u00e4 salakirjoitusta aarteen etsinn\u00e4ss\u00e4, jonka ratkaiseminen ei ehk\u00e4 olekaan ihan viisasta…<\/p>\n

 <\/p>\n

7. Blackwood, Algernon: Pajut (1907). Antologiasta Englantilaiset aaveet, toim. Markku Sadelehto. Suom Sari Kallioinen ja Anita puumalainen. Wsoy, FAN-sarja 1994.<\/h4>\n

Englantilainen Blackwood (1869-1951)<\/strong> oli ja on arvostettu kauhu- ja kummitusjuttujen kirjoittaja monen muun homman ohella (mm. radiojuontaja, journalisti, romaani-, lasten- ja n\u00e4ytelm\u00e4kirjailija)<\/strong>. Pajut on pitk\u00e4 novelli, jonka asteittainen imu vie vastustamattomasti mukaansa. Kieli on sujuvaa ja vet\u00e4v\u00e4\u00e4. Retkeilij\u00e4kaverusten p\u00e4\u00e4dytty\u00e4 Tonavalla kanootillaan er\u00e4\u00e4lle pienelle saarentapaiselle salaper\u00e4inen uhka ja yliluonnollinen tunnelma sek\u00e4 oudot sattumukset leijuvat jatkuvasti p\u00e4\u00e4ll\u00e4 eiv\u00e4tk\u00e4 anna rauhaa.<\/p>\n

 <\/p>\n

8. Lagerl\u00f6f, Selma: Soittoniekka (1908). Antologiassa Unik\u00e4\u00e4rme ja muita vanhoja kauhukertomuksia. Suom. ja toim. Matti J\u00e4rvinen. Nysalor 2017.<\/h4>\n

Ruotsalainen Lagerl\u00f6f (1858-1940)<\/strong> on varsinainen globaali klassikko, joka sai kirjallisuuden Nobelin 1909 ensimm\u00e4isen\u00e4 naisena. H\u00e4net tunnetaan erityisesti G\u00f6sta Berlingin tarusta ja Peukaloisen luojana, joita on k\u00e4\u00e4nnetty ymp\u00e4ri maailmaa. H\u00e4n kirjoitti taiten my\u00f6s joitakin hienovaraisia yliluonnollisia elementtej\u00e4 sis\u00e4lt\u00e4vi\u00e4 tarinoita, joista esimerkki t\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n

 <\/p>\n

\"\"<\/p>\n

9. Doyle, Athur Conan: Blue John Gapin hirvi\u00f6 (1910). Kokoelmasta Pelko- ja kauhutarinoita. Suom. V\u00e4in\u00f6 Nyman. Tiberiuskirjat 2020.<\/h4>\n

Skotlantilainen Doyle (1859-1930)<\/strong> tunnetaan tietysti parhaiten Sherlock Holmesin luojana, mutta h\u00e4n kirjoitti paljon muutakin, mm. lukuisia kauhua ja outoja selitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 tapauksia sis\u00e4lt\u00e4vi\u00e4 tarinoita. T\u00e4ss\u00e4 englantilainen tohtori on toipilaana tuberkuloosista maalla ja kuulee tarinoita vanhasta kaivoksesta, jonka uumenissa asustaa lampaita teurastava olio. Kyseess\u00e4 on klassinen p\u00e4iv\u00e4kirjamuotoon rakennettu hirvi\u00f6tarina, johon Doyle upottaa teoreettista j\u00e4rkeily\u00e4 tohtorin yritt\u00e4ess\u00e4 selvitt\u00e4\u00e4 mist\u00e4 on kysymys.<\/p>\n

 <\/p>\n

10. E.F.Benson: Mies joka meni liian pitk\u00e4lle (1912). Antologiasta Klassisia kauhukertomuksia. Suom. Jussi Tuomas Kivi. Basam Books 2021.<\/h4>\n

Englantilainen Benson (1867-1940)<\/strong> oli laaja-alainen kirjoittaja ja vain pienemm\u00e4lt\u00e4 osalta kauhunovellisti. Tarina pohdiskelee arkitodellisuuden takaista pimeit\u00e4 voimia ja pakanallisuutta henkiv\u00e4\u00e4 toista todellisuutta, josta on syyt\u00e4 pysy\u00e4 loitolla. Edell\u00e4 mainitun Machenin tarinassa keski\u00f6ss\u00e4 ollut Pan on t\u00e4rke\u00e4 my\u00f6s t\u00e4ss\u00e4 novellissa.<\/p>\n

 <\/p>\n

\"\"<\/p>\n

11. Lovecraft, H.P.: Nimet\u00f6n kaupunki (1921). Teoksesta H.P.Lovecraft, kootut teokset 2. Suom. Ulla Selk\u00e4l\u00e4 & Ilkka \u00c4\u00e4rel\u00e4. Jalava 2020.<\/h4>\n

Amerikkalainen Lovecraft (1890-1937)<\/strong> kuuluu sarjaan Poe. H\u00e4nen vaikutuksensa jo aikanaan 1920-luvulta eteenp\u00e4in on vain jatkuvasti kasvanut ja h\u00e4n on Suomessakin melkoinen kulttihahmo. Arvonantoa osoittaa, ett\u00e4 Poen ohella vain h\u00e4nelt\u00e4 on my\u00f6s suomennettu Kootut teokset. H\u00e4n loi kokonaisen ja paljon j\u00e4ljitellyn mytologian (tarusto Cthulthu -ylipapista)<\/strong> kauhuteemojensa ymp\u00e4rille. Valitsin tietoisesti tarinan, joka ei kuulu n\u00e4ihin, mutta on selke\u00e4sti jo alkusoittoa tulevalle. P\u00e4\u00e4henkil\u00f6 etsii mystist\u00e4, ikivanhaa rauniota Arabian aavikoilla, l\u00f6yt\u00e4\u00e4 sen, l\u00f6yt\u00e4\u00e4 my\u00f6s kauhuja, muinaisia muumioituja olioita, jotka ovat hallinneet kukoistavaa kulttuuria aikana, jolloin mit\u00e4\u00e4n aavikoita ei seuduilla ollut, paljon ennen kuin mit\u00e4\u00e4n muitakaan kulttuureja. Novellin painostava tunnelma, paikan demonisuus ja pelko hallitsevat mestarillisesti kerrottua tarinaa.<\/p>\n

 <\/p>\n

\"\"<\/p>\n

12. Eddy, C.M.: Rakkaat vainajat (1924). Antologiasta Outoja tarinoita 4, toim. Markku Sadelehto. Suom. Matti Rosvall. Jalava 1992.<\/h4>\n

Amerikkalainen Eddy kuului Lovecraftin laajaan yst\u00e4v\u00e4-\/ kirjeenvaihtopiiriin, joita h\u00e4n silloin t\u00e4ll\u00f6in autteli ja kannusti. T\u00e4ss\u00e4kin Lovecraft on ollut mukana ja se ilmestyi aikanaan Weird Tales -lehdess\u00e4 aiheuttaen kohua. Outo tarina kertoo miehest\u00e4, joka rakastaa pakkomielteisesti kuolemaa.<\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

\"\"<\/p>\n

13. Howard, Robert E.: Kuolleet muistavat (1936). Kokoelmasta Pedon varjo. Suom. Matti J\u00e4rvel\u00e4 ja Markus Harju. Nysalor 2020.<\/h4>\n

Amerikkalainen Howard (1906-1936)<\/strong> oli hyvinkin likeinen kirjeenvaihtokumppani Lovecraftin kanssa, mutta tyylilt\u00e4\u00e4n paljon suoraviivaisempi ja dynaamisempi. H\u00e4net tunnetaan parhaiten fantasiatarinoistaan, Conan -hahmon ja samalla ns. Miekka ja magia tyylisuunnan luojana. T\u00e4m\u00e4 tarina liittyy mystiseen kirousperinteeseen kirjallisuudessa ja sijoittuu 1800 -luvun loppupuolen villiin l\u00e4nteen.<\/p>\n

 <\/p>\n

14. Jackson, Shirley: Paholaisrakastaja (1949). Antologiasta Amerikkalaiset aaveet, toim. Markku Sadelehto. Suom. Sari Kallioinen ja Anita Puumalainen. Wsoy, FAN-sarja 1995.<\/h4>\n

Amerikkalainen Jackson (1916-1965)<\/strong> kirjoitti p\u00e4\u00e4asiassa lyhyemp\u00e4\u00e4 proosaa ja nimenomaan kauhutarinoita, joista h\u00e4net erityisesti tunnetaan (tosin h\u00e4nen laajalti parhaakseen arvioitua kauhuromaaniaan The Haunting of Hill House -romaania ei ole suomennettu)<\/strong>. Yhdysvalloissa on vuodesta 2007 alkaen jaettu h\u00e4nen nime\u00e4\u00e4n kantavaa kauhukirjallisuuden genren palkintoa. Jackson kirjoittaa, ainakin t\u00e4ss\u00e4 esimerkiss\u00e4, v\u00e4h\u00e4eleist\u00e4, jopa arkista teksti\u00e4. Pinnan alla kuitenkin v\u00e4reilee ja paljon j\u00e4tet\u00e4\u00e4n lukijan mielikuvituksen varaan ja tarina j\u00e4\u00e4 mietitytt\u00e4m\u00e4\u00e4n…<\/p>\n

 <\/p>\n

15. Shea, Michael: Kuoleman enkeli (1979). Antologiasta Outoja tarinoita 5, toim. Markku Sadelehto. Suom. Ulla Selk\u00e4l\u00e4 & Ilkka \u00c4\u00e4rel\u00e4. Jalava 1993.<\/h4>\n

Amerikkalainen Shea (1946-2014)<\/strong> oli l\u00e4hinn\u00e4 tieteis- ja fantasia kirjailija, mutta kirjoitti my\u00f6s kauhutarinoita. Valitsin t\u00e4m\u00e4n listaan, koska se oudolla tavalla pakottaa jatkamaan lukemista ja on merkillinen sekoitus karmeaa sarjamurhaajakauhua ja mystist\u00e4 science fictionia.<\/p>\n

 <\/p>\n

\"\"<\/p>\n

16. Barker, Clive: Rawhead Rex (1984). Veren kirjat 3. Suom. Ulla Selk\u00e4l\u00e4 & Ilkka \u00c4\u00e4rel\u00e4. Jalava 1991.<\/h4>\n

Englantilainen Barker (1952-)<\/strong> on monipuolinen taiteilija, joka nousi kulttikirjailijaksi Veren kirjoillaan 1980-luvun puoliv\u00e4liss\u00e4. Kuusiosainen sarja suomennettiin 1989-1994. Barker kirjoittaa varsin v\u00e4kivaltaisia ja roiseja tarinoita k\u00e4ytt\u00e4en sujuvaa ja lennokasta kielt\u00e4. T\u00e4m\u00e4 tarina on englantilaiseen kyl\u00e4maisemaan sijoittuva hirvi\u00f6tarina, jonka muinainen tuhovoima on musertava. Jos t\u00e4t\u00e4 vertaa l\u00e4hes 75 vuotta vanhempaan Doylen tarinaan, niin ero ei juuri voisi olla suurempi.<\/p>\n

 <\/p>\n

\"\"<\/p>\n

17. McCammon, Robert M.: Syv\u00e4 p\u00e4\u00e4 (1987). Antologiasta Kauhujen kirja 4, toim. Charles R.Grant. Suom. Annika Er\u00e4puro. Book Studio 1993.<\/h4>\n

Amerikkalainen McCammon (1952-)<\/strong> on yksi suuria vaikuttajia amerikkalaisen kauhukirjallisuuden buumissa 1970-luvun lopulta 1990 -luvun alkuun. H\u00e4n on p\u00e4\u00e4asiassa romaanikirjailija, mutta taitaa my\u00f6s novellin. T\u00e4ss\u00e4 h\u00e4n paneutuu hukkunutta poikaansa surevan perheenis\u00e4n taisteluun oliota vastaan, jonka h\u00e4n uskoo tappaneen poikansa.<\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

18. Casper, Susan: Pimeyden lapsi (1989). Antologiasta Majatalo ja muita kauhukertomuksia, toim. Anne Helttunen & Tuula Uusi-Hallila. Suom. Ulla Selk\u00e4l\u00e4 & Ilkka \u00c4\u00e4rel\u00e4. Wsoy 2000.<\/h4>\n

T\u00e4st\u00e4 amerikkalaisesta toimittajasta ja kirjailijasta (1947-2017)<\/strong> ei juuri l\u00f6ydy tietoja ja lienee melko tuntematon, ainakin viel\u00e4. Mutta pirun hyv\u00e4 ja sujuva vampyyriperinteeseen linkittyv\u00e4 kauhunovelli kyll\u00e4 l\u00f6ytyy yll\u00e4 mainitusta antologiasta.<\/p>\n

 <\/p>\n

19. Lansdale, John R.: Romutarha (1989). Antologiasta Outoja tarinoita 6, toim. Markku Sadelehto. Suom. Jari Niittyl\u00e4. Jalava 1994.<\/h4>\n

Amerikkalainen Lansdale on tuottelias ja monipuolinen kirjailija (dekkareita, kauhua, l\u00e4nnenkertomuksia ja tieteiskirjallisuutta)<\/strong>. H\u00e4n kuului Barkerin ohella t\u00e4rkeimpiin 1980-luvulla vaikuttaneen ns. splatterpunk -kauhukirjallisuuden tyylisyynnan edustajiin, joka sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 \u00e4\u00e4rimm\u00e4ist\u00e4 v\u00e4kivaltaa ja nihilismi\u00e4. Valitsemani kauhutarina kuuluu n\u00e4ihin, jossa pime\u00e4, kirottu toinen todellisuus putkahtaa maan pinnalle piinaamaan ihmisryhm\u00e4\u00e4, joka ei sek\u00e4\u00e4n mukavilla luonteenpiirteill\u00e4 paistattele.<\/p>\n

 <\/p>\n

\"\"<\/p>\n

20. Collins, Nancy A.: Paholaisrakastaja (1991). Antologiasta Kuoleman kirjat 2, toim. Markku Sadelehto. Suom. Sari Kallioinen ja Anita Puumalainen. Wsoy, FAN-sarja 1993.<\/h4>\n

Amerikkalainen Collins (1959-)<\/strong> on tunnettu l\u00e4hinn\u00e4 vampyyrikirjasarjasta, jossa seikkailee naisvampyyri Sonja Blue. Suomeksi on saatavissa yksi (Musta y\u00f6 \u2013 tummat lasit 1994)<\/strong>. H\u00e4n k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 melko rujoa, julmaa ja suoraviivaista seksi\u00e4 tihkuvaa kielt\u00e4. N\u00e4in on my\u00f6s esimerkkinovellissa, jossa helvetin sy\u00f6vereist\u00e4 noussut k\u00e4\u00e4rmem\u00e4inen, muuntautumiskykyinen olento ja levoton sek\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 ja parisuhteeseensa tyytym\u00e4t\u00f6n nuori nainen l\u00f6yt\u00e4v\u00e4t toisensa.<\/p>\n

 <\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 juttu oli oikeastaan megalomaanisesta aineistosta johtuen j\u00e4rjet\u00f6n idea ja leegio hyvi\u00e4 tekstej\u00e4 ja kirjoja j\u00e4i luonnollisesti pois. Toivottavasti kuitenkin t\u00e4st\u00e4 subjektiivisesta listailusta jotakin tarttuu mukaan ja innostaa jatkolukemisiin. Markku Sadelehdon j\u00e4ttim\u00e4isen toimitusty\u00f6n ansiosta meill\u00e4 on mahdollisuus tutustua Suomen kielell\u00e4 lukuisiin tekij\u00f6ihin, jotka muutoin olisivat todenn\u00e4k\u00f6isesti j\u00e4\u00e4neet meille tuntemattomiksi. Kehotan sukeltamaan h\u00e4nen toimittamiinsa teoksiin, joista taatusti l\u00f6ytyy kaikkea. Pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n n\u00e4iss\u00e4 listauksissa esiintyv\u00e4t antologiasarjat viev\u00e4t jo pitk\u00e4lle (Kuoleman kirjat 1-3, Outoja tarinoita 1-6 sek\u00e4 ns. aave-antologiat Amerikkalaiset aaveet & englantilaiset aaveet)<\/strong>. H\u00e4n on my\u00f6s toimittanut iloksemme H.P.Lovecraftin Kootut teokset 1-6. Book Studion Kauhujen kirja -sarja sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 kahdeksan antologiaa, (toimittajina useita amerikkalaisia tekij\u00f6it\u00e4)<\/strong> joka on varsin hyyt\u00e4v\u00e4 ja eritt\u00e4in kovia tekij\u00f6it\u00e4 sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4 antologiasarja.<\/p>\n

Olen juttuun ja listauksiin ammentanut tietoa k\u00e4siteltyjen kirjojen esipuheista, mik\u00e4li niit\u00e4 on ollut, pl\u00e4r\u00e4nnyt Wikipedia -sivustoa sek\u00e4 joissakin tapauksissa hy\u00f6dynt\u00e4nyt Risingshadow -sivuston antia. Mahdolliset lyhyet kommentit ja arviot sis\u00e4ll\u00f6ist\u00e4 ovat valuneet omasta p\u00e4\u00e4st\u00e4ni.<\/p>\n

Kuten lupasin, niin listaan lyhyesti suomalaista kauhua. Suomalainen kauhukirjallisuuden historia on my\u00f6s pitk\u00e4, mutta ohuempi. Zacharias Topelius kirjoitti kauhujuttuja jo 1840 luvulta asti sek\u00e4 tunnetun romaanin Linnaisten kartanon viheri\u00e4 kamari (ruotsiksi)<\/strong> ja l\u00f6ytyyp\u00e4 Aleksis Kivelt\u00e4kin kauhuelementtej\u00e4.<\/p>\n

Kauhu on suosittua ja romaaneja ja novelleja ovat kustantaneet mm. Book Studio (Kari Nenonen: Se ken tulee viimeiseksi on kuolema 1988)<\/strong>, Haamu (Jaana Ala-Huissi & Mervi Heikkil\u00e4: Verikuu ja muita outoja tarinoita 2018)<\/strong>, Jalava (Boris Hurtta: El\u00e4vien ja kuolleitten kes\u00e4 1990)<\/strong>, Like (Tiina Raevaaran trilogia: Y\u00f6 ei saa tulla, Korppinaiset & Veri joka suonissasi virtaa 2015-2017)<\/strong>, Otava (Mikko Toiviainen: Pime\u00e4 peili ja muita urbaaneja kauhutarinoita 2020)<\/strong>, Turbator (Petri Laine: Surunkorento – Kauhunovelleja 2009)<\/strong> ja Tammi (Marko Hautala: K\u00e4\u00e4rinliinat 2009)<\/strong>.<\/p>\n

Eritt\u00e4in ansiokasta ty\u00f6t\u00e4 ovat tehneet uudemmat pienkustantamot, jotka ovat mets\u00e4st\u00e4neet vanhoja suomalaisia kauhutarinoita (esim. Turbator, Helmivy\u00f6 ja Nysalor)<\/strong>. \u201dArkeologeina\u201d, asiantuntijoina ja toimittajina n\u00e4iss\u00e4 ovat kunnostautuneet erityisesti Juri Nummelin (Nummelin on kirjoittanut my\u00f6s kattavan teoksen Kuoleman usvaa ja pimeytt\u00e4: suomalaisen kauhukirjallisuuden historia, Oppian 2020)<\/strong> ja Matti J\u00e4rvinen. Kannattaa tutustua teoksiin Harry Etel\u00e4: Kauhujen salakammio \u2013 Kauhunovellit 1937-1940, Turbator 2007, Kehr\u00e4\u00e4j\u00e4 \u2013 Vanhoja suomalaisia kauhunovelleja, Helmivy\u00f6 2019 ja Synkk\u00e4 satu ja muita vanhoja suomalaisia kauhukertomuksia ja kummitusjuttuja, Nysalor 2018.<\/p>\n

Samaiset pienkustantamot ovat koonneet ja julkaisseet my\u00f6s kauhurunoutta: Helmivy\u00f6: mm. Uuno Kailas: Hauta meren alla \u2013 kauhunovelleja ja -runoja 2019 ja Nysalor: Korppi ja muita vanhoja kauhurunoja 2017 sek\u00e4 Timo Hellmanin runokokoelman Lohdullinen kuolema 2020.<\/p>\n

J.A. Salonen<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Osio B sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 kauhugenren alle mahtuvia novelleja, tekstej\u00e4\/ kertomuksia. Kauhukirjallisuuteen lyhyempi muoto tuntuu olevan erityisen sopiva ja hyvi\u00e4 kirjoittajia on huima m\u00e4\u00e4r\u00e4. Samoin alaan liittyvi\u00e4 lukemistoja ilmestynyt paljon aina 1800-luvulta alkaen, kuuluisimpana ja vaikuttavimpana amerikkalainen […]<\/a><\/p>\n<\/div>","protected":false},"author":4,"featured_media":18247,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"jetpack_post_was_ever_published":false,"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_publicize_message":"","jetpack_publicize_feature_enabled":true,"jetpack_social_post_already_shared":false,"jetpack_social_options":{"image_generator_settings":{"template":"highway","enabled":false},"version":2}},"categories":[411,409,34],"tags":[266,1540,483,1539,1542],"class_list":{"0":"post-18243","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-harrastus-ja-vapaa-aika","8":"category-kirjallisuus","9":"category-kulttuuri","10":"tag-halloween","11":"tag-kauhukirjallisuus","12":"tag-kirjallisuus","13":"tag-kirjat","14":"tag-klassikot"},"jetpack_publicize_connections":[],"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/i0.wp.com\/www.nauhalainen.fi\/wp\/wp-content\/uploads\/2022\/10\/old-books-gd3423fc73_1920.jpg?fit=1920%2C1280","jetpack_sharing_enabled":true,"jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/pa0EdI-4Kf","jetpack-related-posts":[],"_links":{"self":[{"href":"http:\/\/www.nauhalainen.fi\/wp\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/18243","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"http:\/\/www.nauhalainen.fi\/wp\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"http:\/\/www.nauhalainen.fi\/wp\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.nauhalainen.fi\/wp\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.nauhalainen.fi\/wp\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=18243"}],"version-history":[{"count":10,"href":"http:\/\/www.nauhalainen.fi\/wp\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/18243\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":18320,"href":"http:\/\/www.nauhalainen.fi\/wp\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/18243\/revisions\/18320"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.nauhalainen.fi\/wp\/wp-json\/wp\/v2\/media\/18247"}],"wp:attachment":[{"href":"http:\/\/www.nauhalainen.fi\/wp\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=18243"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.nauhalainen.fi\/wp\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=18243"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.nauhalainen.fi\/wp\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=18243"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}